Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, SDP:n Kimmo Kiljusen kirjallinen kysymys: Hallituksen arvioitava asekauppaa Israelin kanssa
Israelin sotatoimet Gazassa herättävät kansainvälisesti painavaa kritiikkiä. Kimmo Kiljunen jätti kirjallisen kysymyksen siitä, miten hallitus arvioi ja valvoo Suomen asekauppaa Israelin kanssa.
- Lukuisat kansainvälisen oikeuden asiantuntijat, YK:n erikoisraportoijat, tutkijat sekä ihmisoikeusjärjestöt ovat varoittaneet kansanmurhan riskistä Gazassa. Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) on todennut, että Gazassa on olemassa todellinen ja välitön kansanmurhan riski. Tammikuuhun mennessä joukko YK:n erikoisraportoijia totesi, että kyseessä ei enää ole vain riski, vaan meneillään oleva kansanmurha, Kiljunen toteaa.
- Suomi hyväksyi huhtikuussa YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselman, jossa vaaditaan lopettamaan kaikki asevienti Israeliin. Suomesta tapahtuvan Patrian aseviennin lisäksi Suomi osallistuu asevientiin kansainvälisen yrityksen Nammon kautta, jonka osakkeista Patria omistaa puolet. Ylen raportoinnin mukaan Nammon aseita on käytetty Gazassa, Kiljunen kertoo.
Ulkoministeriön mukaan se ei valvo Nammon asevientiä, koska aseita ei viedä Suomesta. Myöskään puolustusministeriö ei kertomansa mukaan asiaa valvo.
- Suomi on ratifioinut YK:n yleissopimuksen kansanmurhan ehkäisemisestä ja rankaisemisesta, ja sopimus on otettu osaksi Suomen lakia. Kysyn, miten hallitus valvoo Suomen asekauppaa Israelin kanssa, ja erityisesti miten varmistetaan, että Patrian ja Nammon asevienti noudattaa kansainvälistä oikeutta, YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselmaa ja lukuisia sopimuksia aseviennistä?
Yhteyshenkilöt
Kimmo KiljunenKansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja
Puh:050 511 3088Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA
SDP:n Harakka: Tsunamista kaapelirikkoon: Viranomaisten yhteistyö on harpannut 20 vuodessa28.12.2024 12:58:31 EET | Tiedote
Kaksi joulunpyhien draamaa 20 vuoden välein osoittaa, kuinka merkittävästi viranomaisten yhteistyö on Suomessa kehittynyt. Tapaninpäivän tsunami 2004 johti yhteistoiminnan tiivistymiseen, jonka ansiosta joulupäivän 2024 kaapelirikosta epäilty laiva saatiin ripeästi tutkittavaksi.
SDP:n Viitanen ja Räsänen: Orpon-Purran hallitus on tavallisten suomalaisten himoverottaja!19.12.2024 17:01:36 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän valtuuskunnan uusi selvitys kertoo, että tavallisen keskituloisen palkansaajan ja eläkkeensaajan verotaakka on ensi vuonna korkeimmalla tasolla kuin kertaakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan ministerien tuloluokkaan on tehty historiallisen suuret veronkevennykset.
SDP:n Mika Kari: Turvallisuusympäristömme muutos luo paineita puolustusselonteolle ja maanpuolustuksen kehittämiselle19.12.2024 15:19:57 EET | Tiedote
Tänään hallitus on antanut eduskunnalle puolustusselontekonsa. Selonteon valmistelun parlamentaarisen seurantaryhmän varapuheenjohtajana toiminut kansanedustaja Mika Kari (sd.) pitää tärkeänä, että uusi selonteko linjaa laaja-alaisesti Suomen puolustuksen kehittämisestä osana puolustusliitto Naton pelotetta ja puolustusta pitkälle 2030-luvulle uudessa turvallisuusympäristössä.
SDP:n Viitanen ja Kymäläinen: Hallitus viittaa kintaalla ikäihmisten ja opiskelijoiden asumistarpeille ja seuraa sivusta rakennusalan ahdinkoa18.12.2024 17:00:30 EET | Tiedote
Valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaoston sd-ryhmän jäsenet, kansanedustajat Pia Viitanen ja Suna Kymäläinen katsovat hallituksen ensi vuoden talousarviossa valinneen olla piittaamatta erityisryhmien asumistarpeista ja rakennusalan kriisistä. – Hallitus kääntää Suomen asuntopolitiikkaa väärään suuntaan tilanteessa, jossa rakennusalalla ei riitä töitä eikä kohtuuhintaista asumista tarvitseville koteja, demariedustajat kiteyttävät.
SDP:n Riitta Mäkinen: Maataloustukien kohdentaminen kohentaisi julkista taloutta ja parantaisi tilojen kannattavuutta18.12.2024 15:35:57 EET | Tiedote
– Maataloustukien kohdentaminen aktiiviviljelyssä oleville pelloille kohentaisi julkista taloutta kymmenillä miljoonilla sekä parantaisi maatalouden kannattavuutta ja huoltovarmuutta, kun maataloustuloa tuottamattomat pellot voitaisiin myydä aktiiviviljelijöille. Samalla lisättäisiin viljelykäyttöön peltoalaa todennäköisesti uusien peltojen raivauskustannuksia edullisemmin ja ilmastoystävällisemmin, ehdottaa valtiovarainvaliokunnan maatalousjaoston jäsen, kansanedustaja Riitta Mäkinen (sd).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme