Väitös: Pohjoishämäläisen maalaisyhteisön sisäisen valtakamppailun voittivat sisällissodan hävinneet punaiset
Sisällissodan jälkeen ruoveteläiset joutuivat parsimaan elämäänsä kokoon monelta kantilta. Sodan seurauksena pitäjä menetti yli kolmesataa miestä ja Ruovedelle jäi lähes yhtä monta punaorpoa. Väitöstutkimuksessaan FM Anna Warsell tutki sodan keskelle joutuneen ja kriisistä vakavasti kärsineen pohjoishämäläisen maalaispitäjän selviytymistä ja yhteisöllisyyden kehittymistä 1920-luvulla. Paikallistason näkökulma täydentää mielenkiintoisella tavalla koko maata koskevaa tutkimusperinnettä.
Suomen sisällissota on laajalti tutkittu tapahtuma, mutta ilmiö on edelleen ajankohtainen. Sisällissotia käydään yhä ja kansainvälinen rauhantutkimus etsii jatkuvasti yhteiskunnallisten konfliktien ratkaisukeinoja ja tutkii niiden toimivuutta. Anna Warsellin tutkimus asettuu valtioiden sisäisten kriisien paikallisen ja alueellisen tason tutkimuskentälle. Väitöstutkimus osoittaa, kuinka paikalliset ratkaisut eivät aina noudattele kansallisen historiankirjoituksen esittämiä malleja.
Oikeuslaitos ja virkavalta, kirkko, kansakoulut, kunnallishallinto ja torpparijärjestelmän purku määrittelivät 1920-luvun maalaispitäjän asukkaiden elämää. Warsell selvitti yhden maalaispitäjän väkivaltaisesta kriisistä toipumista sovituksen, muistamisen, paikallisten instituutioiden toiminnan sekä eri ryhmittymiä yhdistäneen tai erottaneen yhdistys- ja järjestöelämän kautta. Normien paikallinen soveltaminen edisti tai vaikeutti jälleenrakennusta, sodan uhreista huolehtimista, heidän muistonsa kunnioittamista sekä tulevaisuuteen suuntautumista.
Muistitieto vie tutkijan lähelle aikalaiskokemusta
Sodan jälkeen entisten punakaartilaisten ja suojeluskuntalaisten oli jatkettava arkeaan toistensa naapureina ja työtovereina. Sisällissodan jälkeen valtaosa suomalaisista eli edelleen maaseudulla, mutta sotatapahtumia tai sodan jälkeisiä muutoksia on tutkittu lähinnä teollisuuspaikkakunnilla tai kaupungeissa. Maalaisyhteisö tarjoaa kuitenkin omanlaisen tutkimusympäristönsä, ja etenkin ”punaisen” pitäjän selviytymiskeinojen tarkastelu haastaa aiempaa suomalaista sisällissotatutkimusta.
– Ruovesi oli vahvasti työläisvaltainen maalaispitäjä, jossa hävitty sisällissota ei heikentänyt sosialismin kannatusta kuntalaisten keskuudessa. Punakaartista noustiin pian takaisin kunnanvaltuustoon. Oikeisto joutui tyytymään vähemmistöasemaan, eikä pitäjässä päästy juhlimaan valkoisten voittajien vapaussota-aatetta, Warsell kertoo.
Tutkimuksessa sodan jälkeisen yhteisön toipumiseen vaikuttaneet tekijät avautuvat yksittäisten ihmisten kokemusten mukana. Tutkimus avaa tapahtumat kokeneiden ihmisten muistoja.
– Muistitieto vie tutkijan lähelle aikalaiskokemusta sekä paikallisten ihmisten 1920-luvun todellisuutta. Olen tarkentanut katseeni mahdollisimman lähelle tavallista kuntalaista, Warsell kertoo.
– Muistot kertovat pitäjäläisten maltillisuudesta ja tulevaisuususkosta. Kapinan aika haluttiin jättää taakse ja paneutua omaksi lunastettujen torppien ylösrakentamiseen. Omakohtaiset muistelut, haastattelut ja kirjeet tekevät menneisyydestä elävää.
Yhteisöllisyys vaihteli paikallisyhteisön sisällä. Kirkonkylässä suojeluskuntalaisuus oli näkyvää, mutta muualla pitäjässä sisällissodan aikaiset ristiriidat pyrittiin sivuuttamaan. Sivukylissä isännät keskittyivät arkiseen työhön. Yhteinen etu yhdisti maasta elantonsa hankkineiden intressit ja kannusti kyläläisiä yhteistoimintaan.
Väitöstilaisuus torstaina 13. kesäkuuta
FM ja KM Anna Warsellin historian alaan kuuluva väitöskirja Sisällissodan arvet maalaispitäjässä – Ruovesi 1918–1930 tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa torstaina 13.6.2024 klo 12 alkaen Tampereen yliopiston keskustakampuksella. Paikkana on päärakennuksen sali D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Anne Heimo Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Pirjo Markkola Tampereen yliopistosta.
Väitöskirjan julkaisee Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura (THPTS).
Yhteyshenkilöt
Anna Warsell
anna.warsell@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Lämpökuvantaminen on potentiaalinen työkalu alaraajojen tukkivan valtimotaudin arviointiin3.7.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
DI Tomppa Pakarinen tarkasteli väitöstutkimuksessaan lämpökuvantamiseen perustuvia menetelmiä alaraajan valtimotaudin tilan arvioinnissa. Hän keskittyi erityisesti kuvantamisella kerättyyn videodataan. Tutkimus edistää turvallisten, ilman potilaskosketusta toteutettavien menetelmien hyödyntämistä verisuonisairauksien diagnostiikassa.
Tampereen yliopistoon valittiin 3531 uutta opiskelijaa – hyväksyttyjen määrä kasvoi2.7.2024 14:54:06 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu 3531 uutta opiskelijaa. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoi edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto niin kokonaishakijamäärältään kuin ensisijaisten hakemusten perusteella.
Light-controlled artificial maple seeds could monitor the environment even in hard-to-reach locations27.6.2024 09:46:25 EEST | Tiedote
Researchers from Tampere University, Finland, and the University of Pittsburgh, USA, have developed a tiny robot replicating the aerial dance of falling maple seeds. In the future, this robot could be used for real-time environmental monitoring or delivery of small samples even in inaccessible terrain such as deserts, mountains or cliffs, or the open sea. This technology could be a game changer for fields such as search-and-rescue, endangered species studies, or infrastructure monitoring.
Keinotekoinen, valo-ohjattava vaahteran siemen voisi kerätä ympäristödataa hankalistakin paikoista27.6.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston ja Pittsburghin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet minirobotin, joka jäljittelee vaahteran siementen tanssia ilmavirtausten mukana. Robotti voisi tulevaisuudessa havainnoida reaaliaikaisesti ympäristöä tai kuljettaa pieniä näytteitä haastavissakin olosuhteissa, kuten aavikoilla, vuoristoissa, jyrkänteillä ja avomerellä. Teknologia voisi mullistaa muun muassa etsintäpalvelut, uhanalaisten lajien tutkimuksen sekä infrastruktuurien valvonnan.
Muistisairaiden ympärivuorokautiseen hoitoon pääsyssä ja hoidon laadussa näkyy hoivaköyhyyden merkkejä26.6.2024 13:25:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin hoivakodeissa asuvien muistisairaiden henkilöiden kohtaamattomia hoidontarpeita läheisten näkökulmasta. Tulosten perusteella muistisairaan hoitoon pääseminen saattoi edellyttää paitsi mittavia hoidontarpeita ja avointa paikkaa, myös todentuneita riskejä. Lisäksi hoitopaikan saaminen ei kaikkien kohdalla johtanut tarpeita vastaavaan hoitoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme