Talous & Yhteiskunta 2/2024 | Luotettava tiede
Viime vuosikymmenillä tiedeyhteisöissä on käyty vilkasta keskustelua kokeellisen yhteiskunta- ja ihmistieteen luotettavuudesta. Kysymyksiä on herättänyt etenkin niin sanottu toistettavuuskriisi: tutkimukset tuottavat tuloksia, joita toiset tutkijat eivät pysty toistamaan, vaikka käyttävät samaa aineistoa ja samoja menetelmiä.
![](/data/images/public/69818396/70315853/00409209-c91d-4703-ade1-62760c9d07bb-w_720.jpg)
Lisäksi aika ajoin julkisuuteen nousee tapauksia, joissa tutkijoita epäillään suoranaisesta vilpistä. Käyttäytymistaloustieteessä on viime vuosina puhuttanut eniten tapaus, jossa kokeneita ja arvostettuja Harvardin ja Duken yliopiston rehellisyystutkijoita on syytetty tiedevilpistä. Mistä ongelmat kertovat, voiko tieteeseen yhä luottaa?
Kyllä voi, kirjoittaa tiedetoimittaja Mikko Pelttari kesäkuun Talous & Yhteiskunta -lehdessä. Kansijutussaan Pelttari käsittelee rehellisyystutkijoiden tiedevilppitapausta ja keinoja, joilla tiedeyhteisö itse pyrkii puhkaisemaan mätäpaiseensa.
Tuoreen T&Y:n teemana onkin ”Luotettava tiede”. Numerossa käsitellään monesta näkökulmasta sitä, miten tiede prosessina toimii ja pyrkii varmistamaan mahdollisimman luotettavat tulokset.
Päättäjä-haastattelussa Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Niku Määttänen kertoo, miksi taloustieteessä on viime kädessä aina kyse hyvinvoinnista. Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius kirjoittaa siitä, millaista tietoa koulutuksesta poliittiset päätöksentekijät tarvitsevat. Valtiovarainministeri Riikka Purran talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren puhuu tiedelukutaidosta ja siitä, miten tieteenfilosofiaa olisi hyvä opettaa jo yläasteella ja lukiossa. T&Y:n uutena kolumnistina aloittava kansanedustaja Li Andersson kirjoittaa siitä, miten tutkimusperustainen päätöksenteko menee helposti numeroilla miekkailuksi.
Tieteen olemus ja uskottavuus korostuvat myös tiedeartikkeleissa:
1) Tiede on erottamaton osa modernia valistunutta yhteiskuntaa, kirjoittaa akateemikko Ilkka Niiniluoto. Tutkittu tieto muodostaa vakuuttavimman perustan ihmisten maailmankuvalle, ja tieteelliset tulokset ja asiantuntemus tarjoavat luotettavimman faktapohjan organisaatioiden päätöksille ja kansalaisten toiminnalle.
Ilkka Niiniluoto: Tiede on vakuuttavin tapa etsiä uutta tietoa – ei siksi, että se olisi virheetön, vaan koska se paikallistaa ja korjaa nopeasti omat erheensä
2) Taloustutkijat ovat nousseet viime vuosikymmeninä koulutustutkimuksen eturintamaan. Tärkeä syy tähän on jo 1990-luvulla alkanut ns. uskottavuusvallankumous, joka on tuonut tutkijoiden käyttöön työkaluja, joilla tutkia paitsi asioiden korrelaatioita myös kausaalivaikutuksia eli syy-seuraussuhteita. Nyt samaa pitäisi vaatia myös muiden alojen koulutustutkimukselta, kirjoittavat Aino Kalmbach (Etla), Hannu Karhunen (Labore), Jani-Petteri Ollikainen (Labore), Tuomo Suhonen (Labore) sekä Hanna Virtanen (Etla).
Aino Kalmbach, Hannu Karhunen, Jani-Petteri Ollikainen, Tuomo Suhonen & Hanna Virtanen: Uskottavuusvallankumous uudisti taloustieteen – samat menetelmät tarvittaisiin nyt kaikenlaiseen koulutustutkimukseen
3) Tutkijoita moititaan milloin vääristä tutkimusaiheista ja epämieluisista tuloksista, milloin aktivismista tai oman edun tavoittelusta. Joskus moitteissa on perääkin. Kukaan tai mikään ei ole erehtymätön. Tiedeyhteisö pyrkii kuitenkin havaitsemaan omat puutteensa itse. Tutkimuksia ruoditaan ja arvioidaan niin monin tavoin, että yhtä systemaattista ja syvälle menevää itsereflektiota on vaikea löytää miltään muulta inhimillisen toiminnan alueelta, kirjoittaa Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisupäällikkö Sami Syrjämäki.
Sami Syrjämäki: Tiedeyhteisö on itsensä tiukin kriitikko
4) Hallitus tavoittelee uudistuksillaan 100 000 henkilön lisätyöllisyyttä vaalikauden aikana. Julkisen talouden sopeutuksessa työllisyystoimien varaan on laskettu paljon, mutta niihin liittyy väistämättä suurta epävarmuutta. Esimerkiksi arviot leikkausten vaikutuksista hyvinvointimallin toimintakykyyn ovat kuitenkin jääneet vaille huomiota. Toimiiko työllisyyspolitiikkamme yhden kortin varassa, kysyy työelämäprofessori Seija Ilmakunnas.
Seija Ilmakunnas: Toimiiko työllisyyspolitiikka yhden kortin varassa?
5) Kansainvälisten rekisteriaineistojen vertailu kertoo, että suomalaisilla yrityksillä on koulutettua ja taitavaa työvoimaa. Samalla aineistot kuitenkin kertovat, että yrityksemme voisivat hyödyntää työntekijöiden osaamista nykyistä paremminkin. Laboren tutkija Outi Jurvanen pohtii kirjoituksessaan, voisivatko suomalaiset yritykset parantaa tuottavuuttaan palkkaamalla lisää osaajia.
Outi Jurvanen: Voisivatko suomalaiset yritykset parantaa tuottavuuttaan palkkaamalla lisää osaajia?
Talous & Yhteiskunta 2/2024 ilmestyy viikolla 24.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika Malirantajohtaja, päätoimittajaLabore, Talous & Yhteiskunta -lehti
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiTuomo TamminentuottajaTalous & Yhteiskunta -lehti
Puh:040 3511 196tuomo.tamminen@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
![Labore (punainen tekstilogo)](/data/images/public/69818396/70315853/1493deb6-1701-4c6f-9c44-de60eed49493-w_780.png)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Suomen yritysten t&k-toiminnan uudistuminen maiden välisessä vertailussa27.6.2024 00:01:00 EEST | Tiedote
Nyt julkistettavassa analyysissä tarkastellaan Suomen yritysten tutkimus- ja kehitystyön (t&k) rakenteita ja kehitystä käyttämällä vertailukohtana harmonisoituja yritysaineistoja 21 OECD-maasta. Analyysin tulosten mukaan vuosina 2017–2022 Suomen pienissä, nuorissa (alle viisi vuotta vanhoissa) yrityksissä on panostettu tutkimukseen ja kehitykseen selvästi enemmän kuin aikaisemmin Suomessa tai vertailun muissa OECD-maissa. Analyysi kertoo myös eräistä muista kiinnostavista Suomen yritysten t&k-toiminnan kehityspiirteistä.
KUTSU | Labore julkistaa vuoden 2024 toimialaennusteen 15.8. klo 1020.6.2024 13:28:18 EEST | Kutsu
Miten toimialoittaiset tuotokset kasvavat? Miten työllisyys kehittyy eri toimialoilla? Piristyykö rakentaminen?
Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poisto lisää työperäistä maahanmuuttoa, mutta voi vaikuttaa kielteisesti joihinkin palkkoihin19.6.2024 00:01:00 EEST | Tiedote
Laboren tuoreen tutkimuksen mukaan ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poisto olisi tapa lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Saatavuusharkinnasta luopuminen voisi kuitenkin tulosten mukaan vaikuttaa negatiivisesti erityisesti tiettyjen työntekijäryhmien, kuten matalapalkka-aloilla ja palveluammateissa työskentelevien, sekä ikääntyvien työntekijöiden palkkakehitykseen.
Ennustearvio: Kasvuodotukset ovat hiipuneet vuoden edetessä18.6.2024 00:00:00 EEST | Tiedote
Alkuvuoden talouskasvu on osoittautunut odotuksiin nähden hitaaksi, eikä jyrkkää suhdannekäännettä ole näköpiirissä. Odotamme kansainvälisen suhdanteen kohenevan loppuvuodesta, mikä parantaa Suomen vientikysyntää. Odotuksia rahapolitiikan kevenemisestä on tarkistettu alaspäin, mutta Suomen inflaatioluvut puoltaisivat nopeampaa rahapolitiikan kevenemistä. Kevään ennusteemme vuoden 2024 talouskasvusta ja työllisyydestä näyttävät nyt epätodennäköisemmiltä toteutua. Muilta osin kevään ennusteemme vaikuttaa edelleen perustellulta.
Selvitys: Työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin menetelmissä ja raportoinnissa runsaasti kehittämismahdollisuuksia17.6.2024 10:02:30 EEST | Tiedote
Ennakointituloksia voitaisiin jatkossa raportoida nykyistä monipuolisemmin eri kohderyhmille tiedon kriittisen arvioinnin ja soveltamisen edistämiseksi. Koulutuksen mitoituksessa voitaisiin myös jatkossa painottaa nykyistä enemmän rekisteriaineistoista saatavaa työmarkkinainformaatiota epävarman ja hitaasti päivittyvän mallipohjaisen tulevaisuustiedon sijaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme