Kolmen kerroksen väkeä – työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden tuloissa suuria eroja
Työkyvyttömyyseläkkeensaajissa on entistä enemmän nuorena eläkkeelle siirtyneitä, joiden toimeentulo on kansaneläkkeen tai muun sosiaaliturvan varassa. Samaan aikaan osatyökyvyttömyyseläke on yleistynyt selvästi. Osatyökyvyttömyyseläkkeensaajille palkkatyö eläkkeen rinnalla on tärkeä toimeentulon lähde. Työkyvyttömyyseläkeläisiä on noin 180 000.

Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksessa tarkasteltiin vuonna 2019 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden toimeentuloa vuonna 2020 sen mukaan, saavatko he
- työeläkkeenä osatyökyvyttömyyseläkettä
- työeläkkeenä täyttä työkyvyttömyyseläkettä
- vain Kelan täyttä työkyvyttömyyseläkettä (kansaneläkettä).
– Työkyvyttömyyseläkettä saavien jaottelu näihin kolmeen ryhmään paljasti, että ryhmät ovat erilaisia profiililtaan, tulotasoltaan ja tulojen rakenteeltaan. Eroja on myös ryhmien sisällä, toteaa ekonomisti Juha Rantala Eläketurvakeskuksesta.
Valtaosa osatyökyvyttömyyseläkeläisistä käy töissä
Tutkimuksen mukaan osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet olivat useimmiten naisia ja valtaosin 55–64-vuotiaita.
Työeläkkeenä täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavissa naisia ja miehiä oli yhtä paljon. Valtaosa heistä oli 55–64-vuotiaita, mutta myös tätä nuorempia oli melko paljon.
Kelan täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavat olivat miehiä hieman useammin kuin naisia, ja valtaosan eläke alkoi ennen 35 ikävuotta.
– Keskeinen ero osatyökyvyttömyyseläkeläisten ja muiden ryhmien välillä on työssäkäynti. Noin 90 prosenttia osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä sai eläkkeen ohessa työtuloja. Muissa ryhmissä työtulojen merkitys toimeentulon kannalta oli vähäinen, kehityspäällikkö Marjukka Hietaniemi Eläketurvakeskuksesta kuvaa.
Tulotaso korkein osatyökyvyttömyyseläkeläisillä – matalin Kelan eläkettä saavilla
Korkein tulotaso oli osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä, keskimäärin 26 000 euroa vuodessa eli noin 2 170 euroa kuukaudessa. Tämä oli lähes kolmanneksen enemmän kuin täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä, joilla nettotulot olivat keskimäärin 20 100 euroa vuodessa eli noin 1 680 euroa kuukaudessa.
Selvästi matalin tulotaso oli Kelan täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä. Nettotulot olivat heillä hieman yli 15 300 euroa vuodessa, eli noin 1 275 euroa kuukaudessa.
Toimeentulon lähteet vaihtelevat työkyvyttömyyseläkeläisryhmien välillä
Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden bruttotulosta työeläkkeen osuus oli keskimäärin noin 30 prosenttia ja työtulojen reilut 50 prosenttia, kun täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä nämä osuudet olivat 65 prosenttia ja alle 10 prosenttia.
Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä valtaosalla työtulot olivat vähintään eläkkeen suuruiset.
Kelan täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavilla eläkkeen osuus bruttotuloista oli kaksi kolmasosaa ja muiden tulonsiirtojen osuus lähes 30 prosenttia. Tälle ryhmälle muiden tulonsiirtojen, kuten eläkkeensaajien asumistuen ja hoitotuen, merkitys toimeentulon kannalta oli siten tärkeä.
Työkyvyttömyyseläkkeensaajien kolme ryhmää
- Vuonna 2019 työkyvyttömyyseläkkeen aloittaneista 25 prosenttia siirtyi osatyökyvyttömyyseläkkeelle, 66 prosenttia täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle työeläkejärjestelmästä ja 9 prosenttia täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle kansaneläkejärjestelmästä.
- Osatyökyvyttömyyseläkkeen voi saada, jos työkyky on heikentynyt vähintään 40 prosenttia. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen voi saada, jos työkyky on heikentynyt vähintään 60 prosenttia. Osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä on puolet täyden työkyvyttömyyseläkkeen määrästä.
- Kelan eläkettä voi saada vain täytenä työkyvyttömyyseläkkeenä. Tämän voi saada, jos sairaus tai vamma estää kohtuullisen toimeentulon turvaavan työnteon.
- Toimeentuloa on mitattu tutkimuksessa nettotulon perusteella. Nettotulo koostuu sekä eläkkeestä että henkilön muista bruttotuloista, kuten palkka- ja omaisuustuloista, joista on vähennetty henkilön maksamat verot.
Tutkimusjulkaisu: Kolmen kerroksen väkeä – Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden tulot ja tulorakenne vuonna 2020
Lisätietoa: ekonomisti Juha Rantala, Eläketurvakeskus, puh. 029 411 2251, juha.rantala@etk.fi
Kehityspäällikkö Marjukka Hietaniemi, Eläketurvakeskus, puh. 029 411 2133, marjukka.hietaniemi@etk.fi
Avainsanat
Kuvat

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Pensioneringsåldern fortsätter att stiga snabbt10.2.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Finländarna förlänger tiden i arbetslivet snabbare än beräknat. I fjol inleddes arbetspensionen i genomsnitt vid 63,1 års ålder. Målet för 2025 har redan uppnåtts och passerats med mer än ett halvår.
Eläkkeellesiirtymisiän nousu jatkuu ripeänä10.2.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaiset venyttävät työuriaan arvioitua ripeämmin. Viime vuonna työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 63,1-vuotiaana. Vuodelle 2025 asetettu tavoite on jo saavutettu, ja ohitettu yli puolella vuodella.
Eläkeuudistus vahvistaa eläketurvan rahoitusta24.1.2025 14:18:17 EET | Tiedote
Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan uusi ehdotettu eläkeuudistus vahvistaa eläkkeiden rahoitusta. Maksutasolla arvioituna uudistuskokonaisuuden vaikutus on keskimäärin noin 1,5 prosenttiyksikköä TyEL-maksua alentava. Osakepaino nousee, mikä oletusarvoisesti kasvattaa työeläkevaroja. Eläkkeiden määräytyminen ja ikärajat pysyvät ennallaan, eläkemaksu säilyy nykytasolla vuoteen 2030.
Arbetslivspensionen fungerar som planerat, men når endast en avgränsad grupp8.1.2025 07:45:00 EET | Pressmeddelande
Arbetslivspension som infördes i pensionsreformen år 2017 verkar fungera som planerat: som specialpension för personer som arbetat länge i tunga arbeten. Pensionsskyddscentralens (PSC) forskning visar att de som får arbetslivspension i genomsnitt har arbetat 44 år vid 63 års ålder och utsatts för fysisk ansträngning under arbetslivet.
Työuraeläke toimii kuten suunniteltu, mutta tavoittaa vain rajatun ryhmän8.1.2025 07:45:00 EET | Tiedote
Vuonna 2017 eläkeuudistuksessa käyttöön otettu työuraeläke näyttää toimivan suunnitellulla tavalla: erityiseläkkeenä pitkään raskasta työtä tehneille. Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimus osoittaa, että työuraeläkkeensaajat ovat tehneet keskimäärin 44 vuoden työuran 63 vuoden ikäisenä ja altistuneet fyysiselle rasitukselle työuransa aikana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme