Tasapuolisempi typpilannoitteiden käyttö parantaisi ruokaturvaa
Typpilannoitteen käytön osittainen siirtäminen rikkaista köyhiin maihin lisäisi maailman viljantuotantoa ja kaksinkertaistaisi sadot ruokaturvattomimmissa maissa. Lisäksi se hillitsisi ilmastonmuutosta ja luontokatoa.

Rikkaissa maissa käytetään liikaa typpilannoitteita, mikä johtaa ilmastonmuutokseen, vesien saastumiseen ja luontokatoon. Köyhiltä mailta taas puuttuu typpilannoitteita, jotta ne voisivat saavuttaa kunnolliset satotasot.
Suomesta johdetussa kansainvälisessä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka typpi tulisi viljantuotannossa jakaa eri maiden ja alueiden välillä, jotta satoa saataisiin mahdollisimman paljon eikä planeetan kantokykyä ylitettäisi. Empiirisesti testattujen globaalien mallien yhteiskäytön avulla arvioitiin eniten tuotettujen viljojen - vehnän, maissin ja riisin - satovasteet typpilannoitteelle. Kirjoittajat mallinsivat tuotantoa sekä nykyisellä typen käytön tasolla että planeetan kantokyvyn sallimalla alhaisimmalla tasolla. Lisäksi he mallinsivat alhaisimman mahdollisen typen käytön tason, jolla saavutetaan nykyinen viljantuotanto.
Nykyisen typen käytön optimaalinen jakaminen lisäisi globaalia viljantuotantoa 12 %. Tässä skenaariossa maissa, joissa yli puolet väestöstä kärsii kohtalaisesta tai vakavasta ruokaturvattomuudesta, typen käyttö kasvaisi kahdeksankertaiseksi ja sadot yli kaksinkertaistuisivat. Aluetasolla tuotanto vähenisi vain Itä-Aasiassa, lähinnä Kiinassa, ja sielläkin vain kuusi prosenttia.
Nykyinen viljantuotanto voitaisiin saavuttaa kahdella kolmanneksella tai jopa sitä pienemmällä osuudella nykyisestä typpimäärästä muuttamalla käytön jakaumaa tasaisemmaksi maiden ja alueiden välillä. Jos optimaalisesti jakautunutta typen käyttöä vähennettäisiin lisäksi planeetan kantokykyä vastaavaksi, se johtaisi 7–16 % laskuun globaalissa tuotannossa. Tämä kuilu voitaisiin kuroa umpeen esimerkiksi kierrättämällä tehokkaasti typpipitoisia sivuvirtoja kuten lantaa, käyttämällä typpitehokkaampia viljelykasveja ja yksisoluisia proteiinilähteitä sekä ruokavalion muutoksin ja hävikkiä vähentämällä.
– Jakamalla typpilannoitteiden käyttöä uudelleen maiden välillä voidaan ratkaisevasti parantaa ruokaturvaa ja huoltovarmuutta sekä hillitä ilmastonmuutosta ja luontokatoa sekä vesistöjen kuten Itämeren rehevöitymistä, kertoo Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dosentti, kestävyystieteen emeritaprofessori Helena Kahiluoto.
Alkuperäinen julkaisu
Kahiluoto, H., Sakieh, Y., Kaseva, J., Kersebaum, K.-C., Minoli, S., Franke, J., Roetter, R.P., Müller, C. 2024. Redistribution of nitrogen to feed the people on a safer planet. PNAS Nexus DOI: 10.1093/pnasnexus/pgae170
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helena Kahiluoto, helena.kahiluoto@helsinki.fi, puh. 040 511 28335
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lastenkirjailija Tiina Nopola ja ympäristötutkija Carl Folke Helsingin yliopiston kunniatohtoreiksi13.3.2025 10:53:01 EET | Tiedote
Filosofisen tiedekunnan promootiossa vihitään kuusi uutta kunniatohtoria keväällä 2025.
Onko järkevää syödä ”parempaa” lihaa?13.3.2025 07:45:00 EET | Tiedote
Iskulauseeseen ”Vähemmän mutta parempaa” kiteytetty ajatus tähtää lihan kokonaiskulutuksen vähentämiseen ja asettaa kestävästi tuotetut ja laadukkaat tuotteet etusijalle. Tuoreessa tutkimuksessa ei kuitenkaan löydetty mainittavaa näyttöä siitä, että laadukkaamman lihan saatavuus välttämättä vähentäisi lihankulutusta.
Koululaisia on yhä vähemmän – onko etäopetus osa tulevaisuuden perusopetusta?12.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen kuntien väestönkehitys ja nuorisoikäluokkien pieneneminen asettavat haasteita perusopetuksen järjestämiselle. Etäopetus nousee esiin potentiaalisena ratkaisuna, joka voi helpottaa opetuksen saatavuutta.
Älypotkupuku mittaa tarkasti vauvan liikkumistaitojen kehitystä11.3.2025 09:06:12 EET | Tiedote
MAIJU-älypotkupuku tarjoaa uudenlaisen tavan seurata vauvojen liikunnallista kehitystä kotona. Tämä Helsingin yliopiston ja HUS Uuden lastensairaalan yhteistyönä kehitetty innovatiivinen älyvaate yhdistää lääketieteen, mittausteknologian ja tekoälyn asiantuntemuksen, ja sen avulla voidaan arvioida lapsen motorisia taitoja objektiivisesti ja tarkasti ilman tutkijoiden läsnäoloa.
Uusi teknologia parantaa immuunisolujen muokkaukseen perustuvien syöpähoitojen tarkkuutta10.3.2025 09:39:52 EET | Tiedote
Sherpabody-teknologia mahdollistaa syöpäsolujen tarkemman tunnistamisen ja tuhoamisen sekä tarjoaa lupaavia uusia työkaluja syöpäkasvaimien hoitoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme