ELY-keskukset

SeaMoreEco-hanke kartoittaa rannikkovesiä ja kehittää kunnostustoimenpiteitä (Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa)

Jaa

Pohjoisen Pohjanlahden matalat merialueet ovat tärkeä osa Itämerta, sillä alueiden biologinen monimuotoisuus on laaja. Samalla nämä matalat merialueet ja niiden lajit ovat alttiita ihmistoiminnan sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Nyt toista vuotta käynnissä oleva SeaMoreEco-hanke pyrkii kehittämään tehokkaita menetelmiä näiden arvokkaiden elinympäristöjen kartoittamiseksi sekä hoitamiseksi.

Maastokartoitusta Akionlahdella.
Interreg%20Aurora-%20ja%20EU-logo.

SeaMoreEco – Seamless monitoring, restoration and conservation in the northern Gulf of Bothnia on Suomen ja Ruotsin välinen Interreg Aurora -hanke, jonka toimikausi on 1.1.2023–31.12.2025.    

Hankkeen keskipisteessä ovat pohjoisen Pohjanlahden uhanalaiset lajit ja elinympäristöt sekä vieraslajit. Kartoitusmenetelminä käytetään sekä maastokartoitusta että eri kaukokartoitusmenetelmiä. Alueilla, joilla on tunnistettu elinympäristöjen tilaan vaikuttavia ongelmia, tehdään ennallistamisen pilottikokeita.    

Pohjanlahden maantieteellinen sijainti luo pohjan Suomen ja Ruotsin väliselle yhteistyölle. Molemmat maat kohtaavat samanlaisia haasteita omilla merialueillaan. SeaMoreEco -hankkeen kautta maiden välinen yhteistyö tehostuu toistensa asiantuntemusta ja kokemuksia hyödyntäen. Hankkeen suomalaiset osapuolet ovat Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukset sekä Geologian tutkimuskeskus (GTK). Ruotsalaisia hankekumppaneita ovat Norrbottenin ja Västerbottenin lääninhallitukset sekä Sveriges Geologiska Undersökning (SGU). EU:n Interreg Auroran lisäksi hanke saa rahoitusta Lapin liitolta sekä Swedish Agency for Marine and Water Managementilta (SwAM).  

Kesällä 2024 kartoitetaan laajasti Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten alueilla

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus keskittyy toimenpiteissään Iin, Oulun ja Kalajoen alueisiin. Painotus on kaukokartoitusmenetelmien (drone) kehittämisessä, sekä ennallistamismenetelmien pilottikokeissa. Pilottikohteiksi on valikoitunut Akionlahti Oulussa sekä Tukkikari Iissä, joissa testataan vesiruton poistomenetelmiä. Kartoittajat tulevat liikkumaan rannikon läheisyydessä SUP-lautaa apuna käyttäen.    

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella kartoitetaan matalia rannikkovesiä, sekä osallistutaan myös kaukokartoitusmenetelmien kehittämiseen ja ennallistamismenetelmien pilotoimiseen. Uudessakaarlepyyssä kokeillaan fladan kynnyksen ennallistamista ja punanäkinparran siirtoistuttamista. Närpiössä ennallistetaan kluuviin liittyvä laskupuro ja Luodossa kokeillaan vesiruton torjuntaa.     

Geologian tutkimuskeskuksen tutkimusalukset Geomari ja Gridi toimivat myös Pohjanlahdella. GTK tekee akustis-seismisiä luotauksia sekä drone-kuvauksia kesä- ja heinäkuussa. GTK:n luotaukset, merenpohjan näytteenotto ja drone-kuvaukset keskittyvät Iijoen, Kiiminkijoen, Lapuanjoen ja Kalajoen jokisuistojen edustalle sekä Kalajoen hiekkasärkkien ja Lohtajanselän alueille. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus: Eveliina Lampinen, p. 0295 038 023, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus: Claes Lönnblad-Björkholm, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, p. 0295 027 010
Geologian tutkimuskeskus: Aarno Kotilainen, etunimi.sukunimi@gtk.fi, p. 0295 032 576

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Saaristomerellä runsaasti sinilevähavaintoja, esiintymiä myös Lounais-Suomen sisävesillä (Varsinais-Suomi, Satakunta)20.6.2024 12:20:58 EEST | Tiedote

Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet tällä viikolla runsaasti monin paikoin Saaristomerta, ja havaintoja on tullut myös Lounais-Suomen järviltä. Sinilevää on havaittu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa. Havaintoja on tallennettu myös Rotarien seurantaan sekä Vesi.fi-palveluun. Lämpimällä säällä leväesiintymät voivat runsastua entisestään, tuulinen sää puolestaan sekoittaa vesimassaa ja estää laajojen levälauttojen muodostumista.

Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet kääntyneet laskuun, tulvahuiput takana myös muualla Vuoksen vesistöalueella (Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)19.6.2024 11:06:25 EEST | Tiedote

Kuiva toukokuu ja suuret juoksutukset ovat kääntäneet Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet laskuun. Tulvahuiput jäivät selvästi aiemmin keväällä ennustettua alemmas. Saimaa on kuitenkin edelleen 55 cm ja Pielinen 25 cm ajankohdan keskimääräisen vedenkorkeuden yläpuolella. Vesistöalueen muut järvet ovat jo pääosin lähellä tavanomaisia kesäkorkeuksia tai niiden alapuolella. Uhkaava tulvatilanne oli muistutus siitä, että tulviin varautumiseen tulee kiinnittää vesistöalueella huomiota myös tulevaisuudessa.

Riksomfattande understöd för miljöfostran, särskilt för projekt som rör våra vatten18.6.2024 13:03:58 EEST | Tiedote

Hur hör en å och dess avrinningsområde samman? Hur mycket mikroplaster finns det i vår närliggande sjö och varifrån kommer de? Hurudant liv finns det i vattnet? Hur kan vi få människor att engagera sig ännu mer för att göra bästa möjliga talkoarbete för småvatten? Bland annat dessa frågor möter man i projekt inom miljöfostran och -upplysning som i år får projekttunderstöd för miljöfostran och -upplysning från NTM-centralen i Mellersta Finland. Ansökan om understöd var riksomfattande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye