Yksilöity magneettistimulaatio voi auttaa masennuksen hoidossa
Magneettistimulaatiohoito voi auttaa potilaita, joilla masennuslääkkeet eivät toimi. Helsingin yliopiston ja Stanfordin yliopiston tutkijat kehittivät aiempaa tarkempia menetelmiä, jotka voivat tulevaisuudessa auttaa masennuksen magneettistimulaatiohoidon yksilöllisessä räätälöinnissä.
![Aivojen sähköisiä vasteita voidaan tutkia mittaamalla aivosähkökäyrää samanaikaisesti aivostimulaation kanssa. Kuvassa robotti pitelee TMS-kelaa.](/data/images/public/3747/70318121/641af7e8-328a-4922-94fb-053a22830034-w_720.jpeg)
Lääkehoito ei tehoa kaikilla masennusta sairastavilla. Kaksi hiljattain julkaistua tutkimusta antaa lisätietoa siitä, miten vaihtoehtoista hoitomuotoa eli aivojen magneettistimulaatiota (TMS) voitaisiin entisestään tehostaa. TMS on eri asia kuin sähköhoito (ECT), jota myös käytetään masennuksen hoitoon.
Helsingin yliopiston ja Stanfordin yliopiston tutkijat selvittivät, mitkä asiat TMS-hoidon kohdentamisessa vaikuttavat aivojen sähköisiin vasteisiin. Tutkijat tarkastelivat erityisen sähköfysiologisen mittarin käyttäytymistä. Tätä mittaria voitaneen tulevaisuudessa käyttää TMS-hoidon tehoa mittaavana biomarkkerina ja auttaa näin kohdentamaan ja räätälöimään hoitoa.
– Magneettistimulaatio on tehokasta hoitoa potilaille, joiden masennukseen lääkkeet eivät tehoa. Silti tällä hetkellä noin puolet näistä potilaista ei saa hoidosta merkittävää apua. Tutkimamme biomarkkeri voi auttaa ennustamaan, ketkä hyötyvät hoidosta. Sen avulla voi myös olla tulevaisuudessa mahdollista räätälöidä hoitoa yksilöllisesti, kertoo tutkijatohtori Juha Gogulski Stanfordin ja Helsingin yliopistoista sekä Aalto-yliopistosta.
Yksilöllinen optimointi kannattaa
Ensimmäinen tutkimuksista käsitteli aivokuoren ärtyvyyttä kuvaavaa sähköfysiologista mittaria ja mittaukseen vaikuttavia virhelähteitä. Tutkijat selvittivät terveillä koehenkilöillä, miten aivojen etuotsalohkolle kohdistettu magneettistimulaatio sekä stimulaatiokelan kulma vaikuttivat aivokuoren ärtyvyyteen, eli aivosähkökäyrällä mitattuihin vasteisiin välittömästi stimulaatiopulssin jälkeen.
– Tulokset osoittivat, että stimulaatiokelan kohdistaminen aivojen etuotsalohkon eri osiin vaikutti suuresti sähköisten vasteiden laatuun. Lisäksi saimme viitteitä siitä, että stimulaatiopaikan ja kelan kulman yksilöllinen optimointi saattaa parantaa entisestään tämän mittauksen laatua, Gogulski kertoo.
Toinen tutkimus käsitteli saman sähköfysiologisen mittarin luotettavuutta etuotsalohkolla. Tutkimuksessa kävi ilmi, että eniten luotettavuuteen vaikutti stimulaatiopaikka.
– Ennen kuin pystymme kehittämään yksilöityä TMS-hoitoa, pitää varmistua siitä, että otsalohkon ärtyvyyttä saadaan mitattua yksittäisillä potilailla mahdollisimman laadukkaasti. Tätä tietoa tarvitaan, jotta voimme tulevaisuudessa seurata, miten TMS-hoito vaikuttaa aivokuoren ärtyvyyteen. Luotettavuuden selvittäminen on myös tärkeää, ennen kuin tämän kaltaista biomarkkeria voidaan soveltaa kliinisesti, Gogulski sanoo.
Hyödyt mahdollisesti suuret, lisätutkimusta tarvitaan
Magneettistimulaatio auttaa jo osaa masennusta sairastavista, mutta Gogulskin mukaan TMS-hoidon teho vaihtelee yksilöiden välillä. Aiempaa tarkemmin räätälöity hoito saattaisi parantaa hoidon tuloksia.
– TMS-hoidossa on todella monia mahdollisia asioita, joita voisi käyttää hoidon yksilöllisessä räätälöinnissä. Näitä ovat esimerkiksi stimulaatiopaikka, pulssien määrä ja tiheys, stimulaation voimakkuus sekä hoitokertojen määrä. TMS-hoidon haittavaikutukset ovat vähäisiä, ja yleisimpänä haittana on ohimenevä, lievä päänsärky.
Gogulskin mukaan uusista tutkimuksista tekee merkittäviä se, että yhtä tarkkaa systemaattista kartoitusta aivojen otsalohkon sähköisistä vasteista ja niiden luotettavuudesta ei ole aiemmin tehty. Tutkijat toivovat, että tulevaisuudessa TMS-hoidon tehoa voisi seurata mittaamalla aivojen sähköisiä vasteita jo hoidon aikana. Mittausten perusteella stimulaatiota voisi kenties tarvittaessa hienosäätää jo hoidon aikana.
– Molempien tutkimusten tuloksia hyödynnetään tulevaisuudessa, kun suunnitellaan sähköisiin biomarkkereihin perustuvia, yksilöllisiä aivostimulaatiohoitoja. Ennen uudenlaisten hoitomenetelmien käyttöönottoa tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimuksia, Gogulski sanoo.
Julkaisut:
Gogulski, J., Cline, C. C., Ross, J. M., Truong, J., Sarkar, M., Parmigiani, S., & Keller, C. J. (2024). Mapping cortical excitability in the human dorsolateral prefrontal cortex. Clinical Neurophysiology, 164, 138-148. https://doi.org/10.1016/j.clinph.2024.05.008
Gogulski, J., Cline, C. C., Ross, J. M., Parmigiani, S., & Keller, C. J. (2024). Reliability of the TMS-evoked potential in dorsolateral prefrontal cortex. Cerebral Cortex, 34(4). https://doi.org/10.1093/cercor/bhae130
Lisätiedot:
Juha Gogulski
Tutkijatohtori, Stanfordin yliopisto, Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto
Precision Neurotherapeutics Lab
juha.gogulski@helsinki.fi
+358405700451
Avainsanat
Kuvat
![Aivojen sähköisiä vasteita voidaan tutkia mittaamalla aivosähkökäyrää samanaikaisesti aivostimulaation kanssa. Kuvassa robotti pitelee TMS-kelaa.](/data/images/public/3747/70318121/641af7e8-328a-4922-94fb-053a22830034-w_240.jpeg)
Tietoa Helsingin yliopistosta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Moninkertaisia eroja kissarotujen hammassyöpymissä28.6.2024 10:28:10 EEST | Tiedote
Hammassyöpymät ovat kissojen yleisimpiä ja vaikeimpia suunsairauksia. Helsingin yliopiston yli 900 kissan tutkimuksessa havaittiin moninkertaisia eroja kissarotujen välillä, mikä viittaa geneettiseen alttiuteen. Lisäksi tunnistettiin lukuisia hammassyöpymään liittyviä riskitekijöitä.
Yleiset suomalaiset linnut vähenevät, takatalvet lisäsivät ahdinkoa27.6.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Lintuharrastajien toteuttamien pesimälintulaskentojen tulokset kertovat muun muassa punarinnan vähyydestä tänä kesänä. Väheneminen voi johtua kevään takatalvista. Laskennat osoittavat kuitenkin monen yleisen lintulajin pitkäaikaisen taantumisen. Toisaalta eteläiset lajit, kuten mustapääkerttu, runsastuvat edelleen.
Majavien aiheuttamat tulvat elvyttävät hyönteiskantoja26.6.2024 07:50:00 EEST | Tiedote
Majavien aiheuttamilla tulvilla voi olla merkittäviä positiivisia vaikutuksia maalla eläviin hyönteisiin ja muihin selkärangattomiin.
100 lajia -haaste on innostanut jo tuhansia kansalaisia tarkkailemaan luontoa - vielä ehdit osallistua25.6.2024 14:51:25 EEST | Tiedote
Luonnontieteellisen keskusmuseon keväällä käynnistyneessä 100 lajia -haasteessa pyritään havaitsemaan vähintään sata hyönteis-, kasvi- tai sienilajia vuoden loppuun mennessä. Kesä on parasta aikaa kasvien ja hyönteisten havainnointiin, ja sienikausi on vasta edessä.
Terveydenhuollon toimintatavat globaalissa etelässä levittävät antibioottiresistenssiä maailmanlaajuisesti25.6.2024 08:33:21 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat kartoittaneet Escherichia coli -suolistobakteerien geneettistä monimuotoisuutta Pakistanissa. Paikallisväestöllä esiintyy runsaasti antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerikantoja, jotka leviävät myös muualle maailmaan. Nämä kannat voivat aiheuttaa vaikeasti hoidettavia infektioita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme