Helsingin yliopisto

Äidin raskaudenaikainen hyvinvointi suojaa lapsen mielenterveyttä

Jaa

Äidin positiivinen mielenterveys raskausaikana ja lapsen varhaiset kokemukset vaikuttavat merkittävästi lapsen mielenterveyteen ja kognitiiviseen kehitykseen.

Mielenterveys alkaa kehittyä jo sikiöaikana. Anna Lähdepuron psykologian väitöstutkimus osoittaa, että äidin korkeampi positiivinen mielenterveys raskausaikana on yhteydessä lapsen matalampaan mielenterveyden häiriöiden riskiin sekä alhaisempiin psykiatrisiin oireisiin. Lisäksi äidin korkeampi koettu sosiaalinen tuki raskausaikana ja lapsen syntymän jälkeen ennustavat lapsen parempaa kognitiivista suoriutumista.

Lapsuusiässä koettu fyysinen ja emotionaalinen kaltoinkohtelu sekä matala sosioekonominen asema puolestaan ovat yhteydessä korkeampiin ahdistusoireisiin myöhäisaikuisuudessa. Mikäli lapsi altistuu useammalle eri varhaiselle stressitekijälle, on hänen riskinsä ahdistusoireisiin myöhäisaikuisuudessa erityisen kohonnut.

Raskausajan tukitoimet ovat tärkeitä

Tutkimuksen tulokset tukevat hypoteesia että sekä sikiöaikainen että lapsuusiässä koettu ympäristö ovat yhteydessä lapsen mielenterveyteen ja kognitiiviseen kehitykseen. Tutkimus antaa tärkeää uutta tietoa siitä, että mielenterveyden kehittymiseen vaikuttavat varhaisten stressikokemusten lisäksi varhaisen, etenkin raskaudenaikaisen ympäristön myönteiset ja suojaavat piirteet, kuten äidin positiivinen mielenterveys, ja että nämä myönteiset vaikutukset säilyvät läpi lapsuuden. Varhaisen ympäristön merkitystä tukevat löydökset lapsuudenaikaisten stressikokemusten ja myöhäisaikuisuuden ahdistusoireiden välisestä yhteydestä osoittavat, että varhaiset kokemukset voivat heijastua mielenterveyteen läpi elämänkaaren. 

Tutkimustulokset korostavat aikaisiin elämänvaiheisiin, usein jo raskausaikaan ajoitettujen ennaltaehkäisevien tukitoimien, esimerkiksi lapsiperheille suunnattujen palvelujen, merkitystä pyrkimyksissä vähentää varhaisten stressikokemusten riskiä.

-Äitien raskaudenaikaista positiivista mielenterveyttä voidaan vahvistaa esimerkiksi tukemalla heidän pystyvyyden tunnettaan, itsemyötätuntoaan, tyytyväisyyttään sosiaaliseen tukeen, fyysistä terveyttään sekä aktiivista, liikunnallista elämäntapaa, Anna Lähdepuro sanoo.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye