Yhä vähemmän radioaktiivisia aineita ympäristössä
Suomen luonnossa on yhä Tšernobylin ydinvoimalaitosonnettomuudesta peräisin olevia radioaktiivisia aineita. Säteilyturvakeskuksen vuosiraportti Ympäristön säteilyvalvonta Suomessa kertoo, mitä luontoon alun perin kuulumattomia radioaktiivisia aineita viime vuonna löytyi, mistä niitä löytyi ja kuinka paljon niitä ympäristössä on.
Säteilyturvakeskuksen (STUK) ympäristön valvontaohjelma on suunniteltu niin, että vähäisetkin radioaktiivisuuden muutokset ympäristössä havaitaan ja niihin pystytään tarvittaessa reagoimaan. Koska säteilyä on kaikkialla, STUK myös löytää sitä kaikkialta. Tarkat mittausmenetelmät ja hyvin suunniteltu ympäristön säteilyvalvontaohjelma antavat luotettavan kuvan suomalaisen ympäristön radioaktiivisuudesta.
Mittaustulokset osoittavat, että viime vuonna ei tapahtunut sellaisia radioaktiivisten aineiden päästöjä, joilla olisi haittavaikutuksia ihmisen terveydelle tai ympäristölle Suomessa.
Ympäristön keinotekoisten radioaktiivisten aineiden aiheuttama säteilyaltistus suomalaisille vuonna 2023 oli alle 0,02 millisievertiä (mSv), mikä on hyvin vähän suomalaisten vuotuiseen keskimääräiseen säteilyannokseen 5,9 mSv verrattuna. Valtaosa suomalaisten säteilyaltistuksesta tulee sisäilman radonista eli on peräisin luonnon radioaktiivisuudesta.
Tšernobylin cesiumia löytyy yhä
Ainoat merkittävät keinotekoisten radioaktiivisten aineiden lähteet ovat vuosikymmenten takaa. 1950- ja 1960-luvuilla ilmakehässä tehdyistä ydinasekokeista ja vuoden 1986 Tšernobylin ydinvoimaonnettomuudesta peräisin olevaa radioaktiivisuutta mitataan ympäristönäytteistä vieläkin, joskin vuosi vuodelta yhä vähemmän.
Kolmessa STUKin viime syksynä mittaamassa metsäsieninäytteessä radioaktiivisen cesium‑137:n pitoisuus ylitti vieläkin raja-arvon 600 becquereliä kilossa. Tämän rajan ylittäviä elintarvikkeita ei EU:n suosituksen mukaan saisi myydä. Sienistä mitatut pitoisuudet ovat raja-arvon ylityksestä huolimatta kuitenkin niin pieniä, että sieniä syömällä ei voi saada sisäänsä terveyttä vaarantavaa määrää radioaktiivisia aineita. Sienten radioaktiivisuutta voi halutessaan myös alentaa keittämällä, pakastamalla tai liottamalla.
On-line seurantaa ja laboratoriomittauksia
STUKin ulkoisen säteilyn valvontaverkko antaa reaaliaikaista tietoa säteilytilanteesta koko Suomen alueelta. Mittausasemia on yhteensä 255. Kahdeksalla paikkakunnalla STUKilla on myös asemia, joissa kerätään radioaktiivisia aineita ulkoilmasta sekä hiukkasina tai sateen mukana maahan tulevasta laskeumasta.
Järvien ja jokien sekä Itämeren radioaktiivisuutta STUK seuraa vesinäytteitä laboratoriossaan mittaamalla. STUKin Vantaan Jokiniemen laboratorioissa mitataan myös muut ympäristönäytteet, esimerkiksi meijereistä hankittua maitoa, kaupoista ostettuja ruokatarvikkeita, eri puolilta Suomea kerättyjä talousvesinäytteitä sekä Suomen luonnosta peräisin olevia marjoja, sieniä, kaloja ja riistaa.
Osana ympäristön radioaktiivisuuden seurantaa STUK mittaa vuosittain Helsingissä, Tampereella ja Rovaniemellä, kuinka paljon ihmisten sisällä on radioaktiivisia aineita. Ihmiset saavat niitä elimistöönsä hengittämällä tai ravinnon mukana. Nämä radioaktiiviset aineet havaitaan mittaamalla suoraan näiden lähettämää säteilyä. Väestömittaukset STUK tekee kuorma-autoon rakentamassaan mittauslaboratoriossa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu
Puh:010 850 4761Linkit
Lyhyesti STUKista
Säteilyturvakeskus (STUK) on säteily- ja ydinturvallisuutta valvova viranomainen. Tehtävämme on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. STUKissa oli vuoden 2023 alussa yhteensä 320 työntekijää.
Strålsäkerhetscentralen (STUK) är en myndighet som övervakar strål- och kärnsäkerheten. Vårt uppdrag är att skydda människorna, samhället, miljön och de framtida generationerna för strålningens skadliga konsekvenser. I början av 2023 hade STUK sammanlagt 320 anställda.
Radiation and Nuclear Safety Authority (STUK) supervises radiation and nuclear safety in Finland. Our mission is to protect people, society, the environment and future generations from the detrimental effects of radiation. At the beginning of 2023 STUK had 320 employees.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Säteilyturvakeskus (STUK)
Posivan käyttölupahakemuksen aineisto ei ole vielä valmis, STUK sai lisää aikaa arvioimiseen4.12.2024 13:53:03 EET | Tiedote
Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksissa syntyvän käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta huolehtiva Posiva ei ole saanut valmiiksi aineistoa, jonka perusteella Säteilyturvakeskus voisi tehdä laitoksen käyttölupaa koskevan lausunnon ja turvallisuusarvion. Työ jatkuu vielä ensi vuonna.
Yhä vähemmän säteileviä ihmisiä11.11.2024 11:37:55 EET | Tiedote
Säteilyturvakeskus mittaa tällä viikolla Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella yliopiston työntekijöiden ja opiskelijoiden radioaktiivisuutta. Ensi viikolla mittauksia tehdään Tampereella ja vuodenvaihteen jälkeen tammikuussa Rovaniemellä.
De nordiska länderna bekämpar radonets skadliga effekter på lite olika sätt16.10.2024 11:37:16 EEST | Pressmeddelande
Radioaktivt radon är ett problem som påverkar människors hälsa i Norden. En ny rapport ger en översikt över hanteringen av radonrisker i olika länder och utreder likheter och skillnader mellan metoderna.
Pohjoismaat torjuvat radonin haittoja eri keinoin16.10.2024 11:37:16 EEST | Tiedote
Radioaktiivinen radon on ihmisten terveyteen vaikuttava ongelma Pohjoismaissa. Tuore raportti antaa yleiskuvan radonin aiheuttamien riskien hallinnasta eri maissa ja selvittää menetelmien samankaltaisuuksia ja eroja.
The Nordic countries use slightly different methods to prevent radon harm16.10.2024 11:37:16 EEST | Press release
Radioactive radon is a problem affecting human health in the Nordic countries. A recent report provides an overview of the management of radon-related risks in different countries and examines the similarities and differences between the methods.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme