Järvivesi on lämmintä ja sitä on riittävästi
Järvivesien lämpötilat ovat Hämeessä kesäisissä lukemissa. Vesistöjen pinnat ovat nyt tavanomaisilla korkeuksilla. Vaikka vedenpinnan korkeudet ovat heinäkuiseen tapaan laskussa, kuivuus ei uhkaa vesistöjä eikä peltoja. Pohjavesitilanne näyttää hyvältä.

Pintavedet kesäisen lämpimiä
Päijänne 21,8 astetta, Lammin Pääjärvi 19,7 astetta ja Tammelan Kuivajärvi 19,6 astetta. Siinä esimerkkejä hämäläisten pintavesien lämpötiloista. Järvien lämpötilat ovat laskeneet toukokuun lopun poikkeuksellisen korkeista lämpötiloista, mutta ne ovat edelleen noin 1–2 astetta lämpimämpiä kuin tähän aikaan vuodesta keskimäärin. Pintavesien lämpötilojen ennustetaan pysyttelevän suunnilleen tällä tasolla seuraavien viikkojen ajan ennen kuin ne alkavat laskea heinäkuun lopulla.
Pintavesien havaittuja lämpötiloja voi seurata ympäristo.fi-verkkopalvelussa (ymparisto.fi) .
Vedenpinnat laskusuunnassa heinäkuiseen tapaan
Hämäläisten jokien ja järvien vedenpinnat ovat pääosin tavanomaisissa keskikesän korkeuksissa. Useimpien järvien vedenpinnat ovat laskusuunnassa, mikä on tavallista tähän aikaan vuodesta. Odotettavissa olevien sateiden ansiosta veden pinnankorkeuksien ei kuitenkaan ennusteta laskevan huolestuttavan alas.
Myös maankosteus on Kanta- ja Päijät-Hämeessä normaalilla tasolla; peltojen ei ennusteta kärsivän kuivuudesta lähiaikoina.
Pohjavesitilanne on Hämeessä hyvä
Hämeessä pohjaveden pinnat ovat olleet kevään jälkeen laskusuunnassa. Kevään hyvän pohjavesitilanteen myötä pohjaveden pinnat ovat Hämeessä vielä pääosin tavanomaisella tasolla tai sen yläpuolella. Lammin Tullinkankaan pohjaveden seuranta-asemalla pohjavedenpinta on lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa.
Pohjaveden pinnat laskevat yleensä läpi kesän. Lämmin sää ja kasvit lisäävät haihduntaa, jolloin pohjaveden muodostuminen vähenee. Pienet pohjavesiesiintymät reagoivat säätilan muutoksiin nopeimmin ja voimakkaimmin, ja siksi niissä sijaitsevat matalat rengaskaivot ovat herkimpiä kuivumaan.
Riihimäen tulvasta 20 vuotta
Pian tulee kuluneeksi 20 vuotta Vantaanjoen suuresta tulvasta, joka koettiin heinä–elokuun vaihteessa 2004. Silloin maaperä oli valmiiksi märkä juhannuksen jälkeen alkaneen sateisen jakson seurauksena. Heinäkuun lopulla voimakas matalapaine asettui eteläisen Suomen yläpuolelle, mutta sääennusteiden perusteella ei osattu varautua usean vuorokauden pituisiin rankkasateisiin. Heinäkuun viiden viimeisen päivän aikana satoi lähes 160 millimetriä.
Vedenkorkeus nousi Vantaanjoen latvoilla 2–3 metriä heinäkuun keskimääräisten vedenkorkeuksien yläpuolelle. Tulvatilanteessa viemärijärjestelmän kapasiteetti ylittyi. Vahinkoja lisäsivät erityisesti sekaviemäröinti ja takaiskuventtiilien puuttuminen yksityisiltä kiinteistöiltä, mikä aiheutti veden tulvimista kellareihin.
Yhteensä vuoden 2004 kesätulva aiheutti vahinkoja yli miljoonan euron edestä Riihimäen kaupungin laskelmien mukaan. Kokonaiskustannuksia nostivat pelastustoimen kustannukset sekä Herajoen vedenottamolle päässyt pintavesi, joka pilasi pohjaveden. Vettä jouduttiin klooraamaan ja kotitalouksien käyttövesi keittämään. Pohjavesikaivojen vedenlaatu palautui normaaliksi vasta kolme kuukautta tulvan jälkeen.
Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka Sainio, vesitalousasiantuntija, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 064 (pintavedet)
Tuomo Korhonen, pohjavesiasiantuntija, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 191 (pohjavedet)
Tiedotus:
Hämeen ELY-keskuksen viestintä, tiedotus.hame@ely-keskus.fi
Kuvat

Linkit
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Hämeen ELY-keskus
Kutsu Medialle: Hyvät väestösuhteet -tilaisuudet Lahdessa ja Hollolassa10.3.2025 13:05:42 EET | Kutsu
Hyvät väestösuhteet -tilaisuudet ovat osa ELY-keskuksen Hyvät Väestösuhteet -hankkeen Päijät-Hämeen toimintasuunnitelmaa. Tilaisuudet toteutetaan Hyvät väestösuhteet -hankkeen ostopalvelurahalla, jonka tavoitteena on vahvistaa hyvien väestösuhteiden edistämistä alueella osallisuutta ja vuorovaikutusta lisäämällä. Hämeen ELY-keskus koordinoi tapahtumien järjestelyitä ja niiden yhteensovittamista paikallistasolla SPR Hämeen Piirin kanssa.
Kutsu Medialle: Ystävänkahvila -tilaisuuksia Kanta-Hämeessä 19.3.202510.3.2025 11:01:02 EET | Kutsu
Kanta-Hämeessä järjestetään ystävänkahvila -tilaisuuksia rasisminvastaisella viikolla 19.3.2025.
Kymenlaaksoon tarjolla kymmenen miljoonan euron potti EU-rahaa työllisyyden, osaamisen ja osallisuuden parantamiseen5.3.2025 07:30:00 EET | Tiedote
Kymenlaakson alueelle on avautunut ainutlaatuinen tilaisuus hyödyntää EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoitusta. Hämeen ELY-keskus avasi noin kymmenen miljoonaa euroa haettavaksi kehittämishankkeisiin, joilla edistetään työllisyyttä, osaamista ja osallisuutta. Tukea voivat hakea esimerkiksi maakunnan alueella toimivat yhdistykset, oppilaitokset ja kunnat.
Niinimäen tuulivoimahankkeen YVA-selostus on nähtävillä4.3.2025 13:51:33 EET | Tiedote
Niinimäen Tuulivoima Oy on toimittanut Hämeen ELY-keskukseen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) mukaisen arviointiselostuksen (YVA-selostuksen) Hattulan kuntaan suunnitteilla olevasta Niinimäen tuulivoimahankkeesta. Arviointiselostuksessa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä arvio todennäköisesti merkittävistä ympäristövaikutuksista.
Suomen toinen isolaakasittiäisesiintymä löydetty Hämeenkoskelta3.3.2025 09:08:58 EET | Tiedote
Hyönteisasiantuntija Jyrki Lehto löysi helmikuun puolivälissä hyönteisnäytteestään kaksi isolaakasittiäiskoirasta. Näyte oli kerätty edellisvuoden syyskuussa Hollolan Hämeenkoskelta, Huljalan Tupalan tilan kyyttölaitumilta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme