Susilaumojen määrässä kasvua – kannanhoidollinen metsästys mahdollistettava

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tänään 18.6.2024 julkistetun suden kanta-arvion mukaan kokonaan Suomen puolella elävien susilaumojen määrä on kasvanut Suomessa noin 11%. Susireviirejä on todennäköisimmän arvion mukaan 59–64, joista pentuelaumoja on 44 ja parien reviirejä 17.

– Metsästäjäliiton mukaan raportoitukin kanta mahdollistaa suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisen Ruotsin tapaan, vaikka kanta-arviossa on kyseenalaisuuksia, vaatii Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Susia on Luken mukaan Suomessa maaliskuussa 2024 ollut 277–321 kappaletta. Susikanta on kanta-arvion ajankohtana kevättalvella vuodenkierrosta pienimmillään, ennen kuin uudet pennut keväällä syntyvät. Metsästäjäliitto muistuttaa vuodensisäisen vaihtelun parempaa huomioimista viestittäessä susikannan suuruudesta. Luken kanta-arviossa esittämän ennustemallin mukaan vuoden 2024 toukokuun lopussa, kun uudet pentueet syntyivät, susien määrä on ollut 395–560 yksilöä 90 % todennäköisyydellä.

Ruotsissa suden suotuisan suojelun taso on 300 susiyksilöä mukaan lukien keväällä syntyneet pennut. Raja-arvon ylittävä susimäärä on siellä metsästettävissä. Säännöllisellä metsästyksellä voitaisiin Suomessakin ylläpitää susien ihmisarkuutta niin, että susien lukuisat pihakäynnit ja metsästyskoirien raatelut saataisiin vähenemään. Maa- ja metsätalousministeriön asettama asiantuntijaryhmä työskentelee parhaillaan muun muassa suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi.

Kannankehitys epäuskottavaa viime vuosina

Metsästäjäliitto kummeksuu siitä, että susikanta on kanta-arvioiden perusteella ollut miltei muuttumaton jo kolmen vuoden ajan. Susikanta kasvoi vuodesta 2020 vuoteen 2021 kolmanneksella eli noin 230 sudesta 300 suteen, eikä kasvua ole sittemmin tapahtunut. Tutkimusten mukaan susikanta voi vuosittain kasvaa ilman metsästystä hyvissä olosuhteissa jopa 30 %. Myös arkipäivän havainnot viime vuosien ajalta kertovat susikannan vahvistumisesta. Susia nähdään uusilla alueilla samalla kun vakiintuneilla reviirialueilla esimerkiksi susien pihakäynnit ovat arkipäivää.

Talvella 2020-2021 metsästäjät lisäsivät havaintoaktiivisuutta ja DNA-näytekeruuta. Sudeksi tunnistettuja näytteitä saatiin tuolloin kerätyksi liki 80 % enemmän kuin edellisenä talvena. Aktiivinen näytteiden keruu ja susihavainnointi johti siihen, että vuoden 2021 kanta-arviossa vastoin Luken ennustetta susien määrä kasvoi lähes kolmanneksella. Sen jälkeen tilanne on ollut muuttumaton.

– Paikalliset havainnot ilmentävät kanta-arviota kohtaan tunnettua epäluottamusta. Esimerkiksi Salon seudulla on tältä keväältä havainnot kolmesta pentuelaumasta ja lisäksi yhdestä parireviiristä. Näiden neljän reviirin sijasta kanta-arviossa on merkitty alueelle yksi reviiri. Toinen esimerkki on Pohjois-Karjalasta, jossa Tohmajärven seudulla kanta-arvioon on merkitty kaksi rajalaumaa. Paikallisten havaintojen mukaan alueella on niiden lisäksi kokonaan Suomen puolella kaksi muuta laumaa, joita kanta-arviossa ei näy, toteaa Silpola.

Kanta-arvioiden epävarmuus oli puheena myös toukokuun lopulla, kun Luke julkisti ilveksen kanta-arvion. Se osoitti kannan olevan muuttumaton, vaikka ilvestä ei metsästetty. Ilveksen kanta-arviossa todettiin havaintoaktiivisuuden heikentyneen niin, että arvio jäi vajavaiseksi.

Kannustimia kanta-arvion havaintoaineiston tuottamiseen

Susien DNA-näytekeruun kattavuutta on pystyttävä parantamaan. Lisäämällä kohdennetusti DNA-näytteiden keruuta ja näytemäärää voitaisiin varmistaa, onko reviirillä pari tai pentuelauma. Huolimatta väistämättömistä yleisistä valtion budjettileikkauksista, Metsästäjäliitto pitää tärkeänä, että suurpetotutkimuksen resurssit pidetään riittävän suurina, jotta kanta-arvioiden laatu ja luotettavuus saadaan nostetuksi uskottavalle tasolle. DNA-keräys on keskeisessä osassa myös koirasusien määrittämisessä. DNA-analyysit osoittavat, että koirasusia löytyi kaudella 2023-2024 Suomesta jopa aina länsirannikolta saakka, mikä on vakava osoitus kyseisen haitallisen vieraslajin merkittävästä leviämiskyvystä.

Suden DNA-näytteistä merkittävä osa on vapaaehtoisten henkilöiden keräämiä. Metsästäjäliitto on esittänyt, että DNA-näytteistä tulisi maksaa näytteiden kerääjille 75-100 euron näytekorvaus kattamaan keruutyön kustannuksia, muun muassa merkittäviä polttoainekuluja. Syrjäseuduilla talvisaikaan metsäautotiet ovat auraamattomia ja keruualueet hankalasti tavoitettavissa, mikä lienee osaltaan nähtävissä myös susihavaintojen määrän laskussa vuodenvaihteen 2024 jälkeen. Näytteiden kerääjille kertyy jopa tuhansia ajokilometrejä kauden aikana. Kannustinkorvauksella motivoitu näytteiden kerääminen todennäköisesti toisi kanta-arvion piiriin lisää susipareja ja pentuelaumoja.