Oikeusvaltion puolustaminen oli Ståhlbergien elämäntehtävä
Ester ja K. J. Ståhlbergin kaksoiselämäkerran toinen osa kuvaa presidenttiparia kautensa jälkeen aikana, jolloin diktatuurin uhka väijyi Suomen demokratiaa. Kysymykset oikeusvaltioperiaatteesta ja sen kunnioittamisesta eivät ole vanhentuneet, minkä viimeaikainen poliittinen keskustelu osoittaa.
![Kuva: Seppo ja Marjaliisa Hentilä seisomassa kirjahyllyjen edessä. Vieressä kirjan "Oikeusvaltion etuvartiossa – Ester ja Kaarlo Juho Ståhlberg 1925–1952" kansi.](/data/images/public/69818452/70369247/0215473e-5e74-4c07-8f3a-cf38589f2064-w_720.jpg)
Marjaliisa ja Seppo Hentilän kirjoittama Oikeusvaltion etuvartiossa – Ester ja Kaarlo Juho Ståhlberg 1925–1952 jatkaa Ståhlbergien elämäntarinaa siitä, mihin edellinen osa Tasavallan ensimmäiset päättyi. Keskiössä on Ståhlbergien yhteinen työ kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestyksen suojelemiseksi.
K.J. Ståhlbergin presidenttikaudella vahvistunut parlamentaarinen demokratia joutui 1930-luvun alun lapualaiskriisissä vakavaan vaaraan. Suomea uhkasi pahimmassa tapauksessa itäeurooppalaistyyppinen diktatuuri. Ståhlberg katsoi, että hänen oli ryhdyttävä puolustamaan oikeusvaltiota. Hän piti asiaa niin tärkeänä, että luopui aiemmin antamastaan lupauksesta ja palasi eduskuntaan vuonna 1930 ja asettui ehdokkaaksi seuraavan vuoden presidentinvaaleihin.
Lapualaiset vastasivat Ståhlbergin paluuseen syytämällä hänelle tappouhkauksia. He kannustivat lehdissään uskollisimpia kannattajiaan jopa murhaamaan hänet. Niin pitkälle ei sentään onneksi menty. Törkein tihutyö presidenttiparia kohtaan oli kidnappaus ja kyyditseminen lokakuun puolivälissä 1930 Joensuuhun.
Kaikesta huolimatta Ståhlbergit luottivat siihen, että Suomen kansan suuri enemmistö oli kiinnittynyt eduskuntauudistukseen ja tasavaltaiseen hallitusmuotoon niin lujasti, että diktatuurin reaaliset toteuttamismahdollisuudet olivat rajalliset.
Oikeusvaltioperiaatetta on viime aikoina kyseenalaistettu jopa monissa Euroopan unionin jäsenmaissa. Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin lapualaiskriisistä tuttuja teemoja on noussut Suomessakin julkiseen keskusteluun. Ståhlbergit opettivat meille, että oikeusvaltion puolustaminen on demokratiassa alituisesti ajankohtainen tehtävä.
***
Seppo Hentilä (s. 1948) on valtiotieteiden tohtori. Hän toimi Helsingin yliopiston poliittisen historian professorina vuosina 1995–2014. Hänen teoksiaan ovat muun muassa Kaksi Saksaa ja Suomi (2003), Harppi-Saksan haarukassa (2004), Saksalainen Suomi 1918 (yhdessä Marjaliisa Hentilän kanssa, 2017) ja Pitkät varjot, Muistamisen historia ja politiikka (2018).
Marja-Liisa Hentilä (s. 1957) on valtiotieteiden tohtori ja talous- ja sosiaalihistorian dosentti. Hän on toiminut Työväen arkiston erikoistutkijana ja aiemmin muun muassa Suomen Saksan-instituutin johtajana Berliinissä 2004–2009. Hän on kirjoittanut useita teoksia.
Vuonna 2022 ilmestyi Marjaliisa ja Seppo Hentilän teos Tasavallan ensimmäiset.
Julkistustilaisuus 23.8.2024
Tervetuloa juhlistamaan Oikeusvaltion etuvartiossa - Ester ja Kaarlo Juho Ståhlberg 1925–1952 -kirjan julkistusta perjantaina 23.8.2024 klo 14.00–16.30 Merkki-museoon (Ludviginkatu 2–4, Helsinki).
Ilmoittautuminen tilaisuuteen viimeistään keskiviikkona 21.8. osoitteeseen tiedotus@siltalapublishing.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aino SirkesaloTiedotuspäällikköKustannusosakeyhtiö Siltala
Puh:0503374737tiedotus@siltalapublishing.fiKuvat
Linkit
Kustannusosakeyhtiö Siltala on Aleksi ja Touko Siltalan vuonna 2008 perustama riippumaton kustantamo, joka julkaisee laadukasta kauno- ja tietokirjallisuutta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Siltala
Pirkka-Pekka Peteliuksen muistelmateos vie aikamatkalle sodanjälkeiseen Suomeen15.8.2024 00:01:00 EEST | Tiedote
Sputnikista höyryvetureihin ja pyhäkoulusta Bonanzaan. Pirkka-Pekka Peteliuksen kirja Ensilento ja Viimeinen mohikaani tarjoaa valloittavia lapsuus- ja nuoruusmuistoja sodanjälkeisiltä vuosikymmeniltä.
Siltalan syksyn kaunokirjoissa kaksi esikoisromaania ja kirjallinen loppumeri14.8.2024 15:02:59 EEST | Tiedote
Jaakko Yli-Juonikkaan Tuhatkaunokin tuho huipentaa ponisarjan ja jatkaa monia kirjailijan aiempia teoksia. Salli Karin esikoisteos Vedestä ja surusta kuvaa sairauden jälkeistä elämää Islannin myyttisissä maisemissa. Mikko Granrothin Kobolttiprinssit kertoo kaivoskilpailusta sekä isän ja lapsen suhteesta luonnon kauhujen keskellä. Salli Kari esiintyy Helsingin Taiteiden yössä Rosebud Sivullisessa 15.8. klo 16.30.
Uutuusteos syventyy Euroopan pohjoisten periferioiden rooliin maailmantalouden kehityksessä12.8.2024 13:48:06 EEST | Tiedote
Markku Kuisman uusi tietokirja Kansallinen voitto ja kapitalismin henki tutkii Euroopan pohjoisten periferioiden roolia maailmantaloudessa varhaisesta globalisaatiosta lähtien. Kuisma tarkastelee, miten alueet kytkeytyivät Euroopan kaupallisiin ja teollisiin keskuksiin. Kirja avaa uuden näkökulman historialliseen talouskehitykseen.
Håkansin suvun meriseikkailut ja liiketoimet kuuden sukupolven ajalta tarinaksi7.8.2024 13:51:35 EEST | Tiedote
Sakari Siltalan ja Teemu Keskisarjan tietokirja kuvaa, miten perheyritys kasvoi höyrysahasta meripelastuksen erikoisosaajaksi ja kansainväliseksi varustamojätiksi sekä perusti siinä sivussa FC Interin. Samalla teos valottaa suomalaisen teollistumisen ja huoltovarmuuden historiaa.
Vilja-Tuulia Huotarisen uusi runoteos tarttuu yhteiskunnallisiin teemoihin5.8.2024 10:25:48 EEST | Tiedote
Palkitun ja lukijoiden rakastaman Vilja-Tuulia Huotarisen kuudes runokirja Menettämisestä, säilyttämisestä on teos tätä päivää ravistelevista teemoista: yhteyksien katkeamisesta ja etsimisestä, kirja-alan muutoksesta ja kasvamisesta lukijuuteen, kulttuurimme kommunikaatiovälineistä, arvoista ja keskeneräisyydestä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme