Väitös: Tunnekokemus rakentaa johtajuutta
KTM Marjo Lammisen väitöstutkimus osoittaa, että tunnekokemukset eivät ole vain yksilöiden sisäisiä tapahtumia, vaan ne muovaavat johtajuutta ja vuorovaikutusta työyhteisössä. Tämä uusi näkökulma auttaa ymmärtämään dynaamisia johtajuussuhteita ja tarjoaa organisaatioille uusia keinoja kehittää johtajuuden käytänteitään.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa tuodaan edelleen esiin johtajuuden vuorovaikutukseen liittyviä näkökohtia, joita pidetään oleellisimpina syinä työtyytymättömyyteen, työpaikan vaihtoihin ja työssä kuormittumiseen. Siitä huolimatta johtajuustutkimuksessa keskitytään usein yksittäisen johtajan toimintaan ja emootioita tarkastellaan yksilöiden sisäisinä tapahtumina. KTM Marjo Lammisen väitöstutkimus tarjoaa uudenlaisen lähestymistavan, jossa tunnekokemuksia ja johtajuutta tarkastellaan kollektiivisena ilmiönä.
Lamminen tutki väitöksessään emootioiden roolia johtajuuden kehittymisessä asiantuntijaorganisaatiossa. Tutkimuksen kohteena oli strategista uudistusvaihetta läpikäyvä rahapelimaailmaan sijoittuva asiantuntijaorganisaatio. Kuuden kuukauden kenttäjakson aikana kerätty aineisto koostui osallistuvan havainnoinnin menetelmällä tehdyistä kenttäpäiväkirjamerkinnöistä, valokuvista, piirroksista ja haastatteluista. Näiden avulla Lamminen tutki, miten johtajuus ja tunnekokemukset liittyvät toisiinsa arjen käytänteissä.
Tutkimus yhtäältä paljastaa, kuinka johtajuustilanteiden toimijat luovat ja ylläpitävät vuorovaikutuskäytännettä emotionaalisten tulkintojen kautta, muodostaen omintakeisen johtajuuden kulttuurin. Toisaalta sosiaalisen vuorovaikutuksen emotionaaliset säännönmukaisuudet muovaavat johtajuutta organisoimalla vuorovaikutuskäytännettä.
– Valta ja toimijuus kietoutuvat toisiinsa kehollisesti luoden monenlaista johtajuutta. Tunnekokemus on tutkimukseni mukaan vuorovaikutuksessa syntyvä kollektiivinen ilmiö, joka on yhteydessä työyhteisön dynamiikkaan, Lamminen kertoo.
Työpaikalla ovat läsnä sekä keho että mieli
Lamminen esittää tutkimuksessaan organisaatioille uusia tapoja ymmärtää johtajuutta kollektiivisesta näkökulmasta, jossa merkitykset rakentuvat yhdessä. Tulokset antavat organisaatioille lisäymmärrystä siitä, kuinka menneisyys ja sosiomateriaalinen ympäristö voivat kehollisten kokemusten ja muistojen kautta osallistua johtajuussuhteiden kehittymiseen, tilanteiden ja tapahtumien tulkintaan sekä tulevaisuuden odotuksiin.
– Johtopäätös antaa organisaatioille uuden näkökulman kehittää johtajuutta kiinnittämällä huomion arjen käytänteisiin eli siihen, mitä työpaikoilla tapahtuu ja miten tilanteita ja kohtaamisia tulkitaan. Silloin keskiössä on ymmärrys siitä, että ihmisillä on työpaikallakin mukanaan sekä keho että mieli.
Marjo Lamminen on kotoisin Tampereelta. Yliopistosta valmistumisensa jälkeen hän on työskennellyt pitkään liike-elämän kehitystehtävissä pääkaupunkiseudulla. Tällä hetkellä Lamminen toimii lehtorina liiketoiminnan perustutkinnon englanninkielisessä koulutusohjelmassa Tampereen seudun ammattiopistossa.
Väitöstilaisuus keskiviikkona 19. kesäkuuta
Kauppatieteiden maisteri Marjo Lammisen yrityksen johtamisen alaan kuuluva väitöskirja Johtajuus emotionaalisena ilmiönä: Etnografia johtajuuden rakentumisesta vuorovaikutuskäytänteessä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa keskiviikkona 19.6.2024 kello 12 alkaen. Paikkana on Pinni A -rakennuksen Paavo Koli -sali (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Päivi Eriksson Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Elina Mäkinen Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Yhteyshenkilöt
Marjo Lamminen
marjo.lamminen@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Light-controlled artificial maple seeds could monitor the environment even in hard-to-reach locations27.6.2024 09:46:25 EEST | Tiedote
Researchers from Tampere University, Finland, and the University of Pittsburgh, USA, have developed a tiny robot replicating the aerial dance of falling maple seeds. In the future, this robot could be used for real-time environmental monitoring or delivery of small samples even in inaccessible terrain such as deserts, mountains or cliffs, or the open sea. This technology could be a game changer for fields such as search-and-rescue, endangered species studies, or infrastructure monitoring.
Keinotekoinen, valo-ohjattava vaahteran siemen voisi kerätä ympäristödataa hankalistakin paikoista27.6.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston ja Pittsburghin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet minirobotin, joka jäljittelee vaahteran siementen tanssia ilmavirtausten mukana. Robotti voisi tulevaisuudessa havainnoida reaaliaikaisesti ympäristöä tai kuljettaa pieniä näytteitä haastavissakin olosuhteissa, kuten aavikoilla, vuoristoissa, jyrkänteillä ja avomerellä. Teknologia voisi mullistaa muun muassa etsintäpalvelut, uhanalaisten lajien tutkimuksen sekä infrastruktuurien valvonnan.
Muistisairaiden ympärivuorokautiseen hoitoon pääsyssä ja hoidon laadussa näkyy hoivaköyhyyden merkkejä26.6.2024 13:25:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin hoivakodeissa asuvien muistisairaiden henkilöiden kohtaamattomia hoidontarpeita läheisten näkökulmasta. Tulosten perusteella muistisairaan hoitoon pääseminen saattoi edellyttää paitsi mittavia hoidontarpeita ja avointa paikkaa, myös todentuneita riskejä. Lisäksi hoitopaikan saaminen ei kaikkien kohdalla johtanut tarpeita vastaavaan hoitoon.
Lupaavan keliakialääkkeen toimivuus gluteenin aiheuttaman suolistovaurion estämisessä osoitettiin molekyylitasolla24.6.2024 12:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa Tampereen yliopiston johtamassa tutkimuksessa selvitettiin molekyylitason vaikutusmekanismien analyysin avulla, voisiko transglutaminaasi 2:n estäjä toimia keliakialääkkeenä. Aiemmissa kudostutkimuksissa on osoitettu, että transglutaminaasi 2:n estäjä ehkäisee gluteenin aiheuttamia limakalvovaurioita. Nyt saadut, yli 10 000 geenin aktiivisuuteen perustuvat tulokset antavat erittäin vahvaa näyttöä, että ensimmäinen toimiva keliakialääke saattaa olla käsillä.
Väitös: Uusia algoritmeja atomi- ja molekyylifysiikkaan24.6.2024 10:00:00 EEST | Tiedote
Filosofian maisteri Tommi Höynälänmaa kehitti väitöskirjassaan aallokkeiksi kutsuttuja funktioita käyttäviä algoritmeja atomi- ja molekyylilaskentaan. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää muun muassa kvanttifysiikassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme