Audiomedia Oy

Japani rakentaa tuontipuusta

Jaa
Daishi Sakakuchi
Daishi Sakakuchi

Japanin hallitus haluaa edistää kotimaisen puun käyttöä, mutta sen korjuukustannukset metsäisillä vuoristoaluilla syövät sen kilpailukyvyn. Vaikka kotimaisen puun käyttöä rakentamisessa tuetaan, 60 prosenttia puutavarasta tuodaan ulkomailta, myös Suomesta.

-Tilanne on hyvin ristiriitainen, sanoo puurakentamiseen erikoistunut arkkitehti Daishi Sakakuchi. Vaikka haluaisimme käyttää kotimaista puuta, sen saaminen on kallista ja hankalaa, kun vuoristoalueilla joudutaan rakentamaan hakkuita varten teitä ja puun jatkojalostajia sahateollisuudessa on vähän. Kun nuoret kaupungeissa olevat sukupolvet saavat pieniä metsälöitä perinnöksi, heillä ei ole halua myydä.

Vaikka puurakentaminen on yleistymässä, Sakakuchin mielestä sen esteenä on monia muitakin pullonkauloja. – Säätelyä tulee keventää erityisesti palomääräysten osalta, koulutusta on lisättävä ja kaikkein tärkein haaste on puun saaminen metsästä teollisuuteen kilpailukykyisellä hinnalla. Siksi hallitus tukee sekä metsäsektoria että puurakentamista lisätäkseen kotimaisen puun käyttöä rakentamisessa. Tuen myötä puu on muihin materiaaleihin nähden kilpailukykyistä ja se lisää kysyntää.

Kotimaisen puun käyttöä rakentamisessa tuetaan

Aalto ylipistossa puutekniikasta maisterintutkinnon suorittanut Sakakuchi työskentelee Nagoyassa puurakentamiseen erikoistuneessa arkkitehtitoimistossa, jossa suunnitellaan julkisia rakennuksia kuten päiväkoteja ja terveydenhuollon palvelutaloja. – Käytämme CLT massiivipuuta, liimapuuta ja muita puutuoteteollisuuden insinööripuun tuotteita hybridirakentamisen ratkaisuissa, minkä suosio kasvaa. Japani on hyvä markkina sahatavaraa ja puurakentamisen tuoteosia myyville tuontiyrityksille.

–Meillä on saman puurakenteisen toimistotalon katon alla arkkitehti, rakennesuunnittelija, CLT-valmistaja ja rakennusyritys. Jokaisessa projektissa yhdessä työskentely keskenämme ja asiakkaiden kanssa on helppo toimia.

Rakentamiseen saatiin Sakakuchin mukaan tukea sekä kaupungilta että valtiolta. – Rakennuksen runkoon ja rakenteisiin saimme tukea valtiolta sekä paikallisesta puusta valmistettuun julkisivuun ja sisustukseen saimme tukea kaupungilta. Tuen ehtona oli puurakenteiden kuten CLT: n käyttö mahdollisimman innovatiivisella tavalla. Meidän lähtökohtamme oli rakentaa paikallisesta puusta setristä ja sypressistä mahdollisimman jäykkä rakennus kestämään mahdollista maanjäristystä.

–Tällä hetkellä puurakentamisen tuoteosia ja komponentteja valmistavan teollisuuden kilpailukyky ei ole riittävä. Kun Nagoyan alueella on vahvaa terästeollisuutta, on luontevaa kehittää puun ja teräksen yhteiskäyttöön perustuvia rakenneratkaisuja.

Vaikka historiallisesti puurakentaminen on ollut Japanissa valtavirtaa, teräs, betoni ja sementti syrjäyttivät sen rakentamisessa. – Hävityn sodan jälkeen jouduimme hakkaamaan metsämme ja muut materiaalit syrjäyttivät tuontipuun rakentamisessa. Kun sodan jälkeen istutetut metsä ovat vuoristoissa ja erittäin hankalasti korjattavissa, meillä ei ollut pitkään aikaan kotimaista puuta tarjolla rakentamiseen.

Laajamittainen teollinen puurakentaminen vähäistä

Japanin puurakennusteollisuus ja teknologia ovat jääneet Sakasguchin mukaan kehitystyössä jälkeen eurooppalaisesta teollisuudesta.  – Käytämme puuta erityisesti pientalojen rakentamisessa, mikä on pienen mittakaavan rakentamista. Laajamittainen teollinen puurakentaminen on meillä vähäistä. Jos kysyntä on vähäistä, ei ole kykyä investoida esivalmistukseen, tehtaisiin, koneisiin ja laitteisiin.

Japanissa suuret taloyhtiöt rakentavat modulaarisia ja elementteihin perustuvia pientaloja. Paikalliset taloyhtiöt tekevät enemmän puusepäntöitä ja rakentavat paikan päällä. Elementtirakentamisen kustannuksia lisäävänä tekijänä ovat kalliit kuljetuskustannukset, jotka tulevat suurien elementtien vaatimista erikoiskuljetuksista.

–Jos meillä olisi enemmän omaa puurakentamisen komponentti-, kuten CLT -ja LVL- tuotantoa, se edistäisi puurakentamista ja toisi suunnitteluun monipuolisuutta. Meillä on myös arkkitehtejä, jotka suosivat pelkkää raakapuuta sahatavarana insinööripuun sijaan.

Sakaguchi haluaa yhdistää vanhan japanilaisen esteettisen puurakentamisen moderniin rakentamiseen. – Meillä on vanhaa taitavaa puuseppäkulttuuria ja esimerkiksi liitostekniikkaa, mikä näkyy vielä vanhoissa linnoissa ja temppeleissä. Nykyaikaiset insinööripuumateriaalit kuten CLT antavat paljon mahdollisuuksia toteuttaa modernia puurakentamista. Mutta me tarvitsemme lisää koulutusta koko puurakentamisen arvoketjuun.

Teollinen puurakentaminen hakee oppia autoteollisuudesta

Sakaguchia kiinnostaa puun kaskadi-, eli uudelleenkäyttö ja kierrätys. – Puun kierrätys on parasta kiertotaloutta, koska sen ominaisuudet mahdollistavat sen uudelleenkäytön moneen kertaan ja moneen eri käyttötarkoitukseen ja lopuksi energiaksi.

–Puurakentamisen liitostekniikka mahdollistaa rakennuksen seinien irrottamisen ja elementtien käytön uudelleen uudessa kohteessa. Me olemme hyviä teollisessa valmistuksessa, kuten autoteollisuudessa, josta voimme ottaa opiksi myös teolliseen puurakentamiseen. Toyota valmistaa taloja omille työntekijöilleen. He käyttävät terärakennetta ja tekevät taloa kuin autoa, tuovat talon tehtaalle. Se on teknisesti kiehtovaa.

Sakaguchi muistuttaa, että puurakentaminen on vähähiilinen ratkaisu rakentamiseen ja sitoo hiiltä elinkaarensa ajan. – Ne, jotka tuntevat puurakentamisen kestävyyden, tilaavat puurakennuksen. Lisäbonuksena on se, että esimerkiksi puukouluissa stressitaso on alhaisempi ja oppilaiden luovuus ja menestys paranee. Kun sanon toimistotalon tilaajalle, että puurakenteinen toimisto parantaa 20 prosenttia työntekijöiden tuottavuutta, se on ratkaisevaa rakentamisen päätöksenteolle.

Artikkelisarja Japanista

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee alkukesän aikana artikkelisarjan Japanista. Sarjassa käsitellään Japanin metsätalouden trendejä, metsäbiotaloutta ja puurakentamista. Sarjassa esitellään myös Japanin kauppaa tekeviä puualan suomalaisyrityksiä.

Markku Laukkanen markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Daishi Sakaguchi
daishi@n-fukushi.ac.jp

Kuvat

Daishi Sakakuchi
Daishi Sakakuchi
Lataa
Daishi Sakakuchi
Daishi Sakakuchi
Lataa

Lisätietoja julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

MTK:n Juha Marttila: Koululaitoksen tulisi opettaa perusasiat metsistä27.6.2024 10:36:11 EEST | Artikkeli

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ei ole yllättynyt siitä, että Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan pääosa suomalaisista ei tiedä, että yksityiset omistavat pääosa suomalaisista metsistä. – Metsäkeskustelussa puhutaan meidän metsistämme, vaikka ne ovat aina jonkun omaisuutta. Jos ei tunneta perusasioita metsistä, pitää kysyä, mitä kouluopetuksessa metsistä kerrotaan. –Puheella meidän metsistämme halutaan tietysti hämätä ja sanoa, että luonto on yhteinen. Vaikka perustuslaki antaa luonnolle erityisaseman, se ei tarkoita puuttumista omistusoikeuteen. Päin vastoin, vastuu luonnonsuojelusta osoitetaan kaikille kansalaisille. Kun Suomen metsien ykköstehtäväksi annetaan hiilinielun kasvattaminen tai maailman ekokriisin pysäyttäminen, Marttilan mukaan luodaan vääriä mielikuvia. – Suomen tilanne rinnastetaan luontokadosta puhuttaessa globaaliin ongelmaan. Etelä-Amerikan sademetsät eivät pelastu sillä, että Suomessa suojellaan metsiä. Mitä enemmän me vähennämme hakkuita, sitä enemmän n

Japani metsälääketieteen edelläkävijänä - metsäkylpy vähentää teknostressiä4.6.2024 09:24:15 EEST | Artikkeli

Japanilainen metsäkylpy Shinrin-youku on enemmän kuin pelkkä kävelyretki. Shinrin tarkoittaa metsää ja youku kylpyä eli metsäympäristössä kylpemistä ja sen aistimista. – Se ei ole liikuntaharjoitus, patikointiretki tai juoksulenkki, vaan yksinkertaista luonnossa olemista ja yhteyden luomista luontoon kaikilla aisteilla. Metsässä voi tuntea lukemattomia tuoksuja, hengittää raikasta ilmaa, kuunnella metsän ääniä, lintuja ja tuntea tuulta iholla, kuvailee japanilaisen metsälääketieteen johtava asiantuntija tohtori Qing Li. –Kun ihminen saavuttaa sopusoinnun luonnon kanssa, hän rentoutuu ja virkistyy. Metsässä stressi lievittyy, ihminen rentoutuu ja ajatukset kirkastuvat. Me olemme tuhansia vuosia kokeneet tämän saman, saaneet metsästä virkistystä, voimaa ja energiaa. Männynneulasista haudutetussa teessä on kahdeksan kertaa enemmän C - vitamiinia kuin appelsiinissä. Tokiossa sijaitsevassa Nippon Medical Schoolissa toimiva professori Li kertoo viettäneensä lapsuutensa pikku kylässä, jossa l

Suomen Japanin Kauppakamarin Antti Kunnas: Japanissa puutuotealan viennille suuret markkinat27.5.2024 11:47:51 EEST | Artikkeli

Suomen Japanissa sijaitsevan kauppakamarin, Finnish Chamber of Commerce in Japan, toimitusjohtaja Antti Kunnas kannustaa suomalaisia puutuotealan yrityksiä Japanin markkinoille. – Minun viestini suomalaisyrityksille on se, että Japanissa on suuria vientimahdollisuuksia, koska markkina on valtava ja paljon kysyntää sellaisille tuotteille ja ratkaisuille, mitä Japanissa ei valmisteta.

YTT Juhani Wiio: Median metsäuutisoinnista puuttuu kokonaiskuva – Toimittajien side metsään katkennut22.5.2024 08:16:10 EEST | Artikkeli

Metsäuutisointia tutkineen YTT Juhani Wiion mukaan erityisesti suurien mediatalojen, tulisi tarkastella metsäkysymyksiä kokonaisvaltaisesti, eikä vain yhden vallalla olevan asenneilmaston kautta. – Metsä ja siihen perustuva talous ovat hiilinielun ja suojelun lisäksi edelleen osa suomalaista elämänmuotoa ja suomalaisten toimeentuloa. On tärkeää, että kaikki osapuolet kokevat tulevansa kuulluksi valtamedioissa sirpaleisen sosiaalisessa mediassa esiintyvän ajoin aggressiivinen keskustelun vastapainoksi. –Sama koskee metsiin liittyvää tutkimusta, jolta näin yhteiskuntatieteilijänä kaipaisi enemmän kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka lisäisi monipuolista ymmärrystä metsistä. Kun seuraa somen metsäkeskustelua, saa vaikutelman, että jotkut tutkijatkin ovat ottaneet siinä omaa yhtä totuuttaan puolustavan ideologisen osapuolen roolin. Kun tarjolla on sirpalemaista, joskus vastakkaistakin metsätietoa, kokonaiskuva hämärtyy, muistuttaa Wiio. Media luo metsäkuvaa Taloustutkimuksen tutkimuksie

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye