Ptolemaios-kartat avaavat ikkunan menneisyyteen: kurkista digitointityön kulisseihin
Suomalaissyntyisen tutkija ja tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöldin harvinaisten kirjojen ja -karttojen kokoelma on koko maailman yhteistä kulttuuriperintöä. Video kertoo tästä ainutlaatuisesta karttakokoelmasta ja sen monivaiheisesta digitointiprosessista.
![Vanha kartta Pohjois-Euroopasta vuodelta 1482, käsin piirretty ja osittain väritetty.](/data/images/public/3747/70364750/e92b609a-ea2a-4bd4-ba59-51f0e252c0c3-w_720.jpg)
Kokoelma sisältää poikkeuksellisen eheän kokonaisuuden Ptolemaios-atlaksia. Tätä digitoitua kokonaisuutta on nyt mahdollista kenen tahansa päästä tutkimaan paikasta riippumatta.
Ptolemaios-atlaksen eri versiot ovat kiehtovia dokumentteja siitä, miten maantieteellisen tiedon lisääntyminen ja kuvaukset kaukaisista maista ja kansoista muokkasivat eurooppalaisten maailmankuvia ja millaisia uskomuksia ne synnyttivät ihmisten mielikuvituksissa. Karttoja vertailemalla voi havaita, kuinka uusia alueita ilmestyy kartalle ja kuvaukset ovat yhä tarkempia. Ne ovat myös täynnä vangitsevia visuaalisia elementtejä, niin ajan tutkimusmatkoilla käytettyjä laivoja kuin eurooppalaisille vieraita kansoja ja eläinlajejakin.
Nordenskiöldin kokoelma on nostettu osaksi UNESCOn kansainvälistä Maailman muisti –kokonaisuutta jo vuonna 1997. Kokoelma sisältää suuren määrän 1400–1700-luvuilla julkaistuja matkakuvauksia ja karttoja, jotka kuvaavat eurooppalaisille aiemmin tuntemattomia maanosia ja kertovat eurooppalaisten tavoista hahmottaa maailmaa löytöretkien ja kolonialismin aikakautena. Nordenskiöldin kokoelma on ikkuna länsimaisen maantieteellisen tiedon äärelle: kuinka tietämys on kasvanut ja millaiseksi ymmärrys maailmasta on kehittynyt vuosisatojen aikana.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna VuolantotietoasiantuntijaKansalliskirjasto
Puh:+358294122730anna.vuolanto@helsinki.fiJohanna LiljaPalvelujohtajaKansalliskirjasto
Puh:+358294122705johanna.e.lilja@helsinki.fiLinkit
Kansalliskirjasto on kaikille avoin kulttuuriperintöorganisaatio, joka palvelee valtakunnallisesti kansalaisia, tiedeyhteisöjä ja muita yhteiskunnan toimijoita. Turvaamme Suomessa julkaistun tai Suomea koskevan julkaistun kulttuuriperinnön saatavuuden sekä välitämme ja tuotamme tietosisältöjä tutkimukselle, opiskelulle, kansalaisille ja yhteiskunnalle. Kehitämme palveluja yhteistyössä kirjastojen, arkistojen, museoiden ja muiden toimijoiden kanssa. Kansalliskirjasto Helsingin yliopiston erillislaitos.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uusi kuvantamismenetelmä diabeteksen soluhoitojen tehon ja turvallisuuden tutkimiseen2.7.2024 10:37:30 EEST | Tiedote
Helsingin ja Turun yliopistojen yhteistyöprojektissa on kehitetty PET-kuvantamismenetelmä kantasolusaarekkeiden seurannalle. Menetelmän avulla voidaan määrittää siirteiden koko ja arvioida niiden laatua, mikä parantaa tyypin 1 diabeteksen solukorvaushoitojen turvallisuutta ja tehokkuutta.
Suomessa yleisemmällä geenimuunnoksella yhteys diabetekseen1.7.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa selvisi, että muunnos RFX6-geenissä heikentää insuliinin eritystä ja lisää siten kantajien riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen sekä raskausdiabetekseen. Geenimuunnos on Suomessa muuta maailmaa yleisempi.
Moninkertaisia eroja kissarotujen hammassyöpymissä28.6.2024 10:28:10 EEST | Tiedote
Hammassyöpymät ovat kissojen yleisimpiä ja vaikeimpia suunsairauksia. Helsingin yliopiston yli 900 kissan tutkimuksessa havaittiin moninkertaisia eroja kissarotujen välillä, mikä viittaa geneettiseen alttiuteen. Lisäksi tunnistettiin lukuisia hammassyöpymään liittyviä riskitekijöitä.
Yleiset suomalaiset linnut vähenevät, takatalvet lisäsivät ahdinkoa27.6.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Lintuharrastajien toteuttamien pesimälintulaskentojen tulokset kertovat muun muassa punarinnan vähyydestä tänä kesänä. Väheneminen voi johtua kevään takatalvista. Laskennat osoittavat kuitenkin monen yleisen lintulajin pitkäaikaisen taantumisen. Toisaalta eteläiset lajit, kuten mustapääkerttu, runsastuvat edelleen.
Majavien aiheuttamat tulvat elvyttävät hyönteiskantoja26.6.2024 07:50:00 EEST | Tiedote
Majavien aiheuttamilla tulvilla voi olla merkittäviä positiivisia vaikutuksia maalla eläviin hyönteisiin ja muihin selkärangattomiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme