Ilmansaasteita mittaava suomalais-hollantilainen OMI-satelliittimittalaite toiminut avaruudessa jo ennätykselliset 20 vuotta
Maanantaina 15.7.2024 tulee kuluneeksi tasan 20 vuotta siitä, kun suomalais-hollantilanen Ozone Monitoring Instrument (OMI) laukaistiin avaruuteen Nasan EOS-Aura satelliitin kyydissä kolmen muun ilmakehää havainnoivan mittalaitteen kanssa.
OMI-mittalaite, samoin kuin Aura-satelliitti, suunniteltiin alun perin toimimaan kuuden vuoden ajan, jonka se on nyt ylittänyt moninkertaisesti. Vaikka OMI-mittalaitteessa on jo ikääntymisen merkkejä, se on edelleen toiminnassa. Se tekee jatkuvasti päivittäisiä havaintoja ilmanlaadusta, otsonikerroksesta ja UV-säteilytilanteesta kattaen koko maapallon.
”OMI on yksi suurimmista onnistumisista suomalaisen avaruusteknologian alalla. Valmistuessaan 20 vuotta sitten OMI-mittalaite mullisti ilmansaasteiden havainnoinnin avaruudesta käsin. Sen alueellinen erottelukyky (13 x 24 km) oli huomattavasti aiempia mittalaitteita parempi, ja se kattoi mittauksillaan päivittäin koko maapallon”, kertoo OMI-hankkeen tieteellistä hyödyntämistä Suomessa koordinoiva tutkimusprofessori Johanna Tamminen Ilmatieteen laitokselta.
”OMI mittasi ensimmäistä kertaa ilmansaasteita avaruudesta niin, että kaupungit ja isoimmat päästölähteet erottuivat. Tällöin havainnoista pystyttiin arvioimaan esimerkiksi typpidioksidin päästöjen määrää. Vuonna 2010 OMIn mittaukset näyttivät, kuinka Islannissa purkautuneen Eyjafällajökull-tulivuoren tuhkapilvi levisi Eurooppaan ja pysäytti lentoliikenteen lähes viikoksi”, Tamminen jatkaa.
OMI-havainnot ovat olleet avainroolissa luotaessa EU:n Copernicus ohjelman CAMS-ilmanlaatupalvelua, ja palvelu käyttää edelleen OMI-havaintoja päivittäin.
OMIn globaalit satelliittikuvat mullistivat ilmanlaadun seurannan avaruudesta
Ilmatieteen laitoksella OMI-havaintoja on hyödynnetty muun muassa seurattaessa ilmansaasteiden leviämistä sekä tutkittaessa muutoksia ilmanlaadussa, otsonikerroksessa ja UV-säteilyssä. Ilmatieteen laitoksella on esimerkiksi analysoitu, kuinka Ukrainan ilmanlaatu on muuttunut sodan vaikutuksesta.
”Yksi OMIn menestystä kuvaava huippuhetki on vuodelta 2016, jolloin Yhdysvaltojen silloinen presidentti Barack Obama piti puheen satelliittihavaintojen merkityksestä ilmanlaadun seuraamisessa. Hän esitteli puheessaan nimenomaan OMI-mittausten tuloksia”, Tamminen kuvailee.
OMI-mittalaitteen tieteellistä työtä on johtanut tiedetiimi, joka on koostunut suomalaisista, hollantilaisista ja yhdysvaltalaisista tutkijoista. Vuonna 2018 tiimi palkittiin arvostetulla William T. Pecora -palkinnolla, jonka myöntää Yhdysvaltojen geologinen tutkimuskeskus (USGS). Palkinnon perusteina oli OMI-tiimin huomattavat ansiot maapallon ympäristön tutkimukselle, nuorten tutkijoiden kouluttamiselle sekä päättäjien ja viranomaistyön tukemiselle. Erityisesti perusteluissa mainittiin OMI-tiimin innovatiivisen ja onnistuneen kansainvälisen yhteistyön ansiosta tuotetut päivittäiset globaalit satelliittikuvat, jotka ovat mullistaneet ilmanlaadun, keski-ilmakehän kemian ja ilmaston tutkimusta.
OMI-mittalaitteen rakentamista Suomessa rahoitti Tekes. Ilmatieteen laitos johti suomalaista laiterakennuskonsortiota ja koordinoi yhteistyötä hollantilaisten partnereiden ja Nasan kanssa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkimusprofessori, yksikön päällikkö Johanna Tamminen, Ilmatieteen laitos, johanna.tamminen@fmi.fi, p. 040 737 8733
Tietoja julkaisijasta
Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos
Vuosi 2024 oli mittaushistorian lämpimin – 1,5 asteen raja ylitettiin ensimmäistä kertaa10.1.2025 05:00:00 EET | Tiedote
Copernicus-ilmastopalvelu on vahvistanut vuoden 2024 olleen mittaushistorian lämpimin vuosi maailmanlaajuisesti. Se oli myös ensimmäinen kalenterivuosi, jolloin maapallon keskilämpötila ylitti esiteollisen tason 1,5 asteella.
Korjaus tiedotteeseen "Vuosi 2024 oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi"2.1.2025 12:00:22 EET | Tiedote
Hetki sitten julkaistussa tiedotteessamme "Vuosi 2024 oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi" oli virhe joulukuuta koskevassa kappaleessa. Kyseessä on vuoden 2024 joulukuuta koskevat tilastot, ei vuoden 2023, kuten alkuperäisessä tekstissä oli virheellisesti mainittu. Korjattu tiedote: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/3yoN1CJxiFLDYtKUx8m4au Pahoittelemme virhettämme!
Vuosi 2024 oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi2.1.2025 11:30:21 EET | Tiedote
Pohjois-Lapissa ja maan eteläosassa oli monin paikoin poikkeuksellisen lämmin vuosi. Suuressa osassa maata vuotuinen sademäärä oli tavanomaista suurempi.
Vuosi vaihtuu pakkassäässä koko maassa30.12.2024 12:09:06 EET | Tiedote
Uusivuosi vastaanotetaan Suomessa pakkaslukemissa. Sää on uudenvuodenaattona etelässä laajalti aurinkoinen, pohjoisessa pilvisyys on runsaampaa.
Jouluaattoa vietetään pilvisessä säässä – joulupäivänä ajokeli muuttuu pohjoisessa huonoksi23.12.2024 15:15:32 EET | Tiedote
Jouluaattona sää on koko maassa pilvinen. Ajoittain tulee vähäistä lumi- tai tihkusadetta, joka voi paikoin olla jäätävää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme