Uuden Kela-korvausmallin tulee turvata potilaille vaikuttavat suun terveydenhuollon palvelut

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt kesäkuussa lausuntoja hallituksen esitykseen uudesta Kela-korvausmallista, jossa ehdotetaan muutoksia sairausvakuutuslakiin. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2025 alussa.

Esitys sisältää Hammaslääkäriliiton mukaan avoimia kysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi suun terveydenhuollon ammattilaisten väliseen työnjakoon ja vastuukysymyksiin potilaan hoidosta.

Suun terveydenhuollon osalta esityksessä ehdotetaan esimerkiksi suuhygienistin antaman hoidon korvattavuuden muuttamista niin, että suuhygienistin hoidossa olisi mahdollista käydä kaksi kertaa vuodessa ilman hammaslääkärin lähetettä.

– Potilaan hoito perustuu kuitenkin aina hammaslääkärin tekemään diagnoosiin ja kokonaisarvioon suunterveydestä. Hammaslääkäri päättää ammattihenkilölain mukaan potilaan hammaslääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta, eikä tästä ole mahdollista poiketa, muistuttavat Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa ja asiantuntijahammaslääkäri Anna Chainier.

Jos yhteiskunnan tuki suun terveydenhuollossa halutaan kohdentaa vaikuttavaan hoitoon, pitää korvattavan hoidon pohjautua tutkimukseen ja diagnoosiin. Resurssien vähyys ei saa olla peruste tehtävien siirtämiselle ammattiryhmältä toiselle, todetaan Hammaslääkäriliiton lausunnossa. 

– Potilas tarvitsee diagnoosin ja hoitosuunnitelman, jotta annettu hoito olisi oikeaa ja vaikuttavaa. Oleellista on tarvittava hoito ja eri ammattiryhmien koulutuksensa mukaiset ammatilliset taidot ja valmiudet. Vain hammaslääkäreillä on koulutus suunterveyden kokonaisvaltaiseen arvioon, painottaa Chainier.

On tärkeää, että kaikki suun terveydenhuollon ammattihenkilöt tekevät koulutustaan vastaavaa työtä. Toimivan työnjaon mukaisesti eri ammattiryhmille kuuluvat eri tehtävät, vaikka päällekkäisyyttäkin jossain määrin on.

Hoitoväli pitäisi määrittää potilaan suunterveyden mukaan

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutosta myös suun perustutkimuksen korvausväliin. Hammaslääkärin tekemä suun ja hampaiden tutkimus korvattaisiin esityksen mukaan joka neljäs kalenterivuosi terveelle aikuiselle, jolla ei ole suun sairauksia eikä niiden riskitekijöitä.

– Suunterveyden kannalta neljän vuoden hoitoväli on erittäin pitkä, eikä se toimi patenttiratkaisuna kaikille potilaille. Hammaslääkäriliitossa emme usko hoitovälin venyttämisen ainakaan lisäävän väestön suunterveyttä.

Tänä keväänä julkaistussa Suun tutkimus- ja hoitovälin määrittämistä koskevassa Hyvä käytäntö -konsensussuosituksessa aikuisen suun tutkimusvälin tulee olla hammaslääkärin yksilöllisesti määrittämä väli, joka voi vaihdella 24 kuukaudesta 48 kuukauteen riippuen potilaan tilanteesta.

–  Hoitovälin kannalta oleellista on siis potilaan suunterveyden tilanne, Chainier huomauttaa.

Kela-korvausmallin jatkokehittämistä tarvitaan

Hammaslääkäriliiton mukaan tulevaisuuden Kela-korvausmallin jatkokehittäminen on aloitettava viivytyksettä. Suun terveydenhuollon palvelujen kannalta uudistus on mielestämme tarpeellinen.

– Nyt esitetyn mallin rahoitus on määräaikainen, mutta se toimii todennäköisesti pohjana suunniteltaessa vuonna 2028 alkavaa mallia. Suun terveydenhuollon erityispiirteet tulee ottaa huomioon kehitystyössä, jossa on tärkeää kuulla myös suun terveydenhuollon pienten yksityisten palveluntuottajien kokemuksia, Chainier sanoo.

Hän muistuttaa, että julkista suun terveydenhuoltoa ei ole missään vaiheessa edes mitoitettu koko väestön hoitoon. Samaan aikaan yksityisellä sektorilla on ollut tarjolla vapaata kapasiteettia.

– Väestön hoitamiseen tarvitaan tulevina vuosina kaikki suun terveydenhuollon resurssit.

Hyvä suunterveys perustuu säännöllisiin tutkimuksiin, suun sairauksien ennaltaehkäisyyn sekä riittävään omahoitoon. Suun terveydenhuollon palvelujen saatavuus ja hoitoonpääsy ovat tärkeitä sekä kansanterveyden ja -talouden että yksilön kokonaisterveyden ja elämänlaadun kannalta.