Ilman laiduneläimiä luonnonlaitumet kasvavat umpeen ja monimuotoisuus heikkenee
Lauantaina 15. kesäkuuta vietetään järjestyksessään kolmatta valtakunnallista luonnonlaidunpäivää. Silloin maatilat ja muut toimijat ympäri Suomen pitävät avoimia ovia ja järjestävät ohjelmaa. Päivä juhlistaa luonnonlaitumia sekä niitä kunnossa pitäviä nautoja, lampaita ja muita laiduntajia.
Perinneympäristöt ovat erittäin lajirikkaita elinympäristöjä ja monien uhanalaisten lajien koti. Perinneympäristöt vaativat kunnossa pysyäkseen jatkuvaa hoitoa, etteivät ne kasva umpeen. Laiduneläinten tekemä kunnossapitotyö on tärkeää etenkin kesäkuukausina, jolloin luonnonlaitumilla voi nähdä useita tuttuja niittykukkia, kuten ahomansikoita ja kissankelloja. Samaan aikaan alueiden umpeenkasvun uhka on ajankohtaisimmillaan.
Suomessa on tällä hetkellä noin 30 000 hehtaaria hoidossa olevia perinneympäristöjä, joiden pääasiallinen hoitotapa on laidunnus. Perinneympäristöjä hoidetaan niin valtion suojelualueilla kuin yksityisillä mailla. Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteena on nostaa hoidettujen perinneympäristöjen ala 52 000 hehtaariin, jotta hoito olisi lajien ja luontotyyppien kannalta kestävällä tasolla.
”Tukijärjestelmän viimeaikaiset haasteet valitettavasti vaikeuttavat tavoitteiden saavuttamista. MTK ja SLC ovat luonnon monimuotoisuuden tiekartassaan korostaneet tarpeen kehittää markkinaehtoisia rahoitusmahdollisuuksia perinneympäristöjen hoidolle. Yhtenä keinona tähän voi toimia MTK:n Luontoarvot.fi-palvelu, sanoo MTK:n juristi Anna-Rosa Asikainen.
Niityt ja laitumet hallitsivat ennen maaseutumaisemaa, mutta laidunnus vähentyi 1900-luvulla huomattavasti maatalouden menetelmien muuttuessa. Nykyisin Suomen perinneympäristöt ovat kaikki uhanalaisia luontotyyppejä, ja niillä elää neljäsosa maamme uhanalaisista lajeista.
Perinneympäristöjen katoaminen on suuri uhka pölyttäjähyönteisille, joiden työ on korvaamatonta viljely- ja puutarhakasvien pölytyksessä.
”Kedoilla ja niityillä elää laaja kirjo erilaisia perhosia ja mesipistiäisiä, joiden ansiosta saamme parempaa satoa monista peltokasveista sekä mehevämpiä marjoja ja hedelmiä. Mikäli pölyttäjien elinympäristöt katoavat, sillä on vaikutusta paitsi niittykasviemme tulevaisuuteen myös omaan ruokaturvaamme”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Eeva-Liisa Korpela.
Luonnonlaidunpäivänä useat maatilat ympäri Suomen avaavat laitumensa yleisölle ja järjestävät ohjelmaa. Päivä onkin mainio tapa nähdä maatilan elämää sekä oppia luonnonlaitumista ja luonnon monimuotoisuudesta. Usealta tilalta voi samalla ostaa myös luonnonlaiduntuotteita. Kaikki teemapäivän tapahtumat löytyvät päivittyvästä kartasta, josta voi katsoa lähialueensa tapahtumat.
”Tänä vuonna monet luonnonlaidunpäivän tapahtumista ovat hyvin ihmisten ulottuvilla. Esimerkiksi Kotkassa Kyminlinnan kupeessa on Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten, Kotkan kaupungin ja paikallisten maatilojen yhteistapahtuma”, kertoo Luonnonlaidunlihan tuottajat ry:n puheenjohtaja ja Kosken kartanon luomutilan isäntä Fredrik von Limburg Stirum.
Luonnonlaidunpäivän järjestävät yhteistyössä MTK, SLC, WWF Suomi, Luonnonlaidunlihan tuottajat ry, Metsähallitus, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria, Ruokavirasto, Perinnemaisemayhdistys, Suomen Lammasyhdistys ja Pihvikarjaliitto.
Luonnonlaidunpäivän verkkosivulta löytyy lisätietoja sekä päivittyvä kartta avoimet ovet pitävistä tiloista. Median edustajat voivat olla suoraan yhteydessä omalta levikkialueeltaan löytyvään tilaan ja sopia juttukeikasta luonnonlaidunpäivän tapahtumaan.
Lisätietoja:
Anna-Rosa Asikainen, juristi luonnonsuojeluasioissa, MTK, 040 920 9858, anna-rosa.asikainen(at)mtk.fi
Eeva-Liisa Korpela, suojeluasiantuntija (pölyttäjät ja muu lajisto perinneympäristöissä), WWF Suomi, 044 5655 165, eeva-liisa.korpela(at)wwf.fi
Fredrik von Limburg Stirum, puheenjohtaja, Luonnonlaidunlihan tuottajat ry, 040 540 1506, fredrik(at)koskis.fi
Katja Raatikainen, palveluomistaja, Metsähallituksen Luontopalvelut, +358 40 354 0512, katja.raatikainen@metsa.fi
---------------
Faktaa luonnonlaidunlihasta:
• Luonnonlaidunlihalla tarkoitetaan lihaa, joka saadaan osan vuodesta vapaana luonnonlaitumilla laiduntavista eläimistä, kuten naudoista ja lampaista.
• Yksi keino auttaa uhanalaisia niittyjä, ketoja, hakamaita ja muita perinneympäristöjä, on panostaa luonnonlaidunnukseen myös lihantuotannossa.
• Suomalaisen luonnonlaidunlihan sertifiointi nytkähti käyntiin vuonna 2022, kun Kosken kartanon luomutila Perniössä sertifioi luonnonlaidunlihan tuotantonsa.
Kuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
MTK:n valtuuskunnan syyskokous 26.–27.11.202420.11.2024 07:54:00 EET | Tiedote
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry kutsuu median edustajat seuraamaan valtuuskunnan syyskokousta.
Kutsu Peltokasvifoorumin viljelijäseminaariin 19.11. Turkuun15.11.2024 09:52:08 EET | Kutsu
Tervetuloa seuraamaan Peltokasvifoorumin viljelijäseminaaria 19.11. Turun linnan Bryggman-salissa. Päivän aikana kuulet mm. tuoreimmat näkymät maatalouden toimintaedellytyksistä, rahoituksesta, kasvinjalostuksesta, lannoitemarkkinoista, kasvinjalostuksesta, öljykasvien mahdollisuuksista ja uusista teknologioista.
EU-parlamentti hyväksyi vuoden lisäajan metsäkatoasetukselle - Meppien vaatimat muutokset tuomassa epävarmuutta toimeenpanoon14.11.2024 14:42:10 EET | Tiedote
Euroopan parlamentti hyväksyi komission esityksen 12 kuukauden lisäajasta metsäkatoasetuksen toimeenpanoon ja puolsi niin kutsutun neljännen riskiluokan luomista. Tämä tarkoittaa, että tähän luokkaan kuuluvissa jäsenmaissa ei katsota olevan metsäkadon riskiä, joten niiden tuottamien tuotteiden taustatietovaatimukset olisivat lievemmät. EPP:n laatimista ja EU-parlamentin hyväksymistä esityksistä aloitetaan nyt neuvottelut. Nyt on kiire saada Brysselin päätökset valmiiksi vielä ennen vuoden vaihdetta, sillä muuten voimassa oleva asetus astuu voimaan 1.1.2025. Samalla tarvitaan kansallisesti, ministeriön johdolla, yhteinen tulkinta alalle, jotta pitkään pysähdyksissä olleet investoinnit saadaan vihdoin liikkeelle.
Nepalin naiskalankasvattajat ja -metsänhoitajat rakentavat kestävää tulevaisuutta – FFD tukee ilmastoviisasta yrittäjyyttä13.11.2024 15:08:29 EET | Artikkeli
Nepalissa naiset ovat nousseet kalanviljelyn ja metsänhoidon uusiksi edelläkävijöiksi, kiitos pitkäaikaisen yhteistyön Food and Forest Development Finlandin (FFD) kanssa. Jo kymmenen vuoden ajan FFD on tukenut paikallisia osuuskuntia ja ryhmiä tarjoten koulutusta ja liiketoimintamahdollisuuksia. Nyt, vuosien kehitystyön jälkeen, naisviljelijät ja metsänhoitajat eivät pelkästään paranna toimeentuloaan, vaan rakentavat myös ilmastoresilienttiä tulevaisuutta omille yhteisöilleen.
Luonto on Suomen tärkein matkailuvaltti – suomalainen elämäntapa ja kulttuuri nousussa8.11.2024 10:55:23 EET | Tiedote
Luonto on Suomen matkailun tärkein vetovoimatekijä. Luonto mainitaan lähes jokaisen maakunnan ja matkailukeskuksen tärkeimpänä houkuttelevuustekijänä. Samalla suomalainen elämäntapa ja kulttuuri ovat nousseet keskeiseksi osaksi matkailukokemuksia tuoden erottuvuutta Suomen matkailutarjontaan. Kansainvälisille matkailijoille suunnatut palvelut nähdään suurena kehitysmahdollisuutena, jossa vastuullisuus ja turvallisuus ovat keskeisiä, selviää majoitus- ja ohjelmapalveluyrityksille tehdyssä kyselyssä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme