Pohjois-Savon ilmastoteko -palkinnot jaettiin ensimmäistä kertaa: Vuoden neutraalein -pääpalkinto luovutettiin Olvin Iisalmen panimolle

Vuoden neutraalein -pääpalkinto luovutettiin Olvin Iisalmen panimolle, joka saavutti hiilineutraaliuden viime vuoden lopulla. Vuoden ilmastovaikuttaja on Jyri Wuorisalo Savonia-ammattikorkeakoulusta, vuoden vastuullisuusteko on Mediateko Oy:n Better Friday -markkinointikampanja, vuoden ympäristökansalainen on Tiina Kontio Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry:stä ja vuoden ilmastoinnovaatio -palkinto luovutettiin Vieremän kunnanjohtaja Mika Suomalaiselle ja tekninen johtaja Mikko Kajanukselle.

Pohjois-Savon ilmastotyötä on koordinoitu ELY-keskuksen toimesta EU-hankerahoituksella vuodesta 2020 alkaen. Toimijoita on kutsuttu mukaan yhteiselle polulle kohti hiilineutraalia maakuntaa.

- Polulla etenemiseen tarvitaan erilaisia toimijoita: heitä, jotka kulkevat edellä ja näyttävät suuntaa muille, heitä, jotka kokeilevat rohkeasti erilaisia reittejä, heitä, jotka piirtävät pohjoissavolaista polkua maailman kartalle, ja heitä, jotka varmistavat, että polulla huomioidaan ympäröivä luonto, tarinoi palkintojen taustasta Pohjois-Savon ELY-keskuksen johtava ilmastoasiantuntija Tapio Kettunen.

Olvin Iisalmen panimosta hiilineutraali viime vuonna

Vuoden neutraalein on pääpalkinto, joka myönnetään hiilineutraaliuden saavuttaneelle pohjoissavolaiselle yritykselle tai organisaatiolle. Olvi-konserni on tehnyt pitkäjänteistä työtä päästöjen vähentämiseksi ja ensimmäinen iso etappi saavutettiin, kun Iisalmen panimosta tuli oman toiminnan osalta hiilineutraali viime vuonna. Merkittävä asia panimon hiilineutraaliudessa on energiakysymykset. Panimon tontilla sijaitsee oma biovoimala, jossa energiaa tuotetaan käyttäen muutaman kilometrin päässä olevan sahan sivuvirtaa, kuoriseosta ja haketta. Tuotteiden valmistuksessa käytetään vain uusiutuvaa energiaa ja tehtaalla on mm. sähkötrukkeja ja erilaisia kuljetinratkaisuja, jotka ovat korvanneet fossiilisia polttoaineita käyttävät trukit ja lavansiirtovaunut.

Päästöt, joita ei pystytä hillitsemään, on kompensoitu kahden projektin kautta, jotka on valittu panimoteollisuuden keskeisiltä toimialoilta, maatalous- ja vesisektoreilta. Olvilta kerrotaan tavoitteeksi, että kaikki konsernin panimot tulevat saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä.

- On hienoa, kun tekemämme pitkäjänteinen työ saa huomiota. Toivottavasti voimme esimerkillä auttaa muitakin löytämään heille sopivia tapoja tehdä ilmastotekoja. Meille on erittäin tärkeää olla mukana alueen ilmastotyössä ja olemmekin positiivisesti ilahtuneita ja otettuja vuoden neutraalein –palkinnosta, kommentoi Olvi Oyj:n vastuullisuuspäällikkö Sari Lähteinen.

- Olvin monipuolinen ilmasto- ja vastuullisuustyö on hyvä esimerkki neutraalista toiminnasta, jolla luodaan positiivista vaikutusta. Lähitulevaisuudessa tavoitteena on jakaa vuoden negatiivisin –palkintoa pääpalkintona. Uskon vahvasti, että palkinnon tavoittelusta käydään vielä kovaa kisaa, sanailee Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti -hankkeen projektipäällikkö Saara Karkulahti Pohjois-Savon ELY-keskukselta.

Juhlassa kuultiin kestävän tulevaisuuden teemoista

Suomen EU-ilmastolähettiläs Timo Huhtamäki toi terveisiä kiertotalouden tiimoilta. Huhtamäki toimii Suomen suurimman Second Hand -verkkokaupan Emmy Clothing Company Oy:n toimitusjohtajana. Emmy on hyvä esimerkki kiertotalouden toimintamallista, jolla tuetaan kestäviä valintoja, toteuttaen samalla kannattavaa liiketoimintaa. Huhtamäki aloitti EU:n ilmastolähettilään tehtävässä vuoden 2024 alusta.

Juhlassa heräteltiin kulutustottumuksiin myös valokuvataiteen avulla. Kuopiolainen valokuvaaja Markus Aspegren julkisti High Trashion -kuvasarjansa ensimmäisen kuvan Pohjois-Savon ilmastotyön väelle. Kuvasarja haastaa kulutustottumuksiamme. Kuvissa esiintyvät mallit on puettu roskista valmistettuihin asuihin, joiden suunnittelussa ja valmistuksessa on ollut mukana Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoita.

Kuopiolaisen elintarvikeyritys KomeroFoodin toimitusjohtaja Pekka Nuutinen kertoi alan kestävyysmurroksesta. Tietoisuus ruuan ja sen valmistuksen vaikutuksista terveyteen, eläimiin ja ympäristöön on herättänyt yrittäjät ja Komeron terveys- ja ympäristövallankumous helpomman ja paremman ruuan parissa onkin hyvässä vauhdissa. Nuutinen toivoi lisää verkottumista ja vuoropuhelua merkityksellisemmän yrityselämän puolesta.

PALKINTOPERUSTEET

Pohjois-Savon ilmastoteko 2024 –palkinnot

 

Vuoden ilmastovaikuttaja: Jyri Wuorisalo, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Kun jotain on vinksallaan, eikä näytä hyvältä. Kenelle soitat? Jyri Wuorisalo. Kun puhutaan ilmastoturvallisuudesta, on yksi henkilö, jonka puoleen kannattaa kääntyä. Wuorisalo on tehnyt pitkään ehtymätöntä työtä verkostojen liekittämisessä ilmastoturvallisuustyössä. Kun puhutaan ilmastonmuutoksesta ja siihen varautumisesta, Jyri on jatkuvasti muutaman askeleen edellä muita. Hän visioi uniikilla tavalla paremmasta tulevaisuudesta – joskin hieman dystopialähtöisesti. Ehkä dystopiaa tarvitaankin, kun herätellään ihmisiä, yhteisöjä, organisaatioita, valtioita, Euroopan Unionia ja Yhdistyneitä Kansakuntia kohti toimintaa. Jyrin kansainväliset verkostot ovat tuoneet Pohjois-Savon ilmastoverkostolle motivaatiota ja vahvistaneet alueellisen ilmastotyön merkityksellisyyttä. Olemme kiitollisia, että joukossamme on Jyrin kaltainen ilmastoturvallisuuden sanansaattaja.

- Tämä palkinto on upea tunnustus laajalle yhteistyöverkostolle, joka on tehnyt ilmastoturvallisuustyötä Pohjois-Savossa vuodesta 2020. Itse heräsin noin kymmenen vuotta sitten ilmastonmuutoksen sekä rauhan ja turvallisuuden väliseen kytkökseen kun tein eteläisessä Afrikassa töitä inhimillisen turvallisuuden parissa. Ilmastoturvallisuustyö on laajentunut viimeisen vuoden aikana meidän eurooppalaisten kumppaniemme kanssa ja nyt teemmekin jo ilmastoturvallisuustyötä mm. Ukrainassa osana humanitaarisen yhteistyön kehittämistä, palkittu Wuorisalo kommentoi.

Vuoden vastuullisuusteko: Mediateko Oy:n Better Friday -kampanja
  
Mediateko on ulkomainosyhtiö, jolla on mainosympäristöjä mm. hiihto- ja golfkeskuksissa, matkailukeskuksissa ja asemilla sekä kaupunkikeskuksissa. Yritys on vahvistanut vastuullisuustyötään ja saavuttanut ensimmäisenä pohjoismaisena mediayhtiönä kansainvälisesti arvostetun B Corb -vastuullisuussertifikaatin. Kyseessä on maailmanlaajuinen yritysyhteisö, jonka jäsenet ovat sitoutuneet tuottamaan toiminnallaan positiivisen vaikutuksen. Mukana on edelläkävijöitä kuten Patagonia sekä Ben & Jerry’s.

Vuosittain kasvava Black Friday -ilmiö on myynnillisesti merkittävä kampanja myös Mediateon kalenterissa, kun mainostajat etsivät keinoja houkutella ihmisiä omien tarjoustensa äärelle. Kestävyyskriisin keskellä hulvaton ostohysteria tuntui kuitenkin nimensä mukaisesti synkältä. Diginäyttöjen pimentämisen sijaan Black Fridayn omia vahvuuksia päätettiin käyttää parempaan tarkoitukseen. Better Friday -konseptissa jokainen myyty kampanja toi kaupan päälle 10 % lisänäkyvyyttä hyviksille. Joko mainostajalle itselleen – jos hyviksen määritelmä täyttyi – tai jollekin valituista paremman tulevaisuuden puolesta taistelevista toimijoista, jotka viime vuonna olivat Protect Our Winters (POW), WWF ja Plan. Better Friday -kampanja tarjosi ensimmäisenä vuotena yli 50 000 euron medianäkyvyyden näille ”hyvikseksi” määritellyille toimijoille. Better Friday on upea vastuullisuustyön esimerkki, josta Mediateko on ammentanut laajemmin yrityksen kehittämiseen.

- Olemme Mediateolla tehneet strategisesti vastuullisuustyötä viimeiset kaksi vuotta ja sitä ennen vastuullisuus näkyi meille lähinnä yksilöiden vastuullisuustekoina. Kahden vuoden jakso huipentui B Corp -sertifikaatin saamiseen noin kuukausi sitten. B Corp antaa meille suuntaviivat strategisella ja käytännön tasolla toimintaamme, joka tähtää vahvaan kasvuun, mutta samalla myös hyvää tehden ja huolehtien myös meitä ympäröivästä maailmasta kaikilla vastuullisuuden osa-alueilla. Olemme erittäin iloisia, että työmme on jo huomattu ja tämä kunnianosoitus antaa meille voimaa valitsemallamme tiellä, jossa olemme ”hyvisten puolella”. Matka on vasta alussa, kommentoi Mediateko Oy:n toimitusjohtaja Sampsa Savolainen.

Vuoden ilmastoinnovaatio: Vieremän kunnanjohtaja Mika Suomalainen ja tekninen johtaja Mikko Kajanus

Vieremän kunta on toteuttanut ilmastosuunnitelmaansa määrätietoisesti ja konkreettisin teoin. Ilmasto- ja ympäristötyö on nähty paikallista elinvoimaa ja innovaatioita lisäävänä tekijänä. Vieremällä on toteutettu toimenpiteitä, jotka mahdollistavat yritysten vastuullisuustyön kehittämisen ja maatalouden tuottavuuden parantamisen.

Vieremä on julistautunut kuntaorganisaationa olevansa kokonaan vapaa fossiilisista polttoaineista vuonna 2027. Kunnanjohtaja Mika Suomalainen on luonut biohenkeä päättäjiin, työntekijöihin, yrityksiin ja kuntalaisiin. Rinnallaan hänellä on kunnan tekninen johtaja Mikko Kajanus. Yhdessä he ovat rakentaneet toimivaa ja poikkeuksellista bioenergiamallia Vieremälle. Toimintamallissa maatiloille luodaan mahdollisuus tuottaa biokaasua kannattavalla tavalla. Vieremällä on otettu käyttöön nesteytettyä ja paineistettua biokaasua käyttävä varalämpölaitos ja kaasutankkausasema. Kunta on muuttanut ajoneuvokalustoansa ja varavoimajärjestelynsä biokaasukäyttöisiksi. Paljon innostavaa, kuntakannusteista pöhinää biokaasun ympärillä!

- On tiedetty jo pitkään, että Ylä-Savossa on hyvä potentiaali biokaasutuotannolle. Keskeinen ongelma on ollut biokaasutuotannon kokonaiskannattavuus ja kysynnän pysyvyys. Vieremällä lähdettiin luomaan ekosysteemiä, jossa kunta mahdollistaa uuden liiketoiminnan syntymisen. Kunnan kaukolämmön varavoimaratkaisun siirtäminen öljystä biokaasuun loi mahdollisuuden paikalliselle kannattavalle biokaasutuotannolle. Nyt Vieremällä voi tankata paineistettua biokaasua ja teollisuus voi korvata esimerkiksi maalausprosessissa käytetyn fossiilisen propaanin biokaasulla. Ylä-Savon lippulaiva Ponsse Oyj näytti esimerkkiä tekemällä sopimuksen biokaasutoimituksesta, kertoo Vieremän tekninen johtaja Mikko Kajanus.

- Uuden energian aika vaatii uudenlaista ajattelua. Vieremä on tämän hetken tiedon mukaan ensimmäinen kunta Suomessa, joka saavuttaa vapauden fossiilisista polttoaineista omassa toiminnassaan. Kunta lisää myös aurinkoenergiatuotantoa ja kokeilee rakennuskohtaisen pientuulivoiman mahdollisuuksia, kuvailee kunnanjohtaja Mika Suomalainen.

Vuoden ympäristökansalainen: Tiina Kontio, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

Vuoden ympäristökansalainen -palkinto muistuttaa ihmisen, luonnon ja ilmaston välisestä tiiviistä yhteydestä ja yhteisestä polusta, jota ei pidä unohtaa. Tiina Kontio on tuore kasvo Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry:n riveissä, mutta herättää jo nyt paljon myönteisiä ajatuksia. Yhteistyökumppanit kuvailevat Tiinaa valloittavaksi persoonaksi, joka on aktiivinen työssään ja hyvä ihmisten kanssa. Hän toimii tällä hetkellä Kosteikkojen Joroisselkä -projektin hankepäällikkönä ja on tuonut Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistykseen osaamista vesistö- ja valuma-aluekunnostushankkeista. Tiina on biologi, joka ymmärtää vesistöjen kunnon lisäksi maanomistajien merkityksen valuma-alueelta tulevan kuormituksen hillinnässä.

Kosteikkojen Joroisselkä -hanke on osa laajempaa Joroisselän hoito-ohjelmaa. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on ulkoisen ravinnekuormituksen alentaminen edistämällä kosteikkokohteita sekä maa- ja metsätalouden vesiensuojelua. Kuormituksen vähentämisellä varmistetaan, että ilmaston muuttuessa kuormitus Joroisselkään ei suurene. Hankkeen hallinnoija on Joroisten kunta ja koordinoija Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys. Tärkeässä roolissa toimii Pro Joroisselkä ry, joka osallistuu talkoisiin mm. tiedottamalla ja järjestämällä tapahtumia. Yhdistyksellä on pitkäaikainen näkemys ja kokemus, missä ja minkälaisia toimia tarvitaan.

- Palkinnon vastaanottaminen on suuri kunnia, ja se tuntuu erityisen merkitykselliseltä, sillä yhteinen polkuni luonnon kanssa on alkanut juuri Kosteikkojen Joroisselkä -hankkeen hankealueelta. Olen kotoisin Joroisselän valuma-alueella sijaitsevan Valvatus-järven rannalta, ja lapsuus veden äärellä on herättänyt minussa syvän arvostuksen ja kiinnostuksen vesistöjä kohtaan jo pienenä. On ollut hienoa koordinoida vesiensuojeluhanketta sillä alueella, missä kipinä vesiensuojelutyöhön alun perin syttyi. Palkinto on tunnustus myös Kosteikkojen Joroisselkä -hankkeelle ja haluan kiittää koko hankkeen tiimiä ja yhteistyökumppaneita heidän arvokkaasta työstään. Kosteikkojen Joroisselkä -hankkeessa hyvin sujunut yhteistyö eri toimijoiden välillä on hankkeen etenemisessä avainasemassa. Toivon, että palkinnon myötä aktiivisuus hankkeen ympärillä lisääntyy entisestään ja saavutamme hienoja tuloksia, Kontio tunnelmoi.