Digitalisaatio ei yksin ratkaise hoitovajetta – lähipalveluja tarvitaan jatkossakin

“Suomessa terveydenhuollon suurimmat ongelmat liittyvät hoitoon pääsyyn. Meillä on merkittävä täyttymätön palvelutarve.”

Näin totesi sairaalaneuvos, lääketieteen tohtori Risto Miettunen Tulevaisuuden sairaala -tapahtumassa Helsingissä huhtikuun lopussa. Miettusella on aiheeseen paljon perspektiiviä. Hän on työskennellyt muun muassa sairaanhoitopiirin johtajana, lääkeyrityksen toimitusjohtajana ja Kansainvälisen sairaalajärjestön puheenjohtajana. Tällä hetkellä hän toimii vierailevana työelämäprofessorina Coloradon yliopistossa Denverissä.

Miettusen mielestä Suomen nykyinen terveydenhuollon ratkaisu on vahvasti tuotantolähtöinen. Resurssi- ja raha-asiat hallitsevat julkista keskustelua ja saattavat joskus myös vääristää käsityksiä terveydenhuollon ja sairaaloiden tilasta: “Esimerkiksi hyvinvointialueiden osalta keskustellaan nyt lähinnä raha- ja osaajapulasta sekä siitä, miten palvelupisteitä on pakko karsia.”

Säästöpaineissa tuskailevat hyvinvointialueet aikovat Ylen keräämien tietojen mukaan vähentää yli sata terveysasemaa lähivuosina. Hoitoon pääsy ei ainakaan helpotu, kun hoitotoimia keskitetään isoihin yksiköihin ja pidempien etäisyyksien päähän. Lisäksi toimipaikkoja karsittaessa saattaa joskus unohtua, että palvelupisteiden sijainnilla on merkitystä terveydenhuollon asiakkaiden lisäksi myös työntekijöille.

“Kun hyvinvointialue päättää keskittää toimintansa isoihin yksiköihin, terveysalan ammattilaisen työpaikka saattaa sen vuoksi siirtyä sadan kilometrin päähän. Ammattilainen ei ehkä halua siirtyä mukana vaan vaihtaa mieluummin sellaiseen työhön, joka on lähempänä kotia”, kuvaa Miettunen.

Ja jos koulutetut osaajat eivät pysy alalla, se heikentää hoitoon pääsyä entisestään.

Digitaaliset terveyspalvelut yleistyvät – vaikutuksia ei vielä tunneta laajasti

Katoavia palvelupisteitä korvaamaan on kaavailtu lisää etä- ja digipalveluita. Samaan suuntaan ohjaa myös nykyisen hallituksen ohjelma. Sen tavoitteena on nostaa sähköisen asioinnin osuutta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja tehdä digitaalisesta asioinnista ensisijaista niiden asiakkaiden kohdalla, joille se on mahdollista.

Etäasioinnin määrä onkin jo moninkertaistunut terveyspalveluissa muutaman viime vuoden aikana. Myös erilaiset digitaaliset oirekyselyt, digiklinikat ja digitaaliset sote-keskukset ovat tulossa osaksi hyvinvointialueiden palveluja.

Digitalisilla ratkaisuilla tavoitellaan terveyspalveluihin lisää joustavuutta, tehoja ja säästöjä. Toistaiseksi terveydenhuollon digiratkaisujen vaikuttavuudesta on kuitenkin saatu vasta vähän tutkimusnäyttöä. Vielä ei esimerkiksi tiedetä, miten digitaalisten palveluiden käyttö vaikuttaa kivijalkapalveluiden käyttöön tai hoidon jatkuvuuteen, tai millaisissa tilanteissa palveluiden digitalisointi todella nostaa tuottavuutta. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistikin keväällä tutkimushankeen, joka tuottaa uutta tietoa digitaalisten terveyspalvelujen käytöstä, käyttäjistä ja vaikuttavuudesta.

Uudet tilaratkaisut voivat keventää veronmaksajien kuormaa

Digipalvelut eivät kuitenkaan ole ainoa tapa säästää terveydenhuollon kustannuksissa. Niiden rinnalle tarvitaan jatkossakin lähivastaanottoja, ja siksi myös uudenlaiset tilaratkaisut tarjoavat lukuisia säästömahdollisuuksia.

Pysyvästi yhteen paikkaan sijoitettujen palveluyksiköiden tilalle on ehdotettu esimerkiksi liikkuvia terveyspisteitä, jotka voi rakentaa vaikka rekan puoliperävaunuun. Liikkuvien yksiköiden avulla olisi periaatteessa mahdollista hoitaa ainakin osa niistä perusterveydenhuollon palveluista, jotka pitää saada lähelle palveluiden käyttäjiä.

Toinen joustava tilavaihtoehto ovat muuntojoustavat moduulirakennukset. Ne soveltuvat hyvin esimerkiksi kohteisiin, joiden pitkäaikaisesta tarpeesta ollaan epävarmoja.

“Harva osaa ennustaa, mikä kaikki terveyssektorilla muuttuu esimerkiksi vuoteen 2035 mennessä. Muuntojoustavat tilat antavat kunnille ja hyvinvointialueille paremmat eväät sopeutua nopeisiinkin muutoksiin. Niihin ei tarvitse sitoutua vuosikymmeniksi, vaan niitä voi laajentaa, pienentää, muunnella ja siirtää joustavasti”, kertoo moduulirakennuksia valmistavan Adapteo Finlandin toimitusjohtaja Tuomas Vaalto.

Moduulien avulla on jo toteutettu tiloja muun muassa neuvolalle, laboratoriolle ja kokonaiselle terveysasemalle. Esimerkiksi Enossa modulaariset tilaratkaisu   turvasivat hammashoitolan pysymisen omalla kylällä ja Nastolassa sisäilmaongelmien riivaaman terveyskeskuksen tilalle tehtiin 2626-neliöiset modulaariset väistötilat, jotka vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon moniin tarpeisiin.

“Moduulirakennukset poistavat tyhjilleen jäävistä tiloista koituvan omistajariskin ja antavat päättäjille vapaammat kädet tehdä päätöksiä tilojen käytöstä. Asiakas vuokraa moduulit tietyllä hinnalla tietyksi ajaksi, yleensä muutamaksi vuodeksi, minkä jälkeen voi vapaasti miettiä jatkoa. Yllätyskuluja ei kerry, sillä rakennusten huolloista ja korjauksista vastaa moduulit omistava yritys”, Vaalto korostaa.