Leikkaukset kuntouttavasta työtoiminnasta uhka kansantaloudelle – Sininauhaliitto ja Into luovuttivat vetoomuksen hallitukselle

Sininauhaliitto ry ja Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry vetoavat hallitukseen, että se turvaisi kuntouttavan työtoiminnan. Vetoomus luovutettiin tänään sosiaali- ja terveysministerin valtiosihteerille Marjo Lindgrenille. Lindgren otti vetoomuksen vastaan ministeri Kaisa Juuson puolesta.  

Kuntouttavan työtoiminnan saatavuus on heikentynyt hyvinvointialueuudistuksen myötä. Tämän vuoksi haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset ovat jääneet ilman tarpeisiinsa vastaavia palveluita. Lisäksi hallituksen päätökset sosiaali- ja terveysalan järjestöjen, sosiaalihuollon palveluiden ja nuorten työpajatoiminnan leikkauksista heikentävät entisestään mahdollisuuksia päästä kuntouttavaan työtoimintaan.

”On erittäin huolestuttavaa, että leikkaukset kuntouttavasta työtoiminnasta heikentävät jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuuksia työllistyä. Leikkausten myötä näitä ihmisiä uhkaa pitkäaikaistyöttömyys, työmarkkinoiden ulkopuolelle putoaminen ja syrjäytyminen. Tämä koskee myös lukuisia nuoria ihmisiä,” sanoo Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Pekka Lund.

Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät työ- ja toimintakykynsä rajoitusten vuoksi voi osallistua työvoimapalveluihin tai tehdä töitä.

Työ- ja elinkeinoministeriön* mukaan huhtikuun 2024 lopussa kuntouttavassa työtoiminnassa oli 17 900 ihmistä ja yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli yli 90 000. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomessa on 2020-luvun loppuun mennessä ikäluokissa 20–64 vuotta osittain työkyvyttömiä noin 410 000 ja heistä työelämän ulkopuolella on 240 000. Alle 29-vuotiaista nuorista on niin sanottuja NEET-nuoria (Not in Employment, Education or Training) 9 prosenttia. **

Kuntoutumista ja työllistymistä vaikeuttavat myös samanaikaiset rajoitukset palkkatuetussa työssä sekä työllisyyspoliittisten avustusten päättyminen syyskuun lopussa. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö ja aluehallintovirasto ovat linjanneet, että nuorten työpajatoiminnan valtionavustuksella ei saa enää valmentaa kuntouttavassa työtoiminnassa olevia. 

”Toimijat saavat julkisia avustuksia monista eri lähteistä. Hallinnollisen työn vähentämisen kannalta on hyvä, että kokonaisuutta tarkastellaan kriittisesti. Nyt kuitenkin muutoksia tehdään säästöt mielessä monella rintamalla eikä kokonaiskuvaa tai muutosten yhteisvaikutuksia ennakoi tai seuraa kukaan. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja hyvinvoinnin tukemiseen panostetaan. Säästöjen ohjaama suunta on täysin päinvastainen,” sanoo Inton toiminnanjohtaja Timo Kontio.

Leikkaukset uhka kansantaloudelle

Kuntouttava työtoiminta on kustannustehokasta, sillä saavutetaan hyviä tuloksia ja ehkäistään muiden sote-palveluiden tarvetta.

”Ihmisen auttamatta jättäminen on epäinhimillistä. Varhaisen tuen palveluista säästäminen myös aiheuttaa myöhemmin yhteiskunnalle kuluja ja lisää raskaampien palveluiden tarvetta. Työllisyystavoitteisiin ei päästä, jos työllisyyspolulle ohjaavista palveluista leikataan,” sanoo Kontio. 

Suomalaisten työ- ja toimintakyvyn sekä yleisen terveydentilan heikkeneminen on todellinen uhka kansantaloudellisesti.

”Valtion on tunnistettava tämänhetkinen takaperoinen kehitys. Kuntouttavan työtoiminnan edellytykset on turvattava, käytännössä varmistamalla riittävät resurssit palvelun toteuttamiselle,” sanoo Lund. 

*Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsaus 2024
**Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, nuorten syrjäytymisen ehkäisy