Sofia Vikman: Suomen uuden aikakauden ulko- ja turvallisuuspolitiikka ensikertaa yksiin kansiin

Vikman painottaa selonteon merkitystä muuttuneessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä.

”Nyt linjataan ensimäistä kertaa Suomen uuden aikakauden ulko- ja turvallisuuspolitiikka yksiin kansiin. Turvallisuusympäristömme on oleellisesti muuttunut sitten vastaavien viime selontekojen. Maailmantilanne on jännitteinen, Venäjä käy hyökkäyssotaa Euroopassa ja olemme Naton jäsen”, Vikman sanoo.

Selonteossa kuvataan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö, avataan Suomen painopisteitä ja tavoitteita sekä listataan niistä tehdyt johtopäätökset. 

”Tärkeintä on huolehtia Suomen turvallisuudesta. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähtökohtana on, että turvataan Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estetään Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taataan suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Toiminta pohjautuu yhteisiin arvoihin: demokratia, oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus”, sanoo Vikman.

Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa on linjattu, että Suomi on sotilaallisesti liittoutunut maa.

”Naton merkitys Suomen turvallisuudelle on olennainen. Lähdemme siitä, että Suomi ylläpitää vahvaa kansallista puolustuskykyä, joka on osa Naton yhteistä pelotetta ja puolustusta”, Vikman toteaa.

Eduskunta on osallistunut selonteon valmisteluun parlamentaarisen seurantaryhmän kautta. Kaikki eduskuntapuolueet ovat olleet edustettuina Vikmanin johtamassa parlamentaarisessa seurantaryhmässä. Parlamentaarisen tuen varmistaminen on Vikmanin mukaan keskeistä juuri ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

”Laajapohjainen tuki on tärkeää, kun kyse on Suomen turvallisuudesta ja olemassaolosta”, Vikman painottaa.