100 lajia -haaste on innostanut jo tuhansia kansalaisia tarkkailemaan luontoa - vielä ehdit osallistua
Luonnontieteellisen keskusmuseon keväällä käynnistyneessä 100 lajia -haasteessa pyritään havaitsemaan vähintään sata hyönteis-, kasvi- tai sienilajia vuoden loppuun mennessä. Kesä on parasta aikaa kasvien ja hyönteisten havainnointiin, ja sienikausi on vasta edessä.
100 lajia -haasteessa on yhteensä jo lähes 5000 osallistujaa, joista yli 100 on suorittanut haasteen - suorittajien määrä kasvaa joka päivä.
– Kiitos kaikille jo haasteeseen osallistuneille. Haasteeseen ehtii vielä hyvin osallistua nyt keskikesälläkin, kertoo hankkeen koordinaattori Ronja Saarinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä museosta, Luomuksesta.
Tähän mennessä haasteessa on havaittu 1183 hyönteislajia, 1471 kasvilajia ja 559 sienilajia.
Kasvihaaste on ollut eliöryhmistä suosituin. Havaituimpia lajeja ovat metsämänty, metsäkuusi ja kataja. Kärkisijoja tavoittelevat lisäksi mustikka, puolukka, metsähaapa, leskenlehti ja valkovuokko.
Hyönteishaaste on myös ollut suosittu. Eniten on havaittu helposti tunnistettavia perhosia, kuten sitruunaperhonen, nokkosperhonen ja suruvaippa. Myös esimerkiksi seitsenpistepirkkoja ja piha-ampiaisia on havaittu paljon.
Sienihaasteen suosio on ollut maltillisempi, ja kärkisijoilla ovat haavankeltajäkälä, kantokääpä ja sormipaisukarve.
– Kasvit ovat varmasti suosittuja sen takia, että moni tuntee niitä valmiiksi jonkun verran. Lisäksi niitä on helpompi havainnoida, kuin esimerkiksi hyönteisiä. Uskomme, että sienihaaste saa vielä lisää osallistujia kesän vaihtuessa syksyyn, kommentoi Saarinen.
Haasteen tavoite on innostaa kansalaisia luontoharrastuksen pariin sekä kannustaa kansalaistieteeseen. Luontohavaintoja voi ilmoittaa tarkemmin Suomen Lajitietokeskukseen osoitteessa Laji.fi. 100 lajia -haasteen sosiaalisessa mediassa esitellään ajankohtaisia havaintovinkkejä ja eri lajien tuntomerkkejä. Viestinnässä pyritään myös tuomaan esille ympäristömuutokseen ja luonnonsuojeluun liittyviä aiheita.
– Haaste sopii hyvin myös koululuokille tai muille ryhmille. Kannustammekin opettajia kokeilemaan haastetta oppilaittensa kanssa koko luokan voimin, rohkaisee Saarinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hankkeen koordinaattori Ronja Saarinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto, puh 040-4144272, ronja.s.saarinen@helsinki.fi
Tekninen avustaja Valeria Valanne, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto, puh 044-0505523, valeria.valanne@helsinki.fi
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiKuvat
Linkit
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta. Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Moninkertaisia eroja kissarotujen hammassyöpymissä28.6.2024 10:28:10 EEST | Tiedote
Hammassyöpymät ovat kissojen yleisimpiä ja vaikeimpia suunsairauksia. Helsingin yliopiston yli 900 kissan tutkimuksessa havaittiin moninkertaisia eroja kissarotujen välillä, mikä viittaa geneettiseen alttiuteen. Lisäksi tunnistettiin lukuisia hammassyöpymään liittyviä riskitekijöitä.
Yleiset suomalaiset linnut vähenevät, takatalvet lisäsivät ahdinkoa27.6.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Lintuharrastajien toteuttamien pesimälintulaskentojen tulokset kertovat muun muassa punarinnan vähyydestä tänä kesänä. Väheneminen voi johtua kevään takatalvista. Laskennat osoittavat kuitenkin monen yleisen lintulajin pitkäaikaisen taantumisen. Toisaalta eteläiset lajit, kuten mustapääkerttu, runsastuvat edelleen.
Majavien aiheuttamat tulvat elvyttävät hyönteiskantoja26.6.2024 07:50:00 EEST | Tiedote
Majavien aiheuttamilla tulvilla voi olla merkittäviä positiivisia vaikutuksia maalla eläviin hyönteisiin ja muihin selkärangattomiin.
Terveydenhuollon toimintatavat globaalissa etelässä levittävät antibioottiresistenssiä maailmanlaajuisesti25.6.2024 08:33:21 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat kartoittaneet Escherichia coli -suolistobakteerien geneettistä monimuotoisuutta Pakistanissa. Paikallisväestöllä esiintyy runsaasti antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerikantoja, jotka leviävät myös muualle maailmaan. Nämä kannat voivat aiheuttaa vaikeasti hoidettavia infektioita.
Väkivaltaa kokeneiden osuus pysynyt aiempien vuosien tasolla25.6.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan 5,5 prosenttia 15–74-vuotiaista Suomessa asuvista henkilöistä oli joutunut läimäisyn tai sitä vakavamman väkivallan kohteeksi viime vuonna. Vastaava prosenttiluku vuonna 2021 oli 6,0 prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme