Euroopan kaupungit puutteellisesti varautuneita helleaaltoihin, haavoittuvat ihmisryhmät vaarassa kesäaikaan

Euroopassa ilmasto lämpenee muuta maailmaa nopeammin ja lämpötilat nousevat keskimäärin noin kaksi kertaa kiivaammin. Kuumuuteen liittyvä kuolleisuus on Euroopassa lisääntynyt noin 30 % viimeisten 20 vuoden aikana: kesällä 2022 yli 61 000 ihmistä kuoli Euroopassa ennätyksellisen helleaallon vuoksi. 

Nämä äärimmäiset helteet ja kuumuus aiheuttavat merkittäviä riskejä kansanterveyden lisäksi energiainfrastruktuurille ja taloudelliselle tuottavuudelle kaupunkialueilla.  

“Euroopan kaupunkien ilmastosuunnitelmissa pitäisi keskittyä enemmän eritoten haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien suojeluun. Myös Suomessa helteiden varalle olisi syytä laatia selkeät toimenpidesuunnitelmat, miten kaupunkirakennetta, asumista ja palveluita, kuten päiväkoteja ja hoivakoteja viilennetään, ja selvittää keitä kuumuus eniten koskettaa. Tähän voidaan käyttää dataa ja mallinnusta avuksi. Lämpösaarekeilmiötä voidaan vähentää kaavoituksesta lähtien edistämällä luontopohjaisia ratkaisuja ja siniviherverkostoja, tonttien ja rakennusten sijoittelulla, varjojen ja viileämpien paikkojen ratkaisuilla ja yksityiskohtaisemmin rakentamisen ratkaisuilla, kuten viilentämisellä”, muistuttaa Swecon arkkitehtien kestävän kehityksen johtaja Juha Vihma. 

EU:n budjetista 680 miljardia euroa kohdennetaan ilmaston kannalta merkityksellisiin toimenpiteisiin kaudella 2021–2027, joten rahoitusta on saatavilla.  

Pohjoismaissa ollaan heikoimmin varautuneita helteisiin – kylmyydentorjunta ohjannut pitkään kaupunkisuunnittelua ja rakentamista 

Sweco selvitti Euroopan kaupunkien valmiutta torjua helleaaltojen haittoja. Tulokset on julkaistu uudessa Urban Insight –raportissa Building heatwave resilience in European cities. 

“Analysoimme ilmastonkestävyyttä ja varautumista koskevia toimintaprosesseja ja politiikkoja 24 kaupungissa eri puolilla Eurooppaa.* Lisäksi tutkimme helleaaltoihin liittyvää dataa keskittyen kuuteen kaupunkiin: Bryssel, Kööpenhamina, Helsinki, Oslo, Rotterdam ja Tukholma. Yleinen havainto on, että kuumuuteen liittyviin ongelmiin ei ole vielä kehitetty toimintamalleja, etenkään Pohjoismaissa”, kertoo Filemon Wolfram, Swecon kaupunkisuunnittelun asiantuntija.    

Tällä hetkellä yli 70 prosenttia eurooppalaisista asuu kaupungeissa ja kaupungistumisen odotetaan jatkuvan: vuoteen 2050 mennessä kaupungeissa asuu jo 84 prosenttia Euroopan väestöstä. Kaupunkialueilla lämpötilat ovat korkeampia kuin maaseudulla lämpösaarekeilmiön vuoksi, mikä johtuu tiiviistä rakentamisesta ja tummista asvalttipinnoista. 

"Viranomaisten ja poliittisten päättäjien on tarkasteltava rakentamisen ja kaavoituksen sääntelyä ja toimittava helleaaltojen torjumiseksi, tämän on oltava keskeinen osa kaupunkialueidemme vihreää siirtymää", sanoo Tri Katherine Maxwell, Swecon Net Zero Cities, Asset Management -yksikön tekninen johtaja ja yksi raportin pääkirjoittajista. 

Swecon Urban Insight -raportti osoittaa, että osa Euroopan kaupungeista on ottamassa askeleita oikeaan suuntaan kuumuuden torjumiseksi, mutta suuria puutteita on vielä korjattava. 

Swecon keskeiset suositukset raportissa: 

• Investoi yksityiskohtaisiin tietoihin: Lisättävä haavoittuvuuskartoitusta eri kaupungeissa ja parannettava seurantaa ja arviointia. Tämä voidaan tehdä luomalla kaupungeista "digitaalisia kaksosia", jotka hyödyntävät paikkatietokartoitusta ja muita digitaalisia ratkaisuja, kuten sään ääri-ilmiöiden simulointeja ja ennusteita, joilla voidaan arvioida paremmin lämpösaarekeilmiötä ja hallita helteen vaikutuksia eri kaupunkirakenteissa.  

• Mahdollista innovaatiot ja yhteiskehittäminen: Suunniteltava ratkaisuja rakennus- ja naapurustomittakaavassa kaupunkitilojen mukauttamiseksi. Lisättävä luontopohjaisia ratkaisuja, enemmän vihreää ja sinistä infrastruktuuria. Päivitettävä uusia ja olemassa olevia rakennuksia koskevia määräyksiä muun muassa viilentämisen osalta.  

• Kehitä avoin ja yhteistyöhön perustuva hallinto: Kaupunkien on tehtävä enemmän yhteistyötä helleaaltojen torjumiseksi tehokkaasti. Tämä edellyttää investointeja tutkittuun tietoon, dataan perustuvaan kuumuuden hallintaan sekä helleaaltokriisejä varten perustettaviin eri toimialojen yhteisiin tiimeihin, jotka ovat vastuussa yhteisesti kaupunkien resilienssiä parantavasta suunnittelusta. 

• Luo pitkän aikavälin visio: Viranomaisten ja poliittisten päättäjien on laadittava tehokkaampia ja nykyaikaisempia strategioita haavoittuvien väestöryhmien suojelemiseksi äärimmäiseltä kuumuudelta, varmistettava yleisellä tasolla kansanterveys sekä panostettava erityisesti ilmastotasa-arvon lisäämiseen eri ryhmien välillä. 

Lämpötilojen ennustetaan nousevan Euroopan kaupungeissa vähintään kaksinkertaisesti vuosina 2020–2100. Näin paljon helleaaltopäivät lisääntyvät vuodessa kuudessa raportissa tarkastelluissa kaupungissa: 

• Kööpenhamina + 160 %

• Tukholma + 150 % 

• Oslo + 140 % 

• Rotterdam + 130 % 

• Bryssel + 130 % 

• Helsinki + 100 % 

*Sweco on tutkinut 24 kaupunkia: Bryssel, Kööpenhamina, Helsinki, Oslo, Rotterdam, Tukholma, Amsterdam, Edinburgh, Madrid, Glasgow, Sevilla, Lontoo, Rooma, Lissabon, Pariisi, Wien, Barcelona, Geneve, Praha, Istanbul, Toulouse, Gdansk, Varsova, Ateena. 

Lähteet: ERA5, European State of the Climate 2023/Copernicus, The Lancet Planetary Health, Exhaustion Health Impact Projections, Provide Climate Risk Dashboard, Sweco. Katso täydellinen luettelo viitteistä raportista. 

Urban Insight on sarja Swecon asiantuntijoiden kirjoittamia raportteja kaupunkikehityksen eri osa-alueista kaupunkilaisten näkökulmasta.