Rinnekodit

Lähes jokainen suomalainen tuntee päihderiippuvaisen henkilön - päihteisiin liittyvät asenteet muuttumassa?

Jaa

Valtaosa suomalaisista tuntee päihderiippuvaisen henkilön omasta lähipiiristään. Useimmiten se on oma ystävä: 39 prosentilla suomalaisista. Lähes yhtä yleistä on, että päihderiippuvainen henkilö on lähimmässä perhepiirisissä (34 %) tai työyhteisössä (19 %).  Kuusi prosenttia Rinnekotien kyselyyn vastanneista suomalaisista on tai on ollut päihderiippuvainen itse. Vähemmän kuin joka neljäs (23 %) vastasi, ettei tunne päihderiippuvaista henkilöä. Kyselytutkimukseen vastasi yli 1 000 suomalaista huhtikuussa 2024. 

Vihreällä pohjalla vaaleanpunaisia pylväitä, jotka havainnollistavat sitä, kuinka moni suomalainen tuntee päihderiippuvaisen henkilön.
Rinnekodit selvitti suomalaisten asenteita ja kokemuksia päihdeasioista huhtikuussa 2024. Kyselyyn vastasi yli 1 000 suomalaista.

”Päihderiippuvuus on valitettavasti niin yleistä, että sitä voi kutsua kansantaudiksi. Asiaa ei varsinaisesti auta se, että päihderiippuvuus on edelleen tabu ja siitä puhuminen ja siihen puuttuminen on vaikeaa. Mutta onneksi kyselymme mukaan tämä olisi hiljalleen muuttumassa”, toteaa Rinnekotien ja Diakonissalaitoksen lääketieteellinen johtaja, päihdelääkäri Jarmo Kantonen.  

Niistä vastaajista, joilla on päihderiippuvainen henkilö lähimmässä perhepiirissä, 64 prosenttia oli ottanut asian puheeksi ja pyrkinyt saamaan läheiselleen apua. Työyhteisössä tai tuttavapiirissä havaittuun päihdeongelmaan oli puuttunut vähän vajaa puolet (47%). Naiset ovat kyselyn mukaan aktiivisempia puuttumaan asiaan kuin miehet. 

”Läheisen päihderiippuvuuteen voi ja pitää puuttua. Vaikka asiasta puhuminen on vaikeaa, on vaikeneminen asian hiljaista hyväksymistä ja usein johtaa vain siihen, että ongelma ajan myötä pahenee. Moni tukee läheisensä päihderiippuvuutta passiivisesti vaikenemalla, Kantonen muistuttaa.  

”Suomessa ylipäänsä, sekä erityisesti miesten välisessä kanssakäymisessä, on edelleen valloillaan vahva yksinpärjäämisen kulttuuri ja ajatus siitä, että asiat eivät puhumalla ratkea. Kuitenkin jokainen ihminen ansaitsee saada tukea vaikeina hetkinä. Päihdeongelmiin liittyvää stigmaa pitää myös aktiivisesti rikkoa, jotta häpeä ei estäisi avun ja tuen hakemista”, kommentoi Darravapaa-yhteisön perustaja ja tietokirjailija Katri Ylinen

Kyselystä selvisi myös, että niistä, joilla on tai on ollut päihdeongelma, yli puolet (55 %) on saanut ongelmaansa apua. 

”Apua voi tietysti saada vain, jos sitä hakee. Ja apua voi hakea vain, jos ongelman tiedostaa. Siksi ongelmasta puhuminen ja siihen puuttuminen on tärkeää”, Kantonen jatkaa.  

Päihderiippuvuutta sairastaneista naiset ovat saaneet ongelmaansa apua selvästi useammin kuin miehet: naisista 69 prosenttia ja miehistä 43.  

”Tämä saattaa johtua siitä, että naisten päihderiippuvuus on yhä sosiaalisesti paheksutumpaa kuin miesten ja siihen puututaan herkemmin. Naiset saattavat myös itse puhua ongelmastaan avoimemmin”, Kantonen arvelee.  

Yli puolet suomalaisista kannattaa huumeiden käyttötiloja 

Kyselyn mukaan hieman yli puolet suomalaisista suhtautuu suopeasti käyttöhuoneisiin, joissa huumeita voisi käyttää valvotusti  turvallisessa ympäristössä sekä saada ohjausta päihdepalveluihin. Kyselytutkimuksessa esitettiin väite, jonka mukaan Suomeen tulisi perustaa valvottuja huumeiden käyttötiloja – vastanneista 21 prosenttia oli täysin samaa mieltä ja 33 prosenttia melko samaa mieltä.  

”Päihderiippuvuus on sairaus, ei tahdon asia.  Suomalaiset ymmärtävät tämän hyvin: lähes 70 prosenttia kyselyn vastaajista ei pidä todennäköisenä, että pelkkä luja tahdonvoima auttaa irti päihderiippuvuudesta. Onkin tärkeää, ettei päihderiippuvaisia ihmisiä ajeta kadulle, jossa heidän ongelmansa vain monimutkaistuvat ja syvenevät”, Kantonen toteaa.

Tervetuloa kuulemaan lisää ajankohtaista päihdekeskustelua: Rinnekodit järjestää päihderiippuvuutta käsittelevän paneelikeskustelun SuomiAreena-tapahtumassa Porissa tiistaina 25.6. klo 13–13.45 kaupungintalon pihan lavalla. Rinnekotien paneelissa päihteistä puhutaan niiden oikeilla nimillä, rohkeasti ja ratkaisukeskeisesti. Keskustelussa ovat mukana Rinnekotien ja Diakonissalaitoksen lääketieteellinen johtaja, päihdelääkäri Jarmo Kantonen, tietokirjailija ja Darravapaa-yhteisön perustaja Katri Ylinen, Satakunnan hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluiden vastuualuejohtaja Matti Järvinen sekä lastensuojeluyksikkö Rinnekodit Poppelin palveluyksikön johtaja Elisa Uusi-Oukari. Tilaisuuden juontaa Anu Kuistiala

*) Rinnekotien sote-kyselyyn vastasi 1  055 yli 18-vuotiasta suomalaista 4.-12.4.2024. Kyselyn toteutti Verian (aik. Kantar Public), ja vastaukset koottiin vastaajapaneelissa, jonka tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

39 % vastaajista tuntee päihderiippuvaisen henkilön ystäväpiirissään. Lähes yhtä yleistä on, että päihderiippuvainen henkilö on lähimmässä perhepiirisissä (34 %) tai työyhteisössä (19 %).  Kuusi prosenttia Rinnekotien kyselyyn vastanneista suomalaisista on tai on ollut päihderiippuvainen itse. Vähemmän kuin joka neljäs (23 %) vastasi, ettei tunne päihderiippuvaista henkilöä.
39 % vastaajista tuntee päihderiippuvaisen henkilön ystäväpiirissään. Lähes yhtä yleistä on, että päihderiippuvainen henkilö on lähimmässä perhepiirisissä (34 %) tai työyhteisössä (19 %).  Kuusi prosenttia Rinnekotien kyselyyn vastanneista suomalaisista on tai on ollut päihderiippuvainen itse. Vähemmän kuin joka neljäs (23 %) vastasi, ettei tunne päihderiippuvaista henkilöä.
Lataa
Yli puolet kyselyyn vastanneista, itse päihderiippuvuutta kokeneista, on saanut päihdeongelmaansa apua.
Yli puolet kyselyyn vastanneista, itse päihderiippuvuutta kokeneista, on saanut päihdeongelmaansa apua.
Lataa
54 % vastaajista on samaa tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että Suomeen pitäisi perustaa valvottuja huumeiden käyttötiloja. Täysin eri mieltä on 16 % vastaajista, jokseenkin eri mieltä 15 % vastaajista. 15 % ei osaa ottaa kantaa asiaan.
54 % vastaajista on samaa tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että Suomeen pitäisi perustaa valvottuja huumeiden käyttötiloja. Täysin eri mieltä on 16 % vastaajista, jokseenkin eri mieltä 15 % vastaajista. 15 % ei osaa ottaa kantaa asiaan.
Lataa
Päihteet voivat olla ongelma, vaikka esimerkiksi työ sujuisi.
Päihteet voivat olla ongelma, vaikka esimerkiksi työ sujuisi.
Lataa
Päihderiippuvuudesta eroon pääseminen ei ole tahdon asia, toteaa enemmistö Rinnekotien kyselyyn vastanneista.
Päihderiippuvuudesta eroon pääseminen ei ole tahdon asia, toteaa enemmistö Rinnekotien kyselyyn vastanneista.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Rinnekodit on kaupungistuvan Suomen erityispalvelujen tuottaja. Rinnekodit tarjoaa vaikuttavia sote-palveluja ikääntyneille, kehitysvammaisille, eri tavoin vammautuneille, riippuvuushäiriöisille ja asunnottomille henkilöille, lapsille ja nuorille sekä muille erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Rinnekodit on myös merkityksellinen työpaikka noin 2 900:lle sote-alan ammattilaiselle, jotka tekevät työtä ammattitaidolla ja sydän mukana. Rinnekodit on yhteiskunnallinen yritys ja osa Diakonissalaitoksen yleishyödyllistä säätiökonsernia. Rinnekodit – Elämän poluilla. Lue lisää: www.rinnekodit.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Rinnekodit

Rinnekodit selvitti: Ikääntyneiden hoidon laatu ja hoitoon pääsy huolettavat suomalaisia5.6.2024 08:30:00 EEST | Tiedote

Suomalaiset ovat huolissaan ikääntyneiden hoidon laadusta ja hoitoon pääsystä, selviää Rinnekotien teettämästä kyselystä. Tarve palveluiden räätälöintiin korostuu tulevaisuudessa: erityisesti säännöllinen ulkoilu, harrastukset ja ruokatottumukset ovat asioita, joista halutaan pitää kiinni myös hoivakodissa. Miehille on naisia tärkeämpää säilyttää mahdollisuus seksiin ja intiimiin läheisyyteen. Rinnekotien tilaaman tutkimuksen toteutti tutkimustoimisto Verian ja siihen vastasi 1 055 yli 18-vuotiasta suomalaista.

Jäikö läheiselläsi putki päälle jouluna? Päihdelääkäri listaa hälytysmerkit sekä vinkit, joilla ottaa asia puheeksi27.12.2023 09:00:00 EET | Tiedote

Joulun ja uudenvuoden aikana nautitaan yleisesti paljon alkoholia. Juhla- ja ruokajuomana nautittu muutama alkoholiannos ei ole haitallista, ellei juomista ole vaikea lopettaa. Milloin alkoholinkäyttö muuttuu ongelmalliseksi ja miten kannattaa toimia, jos on huolissaan läheisen alkoholinkäytöstä? Diakonissalaitoksen ja Rinnekotien lääketieteellinen johtaja, päihdelääkäri Jarmo Kantonen neuvoo, miten läheisen ongelmalliseen alkoholinkäyttöön kannattaa reagoida.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye