Turun kauppakamarin kysely: Hyvinvointialueen palvelut varsinaissuomalaisten yritysjohtajien toivelistan kärjessä

Yritysten toimitusjohtajat arvioivat vastauksissaan, kuinka paljon alueella pitäisi kiinnittää huomiota sellaisten kilpailukykytekijöiden kehittämiseen, jotka parantavat asukkaiden elämisen laatua. Kyselyn mukaan yritysjohtajat kiinnittäisivät selvästi eniten huomiota pitkälti hyvinvointialueen käsissä oleviin palveluihin eli viihtyisään ja turvalliseen elinympäristöön sekä terveydenhuoltoon. Vastaajista 64,9 prosenttia kiinnittäisi paljon tai erittäin paljon huomiota elinympäristön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen, ja lähes saman verran, 63,8 prosenttia, terveydenhuoltoon.

Tulos osoittaa, että Varsinais-Suomen hyvinvointialue on paljon vartijana, ja sen palvelut ovat yrityksille ja siten koko maakunnan kilpailukyvylle tärkeitä. Hyvinvointialueen itse tuottamia palveluja täydentämään tarvitaan toimiva ja tehokas kolmannen ja yksityisen sektorin palvelutuotanto.

Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwon mukaan tuore kyselytulos Varsinais-Suomen alueelta kuvastaa hyvin tämän päivän haasteita:

”Elinympäristön turvallisuus ja viihtyisyys nousevat esiin useissa keskusteluissa. Jäsentemme kanssa yhdessä tehdyssä tulevaisuuskuvassakin tavoittelemme Lumovoimaista Varsinais-Suomea, joka mahdollistaa hyvän elämän ja parhaan toimintaympäristön”, Leiwo kertoo.

”Terveydenhuoltopalvelut ovat nousseet vahvasti esiin oikeastaan korona-ajoista lähtien. Silloin ne keskusteluttivat pandemian vuoksi, tällä hetkellä enemmänkin hyvinvointialueiden perustamisen ja rahoitushaasteiden vuoksi”, Leiwo jatkaa.

”Mikäli alueemme halutaan pitää yrityksille houkuttelevana, on nämä palvelut pidettävä kilpailukykyisinä. Nyt varsinkin julkinen keskustelu on kovin negatiivista ja aiheuttaa pikemminkin huolta palvelujen saatavuudesta kuin tunnetta niiden riittävyydestä ja laadukkuudesta.”

Kyselyyn vastanneista johtajista julkisiin liikenneyhteyksiin panostaisi paljon tai erittäin paljon 60,7 prosenttia ja kouluihin 60,8 prosenttia. Viidentenä tärkeyslistalla on päivähoito, johon huomion kiinnittäisi 57 prosenttia yritysjohtajista.

Listaus osoittaa painoarvon päättäjille

Yritysjohtajien kärkiviisikko kilpailukykytekijöissä on viime vuosina pysynyt melko lailla samana – vuosittaisia pieniä vaihteluja osuuksissa ja järjestyksessä on ollut. Lista on poliittisten päättäjien niin valtion, hyvinvointialueiden kuin kuntienkin tasolla hyvä tiedostaa, sillä kasvavien, työllistävien ja investoivien yritysten houkutteleminen on kaikkien alueiden tavoitteissa.

”Kyselyn tuloksissa on selkeä lista palveluista, joilla julkinen sektori voi yrityksiä vetää ja pitää: houkutteleva ja viihtyisä elinympäristö, toimivat terveyspalvelut, riittävä koulu- ja päiväkotitarjonta sekä hyvät julkiset liikenneyhteydet. Näihin kannattaa veroeurojakin satsata”, painottaa Leiwo.

Yrityksissä kannetaan vastuu

Airfin toimitusjohtaja Izabella Lundberg kertoo, että ihmisten hyvinvointi ja vastuullinen toiminta ovat heidän yrityksensä tärkeimpiä arvoja. Airfi on raisiolainen ilmanvaihtolaitteita valmistava yritys.

”Hyvinvoinnin edistämiseen ja vastuullisuuteen yritystoiminnassa kuuluu myös huolehtiminen työntekijöiden ja heidän läheistensä terveydestä ja turvallisuudesta. Toimitusjohtajana kannan suuren vastuun siitä, että päivittäinen toimintamme on turvallista. Ennakointi ja riskien tunnistaminen ovat tässä avainasemassa. Kiinnitämme erityistä huomiota työergonomiaan, jotta työntekijämme voivat työskennellä mukavasti ja terveellisesti,” kuvailee Lundberg.

Palveluiden jatkuvuus ja luotettavuus ovat myös hyviä mittareita sosiaalihuollon laadulle. Lundbergin mukaan paljon on vielä tehtävää, mutta esimerkiksi osatyökykyisten työntekijöiden integrointi työelämään onnistuu, kun riittävät tukitoimet ovat saatavilla työnantajille. 

”Meillä on tästä erittäin hyviä kokemuksia työyhteisössämme.”

Turun kauppakamari on kysynyt jäseniltään Varsinais-Suomen kilpailukykytekijöistä kesäkuussa 2020, 2021, 2022, 2023 ja 2024. Vuonna 2024 kyselyyn vastasi 191 yritystä, vuonna 2023 172 yritystä, vuonna 2022 134 yritystä, vuonna 2021 146 yritystä ja vuonna 2020 155 yritystä. Eniten vastauksia on joka vuosi saatu teollisuus- ja palvelualan yrityksistä.
Tämän vuoden kyselyyn vastanneista yrityksistä 61,3 % työllistää yli 10 henkeä ja 11,5 % yli 250 henkeä. 61,3 % vastaajista liikevaihto ylittää 2 miljoonaa euroa, ja 16,8 % se ylittää 50 miljoonaa euroa.