Lämpö kutsuu vieraslajeja ja voi tappaa kaloja
Lämmin kesä voi tuoda vesistöihin kutsumattomia kasveja ja eliöitä. Se voi myös koitua kalojen kohtaloksi. Pirkanmaan ELY-keskus pyytää ilmoittamaan mahdollisista kalakuolemista.
![kuvassa kolme erilaista vieraslajia](/data/images/public/69817881/70371399/e63ba14c-1f54-49c2-8df3-c513a4835b40-w_720.jpg)
Vesistöissä ja rannoilla voi tavata vieraslajeja, joita ovat esimerkiksi hyytelösammaleläin, isosorsimo ja kanadanvesirutto. Vieraslajit voivat pilata uimarantoja sekä haitata kalojen elämää ja vesistöjen alkuperäisiä kasveja.
Jos havaitset vieraslajin vesistössä, ilmoita siitä vieraslaji.fi -sivustolle mieluiten kuvan kera.
![molluskann%E4k%F6inen%20palleroel%E4in%2C%20joita%20laiturilla%20useita](https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69817881/70371399/bb410926-ceca-4c82-833a-08af2fef9432-w_720.jpg)
Hyytelösammaleläin nauttii ravinteikkaista vesistä
Kesä on alkanut melko lämpimänä ja järvivesien lämpötila noussut hyytelösammaleläimelle (Pectinatella magnifica) suotuisalle tasolle. Tämä molluska on sisävesien vieraslaji, joka viihtyy runsasravinteisissa ja lämpimässä, yli 15-asteisessa vedessä. Havainnot siitä keskittyvät yleensä elo-syyskuulle, mutta joskus sitä esiintyy jo kesä-heinäkuun vaihteessa.
Pienten eliöiden muodostama hyytelömäinen yhdyskunta kiinnittyy yleensä vesikasveihin tai esimerkiksi laiturin rakenteisiin, mutta voi myös irrota alustastaan ja kellua vedessä. Ihanteellinen kasvupaikka sille on matala järven lahti tai hitaasti virtaava joki.
Pirkanmaalla ja Hämeessä hyytelösammaleläintä on havaittu Pyhäjärvellä ja Vanajavedellä sekä Miemalanselän–Lepaanvirran alueella.
Hyytelösammaleläimen torjunta on hankalaa, mutta sen lisääntymistä voi yrittää hillitä. Jos näet tämän vesilajin, nosta yhdyskunnat maalle kuivumaan ja kompostoi tai hautaa ne maahan jälkikäteen. Veneiden ja kalastusvälineiden puhdistaminen tai huolellinen kuivattaminen ennen siirtoa järvestä toiseen voi estää lajin leviämisen uusille alueille.
![pitk%E4%E4%20hein%E4%E4%20rannassa](https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69817881/70371399/e28b00f6-8075-4c91-9c62-7e27ca172745-w_720.jpg)
Isosorsimo on korkea rantakasvi
Isosorsimo (Glyceria maxima) on 1–2,5 metriä korkea, monivuotinen heinäkasvi. Se muodostaa laajoja, heleänvihreitä, usein puolikelluvia kasvustoja vesistöjen rannoille. Kasvin korsi on vankka, sen lehdet ovat 5–15 mm leveät ja alta kiiltävät. Tähkylöiden väri vaihtelee kellanruskeasta kellanvihreään. Isosorsimo muistuttaa rantojen yleisempää vesikasvia, järviruokoa.
Isosorsimoa esiintyy laajasti Pirkanmaan ja Hämeen seudulla.
Myös isosorsimon hävittäminen on työlästä. Yksittäisten kasvien muodostamia pieniä kasvustoja voi yrittää pitää kurissa kitkemällä, mutta isompien esiintymien hävittäminen vaatii usein kaivinkoneen apua.
![lev%E4m%E4inen%20vesikasvi](https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69817881/70371399/7d02e2ad-111d-4446-aaff-4af8de5f5eb2-w_720.jpg)
Kanadanvesirutto on vesistöjen haittalaji
Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) on haitalliseksi säädetty vieraslaji. Se on uposkasvi, joka muodostaa laajoja massakasvustoja vesistöissä. Kanadanvesirutto on väriltään tummanvihreä ja kasvaa 30–200 cm:n pituiseksi. Kasvilla ei ole varsinaisia juuria. Se viihtyy erityisesti rehevissä järvissä, mutta kasvaa myös hitaasti virtaavissa joissa ja isoissa ojissa.
Kanadanvesiruttoa esiintyy laajasti Pirkanmaan ja Hämeen seudulla.
Kanadanvesiruton leviämisen estäminen on tärkeää, sillä haitallisena vieraslajina se voi aiheuttaa erityistä haittaa alkuperäisluonnolle. Kalastusvälinet ja veneet kannattaa pitää puhtaana, kun vesistöstä siirrytään toiseen vesistöön. Vesirutto on viheliäinen hävitettävä, sillä se voi lisääntyä pienistäkin kasvinpätkistä. Perinteisen niittämisen sijaan kasvin poistaminen esimerkiksi raivausnuottaa, eli suurta keräävää verkkoa käyttämällä on usein tehokkaampi keino.
Kalat voivat kuolla stressiin
Tavallisin kalojen kuolinsyy näin kesähelteellä on veden korkeasta lämpötilasta ja laskevasta happipitoisuudesta niille aiheutuva stressi. Erilaiset kalataudit ja -loiset voivat heikentää kalojen kuntoa ja kykyä sietää lämpötilastressiä.
Kalat ovat vaihtolämpöisiä. Kun ympäristön lämpötila nousee, kalojen aineenvaihdunta kiihtyy ja ne tarvitsevat enemmän happea elintoimintojensa ylläpitämiseen. Samalla veteen liuenneen hapen määrä laskee. Tilanne käy kriittiseksi, kun veden lämpötila nousee riittävästi. On hyvin mahdollista, että kaloja kuolee lämpimien kesäsäiden jatkuessa erityisesti matalissa järvissä.
Vieraslajit ja kalakuolemat eivät liity toisiinsa, mutta lämmin sää lisää niiden molempien esiintyvyyttä.
Pirkanmaan ELY-keskus ohjeistaa: Näin toimit, jos havaitset kalakuolemia
- Kirjaa ylös mahdolliset tekijät, joilla voi olla yhteys kalakuolemaan, kuten esimerkiksi poikkeuksellinen samentuminen tai veden väri, vaahto, levämäärä tai veden lämpötila.
- Ota mahdollisuuksien mukaan valokuvia ja videoita kaloista ja niiden ympäristöstä.
- Ota yhteyttä kunnan ympäristöviranomaiseen tai ELY-keskukseen. Kunta- ja ELY-keskus harkitsevat tapauksen jatkoselvitystarpeen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pirkanmaa:
Ylitarkastaja Anu Peltonen, p. 0295 036 367
Vesienhoidon asiantuntija Kukka Kujala, p. 0295 036 023
Häme:
Hydrobiologi Heini-Marja Hulkko, p. 0295 025 183
Hydrobiologi Petri Horppila, p. 0295 025 182
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
Liitteet
Huolehdimme sujuvasta arjesta; teiden rakentamisesta ja niiden kunnosta, ympäristön tilasta ja suojelusta sekä yritysten tukemisesta. Maakunnan kehittäjänä ja rahoituksen myöntäjänä teemme ELY-keskuksessa päivittäin työtä kestävän tulevaisuuden ja Pirkanmaan parhaaksi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pirkanmaan ELY-keskus
Teiskontien eteläpuolen jalankulku- ja pyöräväylää parannetaan – liikenne kiertotielle8.7.2024 14:04:50 EEST | Tiedote
Teiskontien varressa sijaitsevan jalankulun ja pyöräilyn väylän parantaminen alkaa kuluvalla viikolla 28. Kyseessä on valtatien 12 eteläpuolinen, seudullisen pääväylän Jaakonmäenkadun ja Alasjärvenrannan välillä. Hankkeen tavoitteena on parantaa pyöräilyn seudullista pääreittiä. Reittiä on jo parannettu kaupungin suunnasta nyt uusittavaan alueeseen saakka.
Leväseuranta: Sinilevää viidessä Pirkanmaan vesistössä − Nokian Vihnusjärvessä runsaasti levää4.7.2024 09:10:20 EEST | Tiedote
Viikolla 27 valtakunnallisessa sinileväseurannassa havaittiin sinilevää viidessä järvessä Pirkanmaalla: Nokialla, Kangasalla ja Valkeakoskella.
Peltovalvonnat alkavat Pirkanmaalla1.7.2024 16:26:27 EEST | Tiedote
Pirkanmaan ELY-keskus on aloittanut jokakesäiset peltotukien valvonnat heinäkuun alussa. Tänä vuonna peltojen pinta-aloja valvotaan tarkastuskäynneillä noin kahdella prosentilla Pirkanmaan peltotukia hakeneista maatiloista. Sen lisäksi EU:n maataloustukien ehtojen toteutumista seurataan satelliittikuvien avulla.
Pirkanmaan päällystystyöt viikolla 2728.6.2024 11:28:46 EEST | Tiedote
Viikon 27 aikana päällystystyöt jatkuvat kantatiellä 66 Virroilla. Tämän lisäksi työt aloitetaan valtatiellä 9 Orivedellä ja Akaassa. Töistä voi aiheutua viivästyksiä liikenteeseen.
Maaseudun yritykset investoivat aktiivisesti Pirkanmaalla28.6.2024 10:48:59 EEST | Tiedote
Pirkanmaan maaseutuyritykset kehittävät toimintaansa EU:n maaseuturahoituksen avulla. Kuluvalla rahoituskaudella 2023–2027 on kesäkuun loppuun mennessä haettu tukea yrityksen kehittymiseen ja investointeihin yhteensä 11 miljoonaa euroa, lähes 350 hankkeelle. Tukea on myönnetty 120 hankkeelle, yhteensä noin 4 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme