Lähes jokainen suomalainen tuntee päihderiippuvaisen henkilön - päihteisiin liittyvät asenteet muuttumassa?
Valtaosa suomalaisista tuntee päihderiippuvaisen henkilön omasta lähipiiristään. Useimmiten se on oma ystävä: 39 prosentilla suomalaisista. Lähes yhtä yleistä on, että päihderiippuvainen henkilö on lähimmässä perhepiirisissä (34 %) tai työyhteisössä (19 %). Kuusi prosenttia Rinnekotien kyselyyn vastanneista suomalaisista on tai on ollut päihderiippuvainen itse. Vähemmän kuin joka neljäs (23 %) vastasi, ettei tunne päihderiippuvaista henkilöä. Kyselytutkimukseen vastasi yli 1 000 suomalaista huhtikuussa 2024.
”Päihderiippuvuus on valitettavasti niin yleistä, että sitä voi kutsua kansantaudiksi. Asiaa ei varsinaisesti auta se, että päihderiippuvuus on edelleen tabu ja siitä puhuminen ja siihen puuttuminen on vaikeaa. Mutta onneksi kyselymme mukaan tämä olisi hiljalleen muuttumassa”, toteaa Rinnekotien ja Diakonissalaitoksen lääketieteellinen johtaja, päihdelääkäri Jarmo Kantonen.
Niistä vastaajista, joilla on päihderiippuvainen henkilö lähimmässä perhepiirissä, 64 prosenttia oli ottanut asian puheeksi ja pyrkinyt saamaan läheiselleen apua. Työyhteisössä tai tuttavapiirissä havaittuun päihdeongelmaan oli puuttunut vähän vajaa puolet (47%). Naiset ovat kyselyn mukaan aktiivisempia puuttumaan asiaan kuin miehet.
”Läheisen päihderiippuvuuteen voi ja pitää puuttua. Vaikka asiasta puhuminen on vaikeaa, on vaikeneminen asian hiljaista hyväksymistä ja usein johtaa vain siihen, että ongelma ajan myötä pahenee. Moni tukee läheisensä päihderiippuvuutta passiivisesti vaikenemalla, Kantonen muistuttaa.
”Suomessa ylipäänsä, sekä erityisesti miesten välisessä kanssakäymisessä, on edelleen valloillaan vahva yksinpärjäämisen kulttuuri ja ajatus siitä, että asiat eivät puhumalla ratkea. Kuitenkin jokainen ihminen ansaitsee saada tukea vaikeina hetkinä. Päihdeongelmiin liittyvää stigmaa pitää myös aktiivisesti rikkoa, jotta häpeä ei estäisi avun ja tuen hakemista”, kommentoi Darravapaa-yhteisön perustaja ja tietokirjailija Katri Ylinen.
Kyselystä selvisi myös, että niistä, joilla on tai on ollut päihdeongelma, yli puolet (55 %) on saanut ongelmaansa apua.
”Apua voi tietysti saada vain, jos sitä hakee. Ja apua voi hakea vain, jos ongelman tiedostaa. Siksi ongelmasta puhuminen ja siihen puuttuminen on tärkeää”, Kantonen jatkaa.
Päihderiippuvuutta sairastaneista naiset ovat saaneet ongelmaansa apua selvästi useammin kuin miehet: naisista 69 prosenttia ja miehistä 43.
”Tämä saattaa johtua siitä, että naisten päihderiippuvuus on yhä sosiaalisesti paheksutumpaa kuin miesten ja siihen puututaan herkemmin. Naiset saattavat myös itse puhua ongelmastaan avoimemmin”, Kantonen arvelee.
Yli puolet suomalaisista kannattaa huumeiden käyttötiloja
Kyselyn mukaan hieman yli puolet suomalaisista suhtautuu suopeasti käyttöhuoneisiin, joissa huumeita voisi käyttää valvotusti turvallisessa ympäristössä sekä saada ohjausta päihdepalveluihin. Kyselytutkimuksessa esitettiin väite, jonka mukaan Suomeen tulisi perustaa valvottuja huumeiden käyttötiloja – vastanneista 21 prosenttia oli täysin samaa mieltä ja 33 prosenttia melko samaa mieltä.
”Päihderiippuvuus on sairaus, ei tahdon asia. Suomalaiset ymmärtävät tämän hyvin: lähes 70 prosenttia kyselyn vastaajista ei pidä todennäköisenä, että pelkkä luja tahdonvoima auttaa irti päihderiippuvuudesta. Onkin tärkeää, ettei päihderiippuvaisia ihmisiä ajeta kadulle, jossa heidän ongelmansa vain monimutkaistuvat ja syvenevät”, Kantonen toteaa.
Tervetuloa kuulemaan lisää ajankohtaista päihdekeskustelua: Rinnekodit järjestää päihderiippuvuutta käsittelevän paneelikeskustelun SuomiAreena-tapahtumassa Porissa tiistaina 25.6. klo 13–13.45 kaupungintalon pihan lavalla. Rinnekotien paneelissa päihteistä puhutaan niiden oikeilla nimillä, rohkeasti ja ratkaisukeskeisesti. Keskustelussa ovat mukana Rinnekotien ja Diakonissalaitoksen lääketieteellinen johtaja, päihdelääkäri Jarmo Kantonen, tietokirjailija ja Darravapaa-yhteisön perustaja Katri Ylinen, Satakunnan hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluiden vastuualuejohtaja Matti Järvinen sekä lastensuojeluyksikkö Rinnekodit Poppelin palveluyksikön johtaja Elisa Uusi-Oukari. Tilaisuuden juontaa Anu Kuistiala.
*) Rinnekotien sote-kyselyyn vastasi 1 055 yli 18-vuotiasta suomalaista 4.-12.4.2024. Kyselyn toteutti Verian (aik. Kantar Public), ja vastaukset koottiin vastaajapaneelissa, jonka tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jarmo KantonenLääketieteellinen johtajaDiakonissalaitos / Rinnekodit
Puh:040 535 6730jarmo.kantonen@rinnekodit.fiTaina RönnqvistViestintä- ja markkinointijohtajaRinnekodit
Puh:044 762 1992taina.ronnqvist@rinnekodit.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Rinnekodit on kaupungistuvan Suomen erityispalvelujen tuottaja. Rinnekodit tarjoaa vaikuttavia sote-palveluja ikääntyneille, kehitysvammaisille, eri tavoin vammautuneille, riippuvuushäiriöisille ja asunnottomille henkilöille, lapsille ja nuorille sekä muille erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Rinnekodit on myös merkityksellinen työpaikka noin 2 900:lle sote-alan ammattilaiselle, jotka tekevät työtä ammattitaidolla ja sydän mukana. Rinnekodit on yhteiskunnallinen yritys ja osa Diakonissalaitoksen yleishyödyllistä säätiökonsernia. Rinnekodit – Elämän poluilla. Lue lisää: www.rinnekodit.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Rinnekodit
Silkkaa sotea -kampanja murtaa sote-alan myyttejä31.10.2024 10:35:29 EET | Tiedote
Tänään torstaina 31. lokakuuta käynnistyvän Silkkaa sotea –kampanjan tavoitteena on murtaa sote-alaan liitettyjä myyttejä. Kampanjalle on selvä tarve ja tilaus, kuten Rinnekotien teettämä tuore media-analyysi osoittaa.
Selvitys: Sote-alan uutisointi kaipaa lisää moniäänisyyttä29.10.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Sote-alan medianäkyvyydestä vain yhdeksän prosenttia oli myönteistä vuosina 2021–2023, kertoo Rinnekotien Retrieverillä teettämä selvitys. ”Alan maine on julkisuuden perusteella selvästi kielteisempi, kuin miten arki näyttäytyy esimerkiksi asiakkaiden ja työntekijöiden silmissä. Tämä vaikuttaa alan veto- ja pitovoimaan ja koskettaa samalla kaikkien suomalaisten hyvinvointia”, toteaa Rinnekotien johtaja Mari Rautiainen.
Muistutuskutsu: Kuka pilaa sote-alan maineen? Sote-ala mediassa -analyysin julkistus28.10.2024 07:00:00 EET | Kutsu
Mikä on median rooli sote-alan maineessa? Tuoreen media-analyysin mukaan vain yhdeksän prosenttia sosiaali- ja hoiva-alan medianäkyvyydestä on ollut positiivista vuosien 2021–2023 aikana. Miten tämä vaikuttaa sote-alan vetovoimaan? Miten alalla työskentelevät kokevat jatkuvan negatiivisen puheen ja miten se vaikuttaa jaksamiseen? Tervetuloa mediatilaisuuteen kuulemaan analyysin tuloksia ja asiantuntijoiden näkemyksiä aiheesta!
Muistutuskutsu: Kuka pilaa sote-alan maineen? Sote-ala mediassa -analyysin julkistus22.10.2024 08:05:44 EEST | Kutsu
Mikä on median rooli sote-alan maineessa? Tuoreen media-analyysin mukaan vain yhdeksän prosenttia sosiaali- ja hoiva-alan medianäkyvyydestä on ollut positiivista vuosien 2021–2023 aikana. Miten tämä vaikuttaa sote-alan vetovoimaan? Miten alalla työskentelevät kokevat jatkuvan negatiivisen puheen ja miten se vaikuttaa jaksamiseen? Tervetuloa mediatilaisuuteen kuulemaan analyysin tuloksia ja asiantuntijoiden näkemyksiä aiheesta!
Kutsu medialle: Kuka pilaa sote-alan maineen? Sote-ala mediassa -analyysin julkistus3.10.2024 15:47:14 EEST | Kutsu
Mikä on median rooli sote-alan maineessa? Tuoreen media-analyysin mukaan vain yhdeksän prosenttia sosiaali- ja hoiva-alan medianäkyvyydestä on ollut positiivista vuosien 2021–2023 aikana. Miten tämä vaikuttaa sote-alan vetovoimaan? Miten alalla työskentelevät kokevat jatkuvan negatiivisen puheen ja miten se vaikuttaa jaksamiseen? Tervetuloa mediatilaisuuteen kuulemaan analyysin tuloksia ja asiantuntijoiden näkemyksiä aiheesta!
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme