Kuntien varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotot romahtaneet
Kuntien varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotot olivat vuonna 2016 yhteensä noin 340 miljoonaa euroa kun taas vuonna 2024 arvioimme asiakasmaksutuottojen olevan enää noin 146 miljoonaa euroa. Nämä tiedot selviävät kunnille tekemästämme kyselystä varhaiskasvatuksen asiakasmaksukäytänteistä.
![](/data/images/public/2133/70344218/9a7098e9-2a4e-4dd3-b8c6-ae0b02d5ebaf-w_720.jpg)
Kaikki asiakasmaksulakiin tehdyt muutokset ovat vähentäneet merkittävästi kuntien varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuottoja.
– Varhaiskasvatuksen järjestäminen ei kuitenkaan ole muuttunut kunnille edullisemmaksi. Kunnat ovat suurelta osin joutuneetkin kompensoimaan asiakasmaksutuottojen menetykset itse, kertoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen.
Samalla kun maksutuotot vähenevät, varhaiskasvatuksen järjestämiskustannukset nousevat.
–Jatkossa kunnissa ikäluokka pienenee, mikä vähentää valtion rahoitusta. Samaan aikaan tiedämme, että lapsista aiempaa suurempi osuus osallistuu varhaiskasvatukseen, joten kuntien täytyy rahoittaa tilannetta yhä enemmän itse, Lahtinen sanoo.
Varhaiskasvatuksen henkilöstösuunnittelua puolestaan hankaloittaa asiakasmaksujen tulorajojen jatkuva nosto asiakasmaksuissa.
– Tämä tarkoittaa, että yhä useammalla on varaa täyteen palveluun ilman maksujen aiheuttamaa kannustinta ilmoittaa henkilöstösuunnitteluun vaikuttavista poissaoloista, Lahtinen sanoo.
Maksutonta varhaiskasvatusta tarjoavien kuntien määrä on kyselyn mukaan kasvanut merkittävästi. Kokonaan maksutonta varhaiskasvatusta järjestetään nyt 35 kunnassa, kun vuonna 2022 tehdyssä kyselyssä maksutonta varhaiskasvatusta tarjosi vain 12 kuntaa.
Maksuja peritään kaikissa yli 20 000 asukkaan kunnissa, kun taas suurin osa kunnista, joissa maksua ei peritä, on alle 5000 asukkaan kuntia.
Kuntalisää maksavien kuntien määrä on kasvanut
Kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tuen kyselyyn vastanneista kunnista noin neljäsosa (hieman yli 25 prosenttia) on maksanut kuntalisää vuonna 2024. Kuntalisää maksavien kuntien määrä on kasvanut edelliseen kyselyyn verrattuna. Vuonna 2022 kyselyyn vastanneista kunnista 21 prosenttia maksoi kuntalisää.
Niistä kunnista, joissa kyselyn perusteella kuntalisää maksettiin, lähes puolet arvioi, että kuntalisän maksamisella ei ole ollut vaikutusta varhaiskasvatuspalvelujen kysyntään.
Lasten kotihoidon tuen kuntalisän suuruus oli vuonna 2024 keskimäärin 188 euroa per lapsi. Kyselyn perusteella kuntalisät ovat nousseet merkittävästi edellisiin kyselyihin verrattuna. Vuonna 2024 kuntalisää maksettiin keskimäärin 23 euroa enemmän lasta kohden kuin vuonna 2022.
Kyselyyn vastanneista reilu kolmasosa (34 prosenttia), maksoi yksityisen hoidon tuen kuntalisää vuonna 2024. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan erityisesti suurissa ja keskisuurissa, vähintään 20 000 asukkaan kunnissa.
Palvelusetelin käyttö kunnissa ei ole lisääntynyt viime vuosina, vaan pysynyt samana.
– Tämä voi johtua siitä, että palvelusetelilaki on yhä valmistelussa. Kunnat odottavat lain valmistumista ennen kuin voivat edetä palvelusetelien käytössä, Lahtinen arvioi.
Kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki on kokonaisuudessaan kunnan kustantamaa tukea perheille, vaikka tuki maksetaankin Kelan toimesta.
Tutustu varhaiskasvatuskyselyiden tarkempiin tuloksiin
Kuntaliiton varhaiskasvatuskyselyt tehdään joka toinen vuosi ja nyt on saatu vuoden 2024 tulokset. Kyselyissä on tarkasteltu kuntalisien ja palvelusetelien käyttöä sekä kuntien asiakasmaksukäytänteitä.
Selvitys kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisistä 2024
Selvitys varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista 2024
Lisätietoja:
Kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen, puh. +358 9 771 2714, etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunförbundet vill diskutera 92 förslag till normavveckling som kan spara över 200 miljoner euro13.6.2024 11:52:56 EEST | Tiedote
Kommunförbundet öppnar diskussionen om avveckling av normer som reglerar städernas och kommunernas verksamhet. Förbundet lyfter fram 92 exempel på normavvecklingar som kunde ge besparingar på mer än 200 miljoner euro.
Kuntaliitto esittää keskusteluun 92 kevennettävää normia, joilla on mahdollista säästää yli 200 miljoonaa euroa13.6.2024 11:02:57 EEST | Tiedote
Kuntaliitto avaa keskustelun kaupunkien ja kuntien toimintaa sääntelevien normien keventämisestä nostamalla esiin 92 normia, joiden purkamisella on mahdollista saada aikaan yli 200 miljoonan euron säästöt.
Kommundirektörer i skärselden - många olika orsaker till misstroende13.6.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Misstroende mot kommundirektören har blivit vanligare under de senaste åren och misstroendeprocesserna uppstår snabbare. En misstroendeprocess även mot en kommundirektör som varit verksam länge i kommunen kan uppstå på kort tid och sluta med att kommundirektören avgår snabbt, till och med inom ett år. Också nya kommundirektörer kan bli tvungna att avgå snabbt på grund av misstroende.
Kunnanjohtajat kiirastulessa – epäluottamuksen syyt moninaiset13.6.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Kunnanjohtajaan kohdistuvat epäluottamustilanteet ovat viime vuosina yleistyneet ja niiden syntymisprosessit ovat nopeutuneet. Pitkäänkin kunnassa toimineen kunnanjohtajan epäluottamusprosessi voi alkaa ja päätyä kunnanjohtajan eroamiseen nopeasti, jopa alle vuodessa. Myös uuden kunnanjohtajan epäluottamus voi johtaa kunnanjohtajan nopeaan eroamiseen.
Oppilaskohtaiset kustannukset nousevat perusopetuksessa, vaikka oppilaiden määrä vähenee30.5.2024 13:13:22 EEST | Tiedote
Arvion mukaan perusopetuksen oppilaskohtaisiin kustannuksiin kohdistuu koko maan tasolla noin 5,4 prosentin kasvupaine vuoteen 2030 mennessä, vaikka oppilasmäärä laskee. Tiedot selviävät Kuntaliiton perusopetuksen kustannuskehityksen selvityksestä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme