Arkkitehti Juuso Horelli otti perinnerakentamisen opit käyttöön Valkeakosken Talonäyttelyssä

Valkeakoskelaisyrittäjä, arkkitehti Juuso Horelli suunnitteli paljon näkyvyyttä saaneen hirsitalokohteen jo vuoden 2017 Talonäyttelyyn. Tänä vuonna Horelli esittelee messuilla Valkoiseksi taloksi nimetyn 2-kerroksisen pientalon, jonka 83 neliössä on neljä huonetta sekä keittiö. 

Kohteen suunnittelua ovat viitoittaneet perinnerakentaminen ja ekologiset talotekniset valinnat. Vesi- ilmalämpöpumpun ja pönttöuunin lisäksi Horelli halusi taloon painovoimaisen ilmanvaihdon, joka hyvin toimiakseen määritteli myös talon ulkomuotoa. 

-Talossa pitää olla riittävästi korkeutta, neliömäinen muoto ja korkea katto, jotta korkea sydänhormi saadaan keskelle taloa ja vetämään hyvin, Horelli listaa. 

Taloteknisten valintojen lisäksi kompakti muoto, maltilliset ikkunakoot sekä rakennusmateriaalit antavat hyvän pohjan energiatehokkaaseen rakentamiseen ja asumiseen. 

Rankarunko ja puupohjaiset eristeet 

Talon eristeet, alapohja- ja yläpohjarakenne ovat täysin puupohjaisia, samoin välipohjat ja väliseinät. Valettavia rakenteita on vain anturassa, märkätiloissa ja takan perustuksessa. 

Ekologisuutta lisätään helpolla huollettavuudella ja kosteusteknisellä toimintavarmuudella. Akusto tasaa sähkönkulutusta piikkitunneilla, jolloin myös sähköntuotannon päästöt ovat suurimmillaan. Lisäksi talossa on akkuvarmennus lämmitysjärjestelmälle ja valaistukselle, jolloin talo on melko immuuni myös sähkönkatkoksille.

Tampereen yliopistolla korjausrakentamista opettava Horelli ei arkkitehtina pidä uuden keksimistä itseisarvona tekemiselleen. Pientalossa onkin käytetty hyväksi todettuja, kustannustehokkaita ratkaisuja, jotka kestävät aikaa.

-Kaikki mikä voi mennä rikki, on korjattavissa. Rakennus on tyyliltään ja massoittelultaan ajaton ja hienovaraisen pelkistetty. Nähdäkseni se tulee kestämään hyvin aikaa tältäkin kantilta. Haluan suunnittelussa miettiä raksa-aikaista arkea sekä myös kustannuksia.

Hengittävät rakenteet tuovat vikasietoisuutta 

Rakennusten kannalta ilmaston muuttuminen kosteammaksi on lämpenemistäkin huolestuttavampi ilmiö. Rakennesuunnittelussa on hyödynnetty tutkimustietoa, millaiset rakenteet toimivat homehtumatta myös muuttuvassa Suomen ilmastossa. Esimerkkejä tästä ovat maltillinen eristepaksuus ja paksu, eristävä ja diffuusioavoin tuulensuojalevy. 

-Kosteat tilat on rakennettu puolilämpimiksi 15 cm eristekerroksella. Hometta ei voi estää, joten tärkeintä on saada määrä pysymään siedettävä. Tämä talo on niin hengittävä kuin nykymääräyksillä pystytään tekemään, kertoo Horelli.

Puurakentamisella pienimmät rakennusaikaiset päästöt 

Horellin työn alla oleva väitöskirja käsittelee päästömittausta. Kohteessa rakentamisen päästöjä seurataan esimerkiksi vertaamalla eri rakennusmateriaalien EPD-raportteja, joista ilmenee niiden ympäristörasitus. Päästöt tilastoidaan tietomalliin. Vastaavaa Ympäristöministeriön määrittelemää laskentaa aletaan vaatia pientaloa suuremmilta uudisrakennuksilta ensi vuoden alussa uuden rakentamislain astuessa voimaan.