Edellisvuotta harvemmat taloyhtiöt nostivat hoitovastiketta 2024

Tämä on seurausta siitä, että isolta osaltaan kaupungeissa kiinteistöjen kustannusten nousu on hidastunut. Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöille kohdistetusta kyselystä, johon vastasi miltei 4800 vastaajaa toukokuussa 2024. Tulosten perusteella saadaan tähänastista tarkempi arvio taloyhtiöiden taloustilanteesta ja vastikemuutoksista.  

Hoitovastike noussut kerrostaloissa keskimäärin neljä ja rivitaloissa viisi prosenttia vuonna 2024

Kyselyn vastauksista nähdään, että kuluvana vuonna valtaosaltaan taloyhtiöiden kustannukset ovat kehittyneet vuosia 2022-2023 maltillisemmin.

Suurissa kaupungeissa selkeästi nopeinta hoitovastikkeen nousu on ollut kerrostaloissa Kuopiossa, jossa nousua on toista vuotta peräkkäin noin seitsemän prosenttia. Hitainta nousua suurimpien kaupunkien kerrostaloissa on Jyväskylässä ja Porissa, jossa vastikkeen keskinousu on ollut kolmisen prosenttia.

Rivitaloissa hoitovastike on noussut keskimäärin miltei viisi prosenttia tänä vuonna. Lukema on aavistuksen viimevuotista maltillisempi.

”Taloyhtiöiden kannalta on hieno asia, että vastikkeen erittäin ripeä nousutahti on hidastunut. Kuitenkin edelleen hoitovastikkeen nousuvauhti ylittää selvästi esimerkiksi kuluttajahintojen nousuvauhdin. Lisäksi käytettävissä olevien tulojen nousu yltää vain vaivoin hoitovastikkeen lukemiin tänä vuonna. Menee jonkin aikaa, että koko 2020-luvun alun kustannuspiikki sulatetaan. Velallisilla kotitalouksilla ja taloyhtiöillä lisäksi aiempaa korkeammat lainakorot rassaavat taloutta”, luonnehtii kyselyn tuloksia Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

80 prosenttia taloyhtiöistä arvioi taloudellisen tilanteensa olevan vakaa

Aiempaa maltillisempi kustannuskehitys näkyy monin tavoin taloyhtiön taloustilanteessa. Kyselyn perusteella neljä viidestä ilmoitti taloyhtiönsä taloudellisen tilanteen olevan vakaa vastaushetkellä toukokuussa 2024. Osuus kasvoi runsaan vuoden takaiseen verrattuna. Tämä oli yleinen kehityskulku kaupungista toiseen, kuitenkin vaihdellen sen mukaan, kuinka paljon kustannukset olivat nousseet tänä ja viime vuonna yhtiössä.

Suurimpien kaupunkien joukossa espoolaisten ja jyväskyläläisten kerrostaloyhtiöiden taloustilanteet olivat vastaajien mukaan vakaimmat keväällä. Helsingin ja Kouvolan kohdalla arviot olivat kaikkein varovaisimpia tältä osin.  

Taloyhtiöiden likviditeetin määrä on lievästi kasvanut

Kyselyn vastaajien taloyhtiöissä oli karkean arvion perusteella noin 3,5 kuukauden hoitovastikemäärää vastaava rahamäärä taloyhtiön tilillä vuoden 2023 lopulla. Lukema oli hivenen suurempi kuin kevään 2023 kyselyssä. Kaupunkikohtaisia eroja on tänäkin vuonna nähtävissä. Yleisesti ottaen pääkaupunkiseudulla taloyhtiön hallussa oleva likviditeetti näyttää olevan muuta maata pienempää. Helsinkiläisissä kerrostaloyhtiöissä on kyselyn perusteella kymmenen suurimman kaupungin vertailussa pienimmät tilin saldot. Kyselyn vastaajien yhtiöissä 15 prosentilla on alle kuukauden puskuri tilillään. Tamperelaisilla yhtiöillä lukemat jäävät miltei Helsingin tasoille. Rivitaloyhtiöillä on keskimäärin hivenen enemmän likvidejä varoja käytössään.  

Vastikerästien määrässä pientä kasvua

Vastanneissa taloyhtiöissä vastikerästit eivät juuri olleet lisääntyneet, kun tarkastellaan rästejä yleisellä tasolla. Vastaajista 72 prosenttia ilmoitti, että vastikerästien määrä on pysynyt ennallaan viime aikoina. Sekä vastikerästien kasvusta että pienentymisestä yhtiöissään raportoi tänäkin vuonna samansuuruiset osuudet vastaajia.

Kun vastaajilta kysyttiin euromääräistä arviota vastikerästeistä, havaitaan, että keskimääräinen vastikerästien määrä on noussut kerrostalojen kohdalla miltei 1300 euroon yhtiötä kohden, kun keväällä 2023 arvio samalla arviointitavalla laskettuna oli vajaat 1100 euroa.

74 prosenttia yhtiöistä ei perinyt ylimääräisiä hoitovastikkeita ennen 2024 varsinaista yhtiökokousta 

Peräti 83 prosenttia taloyhtiöistä oli päättänyt edellisessä varsinaisessa yhtiökokouksessa ylimääräisten vastike-erien valtuuksista hallitukselle. Lukema oli selvästi kohonnut vuoden takaiseen nähden. Pääkaupunkiseudulla osuus oli 93 prosenttia, kun taas Länsi-Suomessa osuus jäi 73 prosenttiin. Tyypillisin ylimääräisten erien valtuutettu määrä oli kaksi kappaletta, jonka osuus kohosi 68 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla kahden osuus oli selvästi muita suurempi.

Vastaajien taloyhtiöissä 74 prosenttia ei ollut perinyt yhtään ainutta ylimääräistä vastike-erää viime vuoden varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. Yhden ylimääräisen vastike-erän oli perinyt 15 prosenttia yhtiöistä, ja kaksi ylimääräistä erää yhdeksän prosenttia yhtiöistä.

Taloyhtiöiden talouspuskureita koeteltu vähemmän kuin vuosi sitten

Kyselyn perusteella taloyhtiöiden hoitotalous pyöri vuoden takaistakin paremmin talousarvioiden mukaisissa raameissa. Nyt 24 % vastaajien yhtiöistä oli perinyt ylimääräisen hoitovastike-erän, kun vuosi sitten lukema oli 29 prosenttia. Lisäksi ainoastaan kuusi prosenttia oli järjestänyt ylimääräisen yhtiökokouksen hoitovastikkeiden takia edellisen varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen.  

”Taloyhtiöiden taloutta on koeteltu kuluvan vuosikymmenen alkuvuosina paljon. Hoitovastikekyselymme perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että erittäin suuri osa taloyhtiöistä on hoitotaloutensa puolesta hyvässä kunnossa. Talouden heilahteluista on toivon mukaan opittu, ja tulevaisuuteen varautuminen on parantunut. Osa taloyhtiöistä pitää kyselyn perusteella erittäin pientä kassaa. Tämä voi aiheuttaa akuutteja maksuhaasteita, varsinkin yllättävien kulujen ilmaantuessa”, toteaa kyselyn tuloksista Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.

Kiinteistöliiton Taloyhtiöiden Hoitovastikekysely 2024

Kiinteistöliitto toteutti taloyhtiöiden talous- ja vastikeasioihin liittyvän kyselyn jäsentaloyhtiöiden vastuuhenkilöille 7. – 20.5.2024. Vastaajien kokonaismäärä oli 4782, joita jokaista Kiinteistöliitto lämpimästi kiittää.  

Vastaajista 3088 oli hallituksen puheenjohtajia, 1392 hallituksen muita jäseniä, ja 184 isännöitsijöitä. Kysely toteutettiin sähköpostikutsun kautta nettikyselynä.