Majavien aiheuttamat tulvat elvyttävät hyönteiskantoja
Majavien aiheuttamilla tulvilla voi olla merkittäviä positiivisia vaikutuksia maalla eläviin hyönteisiin ja muihin selkärangattomiin.
![Evon Huhmari-lammen majavaniitty kaksi vuotta tulvaveden laskun jälkeen.](/data/images/public/3747/70348643/904f2256-8ef3-401d-b8c2-4af5fde3e5b5-w_720.jpg)
Majava on ekosysteemi-insinööri, joka tunnetaan mahtavista padoistaan. Majavan pato nostaa tulvan, joka vaikuttaa voimakkaasti padotun alueen eliöstöön. Mutta eliöstö ei muutu pelkästään tulvan aikana, vaan majavatulva näkyy maisemassa vielä veden laskettuakin.
Helsingin ja Aalborgin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan majavat lisäävät myös maalla elävien selkärangattomien monimuotoisuutta. Vaikutus tulee esiin majavatulvan laskemisen jälkeen, kun maaekosysteemin kehitys eli sukkessio käynnistyy majavan luomilla alueilla. Majavien vaikutuksia maalla eläviin hyönteisiin on tutkittu yllättävän vähän. Kirjallisuudesta löytyi kuitenkin riittävästi aineistoa, jotta voitiin hahmotella kuvaa majavan potentiaalisesti merkittävistä vaikutuksista, erityisesti uhanalaisiin lajeihin.
Esimerkiksi kuolleella puulla ja majavaniityillä elävien hyönteisten elinolosuhteet osoittautuivat huomionarvoisiksi. Majavaniityillä esimerkiksi elää sellaisia saralajeja, joita harvinaistuneet perhoset käyttävät ravinnokseen.
– Majava tiedetään monien vesieläinten, kuten saukon, sorsien, sammakoiden ja sukeltajakuoriaisten hyödyttäjäksi. Näiden vaikutustensa ohella se voi edistää maaselkärangattomien hyvinvointia. Tämä tekee majavasta erinomaisen kosteikkojen reunametsien ennallistajan. Majavan toiminta voi tarjota ratkaisuja, joilla parannetaan ekosysteemien monimuotoisuutta ja vakautta, kertoo vanhempi yliopistonlehtori Petri Nummi Helsingin yliopiston metsätieteiden osastolta maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimus on osa laajempaa hanketta, jossa selvitetään majavan ekologista perintöä maisematasolla. Ekologisella perinnöllä tarkoitetaan sitä, miten ekosysteemi-insinöörin toiminnan jäljet näkyvät ympäristössä. Tällainen on esimerkiksi majavan jälkeensä jättämä niitty tai kuolleiden puiden laikku.
Tutkimustulokset ovat merkittäviä kahden nykyisen megatrendin, kosteikkojen vähenemisen ja hyönteiskantojen hupenemisen, valossa. Majava levittäytyy tällä hetkellä Euroopassa monille alueille, joista se oli aikoinaan hävinnyt liikametsästyksen vuoksi. Majavien paluu voi auttaa torjumaan näitä negatiivisia kehityskulkuja luonnossa.
Tutkimus on erityisen ajankohtainen juuri nyt, kun luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on yhä tärkeämpää. Majavien ekologinen rooli ulottuu laajalle ja voi tarjota ratkaisuja ympäristökriisien hallintaan. Majavan toiminnan ymmärtäminen ja hyödyntäminen voi olla keskeisessä asemassa kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.
Alkuperäinen julkaisu
Andersen, L. H., Nummi, P., & Bahrndorff, S. (2024). Can beavers help improve terrestrial invertebrate diversity?. Frontiers in Ecology and Evolution, 12, 1396207.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petri Nummi, petri.nummi@helsinki.fi, 050 433 4626
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Moninkertaisia eroja kissarotujen hammassyöpymissä28.6.2024 10:28:10 EEST | Tiedote
Hammassyöpymät ovat kissojen yleisimpiä ja vaikeimpia suunsairauksia. Helsingin yliopiston yli 900 kissan tutkimuksessa havaittiin moninkertaisia eroja kissarotujen välillä, mikä viittaa geneettiseen alttiuteen. Lisäksi tunnistettiin lukuisia hammassyöpymään liittyviä riskitekijöitä.
Yleiset suomalaiset linnut vähenevät, takatalvet lisäsivät ahdinkoa27.6.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Lintuharrastajien toteuttamien pesimälintulaskentojen tulokset kertovat muun muassa punarinnan vähyydestä tänä kesänä. Väheneminen voi johtua kevään takatalvista. Laskennat osoittavat kuitenkin monen yleisen lintulajin pitkäaikaisen taantumisen. Toisaalta eteläiset lajit, kuten mustapääkerttu, runsastuvat edelleen.
100 lajia -haaste on innostanut jo tuhansia kansalaisia tarkkailemaan luontoa - vielä ehdit osallistua25.6.2024 14:51:25 EEST | Tiedote
Luonnontieteellisen keskusmuseon keväällä käynnistyneessä 100 lajia -haasteessa pyritään havaitsemaan vähintään sata hyönteis-, kasvi- tai sienilajia vuoden loppuun mennessä. Kesä on parasta aikaa kasvien ja hyönteisten havainnointiin, ja sienikausi on vasta edessä.
Terveydenhuollon toimintatavat globaalissa etelässä levittävät antibioottiresistenssiä maailmanlaajuisesti25.6.2024 08:33:21 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat kartoittaneet Escherichia coli -suolistobakteerien geneettistä monimuotoisuutta Pakistanissa. Paikallisväestöllä esiintyy runsaasti antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerikantoja, jotka leviävät myös muualle maailmaan. Nämä kannat voivat aiheuttaa vaikeasti hoidettavia infektioita.
Väkivaltaa kokeneiden osuus pysynyt aiempien vuosien tasolla25.6.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan 5,5 prosenttia 15–74-vuotiaista Suomessa asuvista henkilöistä oli joutunut läimäisyn tai sitä vakavamman väkivallan kohteeksi viime vuonna. Vastaava prosenttiluku vuonna 2021 oli 6,0 prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme