Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Toukokuun 2024 vesitilannekatsaus: vähäsateisuutta, vedenpintojen laskua ja kohtuullista happamuustilannetta (pohjalaismaakunnat)

Jaa
Jokimaisema, jossa sininen taivas ja vihreän niityn reunustama joki, jonka varrella kasvaa puita.
Happamuustilanne pysyi jokivesissä kohtuullisena koko toukokuun. Kuvituskuva. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Toukokuu oli vähäsateinen 

Pohjalaisjokien vedenpinnat lähtivät huhtikuun lopulla uudestaan noususuuntaan säiden lämmetessä ja loppujen lumien sulaessa.  Toukokuun alussa pohjalaisjokien virtaamat olivat vielä melko suuria ja järvien pinnat korkealla. Kuun edetessä virtaamat kääntyivät melko nopeaan laskuun. Myös sademäärät jäivät toukokuussa vähäisiksi.  

Toukokuun puolivälistä eteenpäin jokien virtaamat olivat tavanomaista toukokuuta pienempiä. Esimerkiksi Kyrönjoen alaosalla virtaama pieneni toukokuun aikana tasolta 167 m3/s tasolle 11 m3/s ja Perhonjoen Tunkkarissa tasolta 72 m3/s tasolle 7 m3/s.  

Kuortaneenjärven vedenpinta laski toukokuun aikana 63 cm ja päätyi lähelle tavanomaista alkukesän tasoa. Lappajärven vedenpinta laski toukokuun aikana 22 cm ja oli kuun lopulla vielä 15 cm tavoitevyöhykkeen yläpuolella. Alueen tekojärvien ja muiden säännösteltyjen järvien pinnat olivat toukokuun loppupuolella pääosin lähellä tavanomaisia tasoja.  

Happamuushaitat jäivät oletettua vähäisemmiksi  

Kevään eteneminen ja virtaamien lasku näkyi jokien vedenlaadussa. Kevättulvan laskiessa myös jokien kiintoaine- ja fosforipitoisuudet laskivat selvästi huhtikuuhun verrattuna. Alhaisimmat fosforipitoisuudet mitattiin Lapväärtin-Isojoella ja Ähtävänjoella. Typpipitoisuudet olivat korkeampia, mihin vaikutti happamilta sulfaattimailta tuleva kuormitus. Happamuustilanne pysyi jokivesissä kohtuullisena koko toukokuun.  

Suurten jokien pH vaihteli välillä 5,7–6,9. Matalimmat pH-arvot mitattiin alkukuusta Lapuanjoessa. Loppukuusta kaikkien suurten jokien pH oli reilusti yli 6. Muutamassa pienemmässä rannikon joessa todettiin happamuushaittoja. Ainoastaan Sulvanjoella pH oli alle viiden, muilla tyypillisesti happamuudesta kärsivillä, joilla pH vaihteli välillä 5,2–5,5. Pohjavesivalunnasta johtuen vesi oli suhteellisen kirkasta useimmissa joissa. Muutamilla happamuudesta kärsivillä, joilla havaittiin myös alhaisen pH:n myötä kirkastunutta vettä.    

Pohjavedenpinnan nousu on loppunut sään lämmettyä 

Pohjavedenpinta nousi keväällä lumen sekä roudan sulaessa ja suotautuessa pohjavedeksi. Sään lämmettyä nousu loppui ja kääntyi laskuksi. Sateisen syksyn ja lumisen talven jälkeen pohjavedenpinta oli ajankohtaan nähden keskimääräisellä tasolla tai sen yläpuolella. Pohjavesimuodostumat ovat kestäneet lämpimän ja sateettoman jakson hyvin, eikä pohjavedenpinta ole toukokuun hellejaksolla laskenut ajankohdan keskiarvoa alemmas.  

Pohjavedenpinnan odotetaan normaaliin tapaansa laskevan syksyyn saakka, ellei sateita tule poikkeuksellisen paljoa. Kesällä sateet tulevat usein kuurotyyppisesti, joten paikallinen vaihtelu pohjavedenpinnan korkeudessa voi olla suurta. Pohjalaismaakuntien alueella sijaitsevilla valtakunnallisilla pohjaveden pinnankorkeuden seuranta-asemilla pohjavedenpinta on vuodenaikaan nähden pääosin keskimääräisellä tasolla tai sen yläpuolella. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:

Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto, puh. 0295 027 794 (säännöstely ja virtaamat)

Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)

Ylitarkastaja Tilda Rantataro puh. 0295 027 668 (pohjavedet, ei tavoitettavissa 3.–7.6.)


Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Linkit

Tietoa julkaisijasta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15

0295 027 500
http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.

ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset

NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.

NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Kesällä 2024 tehdään sirolampikorennon ja lummelampikorennon inventoinnit Seinäjoella ja Vetelissä (Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa)28.6.2024 12:00:00 EEST | Tiedote

Kesällä 2024 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kartoittaa kahden korentolajin vanhat esiintymäpaikat Seinäjoen Varpulan tekojärvessä ja yhdessä lammessa Vetelissä. Kartoitukset tehdään kesäkuun puolivälistä heinäkuun alkupuoleen. Kartoitusten tarkoitus on luontodirektiivissä mainittujen lajien suojelutason arvioinnin raportointi EU-komissiolle.

NTM-centralen i Södra Österbotten har gett utlåtande om Forststyrelsens och Vattenfalls MKB-program för Korsnäs havsvindkraftspark och sjökabelsträckningar (Österbotten)28.6.2024 08:25:54 EEST | Tiedote

Forststyrelsen planerar tillsammans med Vattenfall en havsvindkraftspark på ett 274 km2 stort projektområde, som ligger i Bottniska viken cirka 15 kilometer från kusten utanför Korsnäs kommun. Projektområdet ligger i havet nära kommungränserna till Närpes och Malax. Havsvindkraftsparken består av maximalt 150 vindkraftverk, 1–2 havsbaserade elstationer och sjökablar, i vilka elektriciteten överförs till kusten i Korsnäs. Vindkraftverkens totala höjd över havet är högst 350 m och enhetseffekten är högst 25 MW.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut lausunnon Metsähallituksen ja Vattenfallin Korsnäsin merituulivoimapuiston ja merikaapelireittien YVA-ohjelmasta (Pohjanmaa)28.6.2024 08:25:54 EEST | Tiedote

Metsähallitus suunnittelee yhteistyössä Vattenfallin kanssa merituulivoimapuistoa 274 km2 hankealueelle, joka sijoittuu Korsnäsin kunnan edustalle Pohjanlahdelle noin 15 km etäisyydelle Korsnäsin rannikosta. Hankealue sijoittuu merellä lähelle Närpiön ja Maalahden kunnanrajoja. Merituulivoimapuisto koostuu maksimissaan 150 tuulivoimalasta, 1–2 merisähköasemasta ja merikaapeleista, joilla tuotettu sähkö siirretään rannikolle Korsnäsissä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus merenpinnasta on enintään 350 m ja yksikköteho enintään 25 MW.

Observationer av blågröna alger i sjöar i Mellersta Österbotten och Södra Österbotten (landskapen i Österbotten)27.6.2024 13:03:51 EEST | Tiedote

I Mellersta Österbotten i Räyringinjärvi i Vetil har rikligt med blågröna alger observerats. I Södra Österbotten i Ähtärinjärvi i Etseri har lite blågröna alger påträffats och i Peränteenjärvi rikligt med alger. Även i Alajärvi har rikligt med blågröna alger observerats. I havsområdet i de österbottniska landskapen har tills vidare inga alger observerats. Uppgifterna gäller alguppföljningens officiella kontrollplatser och förekomsten av blågröna alger är mycket lokalt och ändras enligt väderleksförhållandena.

Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla sinilevähavaintoja järvissä (Pohjalaismaakunnat)27.6.2024 13:03:51 EEST | Tiedote

Keski-Pohjanmaalla Vetelin Räyringinjärvellä on havaittu runsaasti sinilevää. Etelä-Pohjanmaalla Ähtärin Ähtärinjärvellä havaittu hieman ja Peränteenjärvellä runsaasti sinilevää. Myös Alajärvellä on havaittu runsaasti sinilevää. Pohjalaismaakuntien merialueilla ei ole toistaiseksi lainkaan havaintoja. Tiedot koskevat sinileväseurannan virallisia havaintopisteitä ja sinilevän esiintyminen on hyvin paikallista, sekä säätilan myötä muuttuvaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye