Sinileväkukinnat ovat runsastuneet Kaakkois-Suomen järvi- ja rannikkoalueilla
Sinilevää on paikoin runsaasti. Ennustettu lämmin sää voi voimistaa kukintoja ja pidentää niiden kestoa.
Useimmilta valtakunnallisen levähavainnoinnin paikoilta on tullut ajantasainen tieto tiistain tai keskiviikon aikana. Sinilevää on viikoittaisilla vakiohavaintopaikoilla havaittu vähäisiä määriä Kotkan sisäsaaristossa. Runsaasti sinilevää on havaittu Lappeenrannan Haapajärvellä, Virolahdella Huovarin ympäristössä ja Rautalanselällä sekä Kotkan edustalla Haapasaaren ympäristössä.
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän TARKKA-palvelun satelliittikuvien perusteella sinilevän esiintyminen on mahdollista tai todennäköistä lähes koko Itäisen Suomenlahden merialueella.
Pintaveden lämpötila Kaakkois-Suomen järvillä vaihtelee noin 20–24 asteen välillä. Merivesi on rannikolla noin 21-asteista.
Mikäli sää jatkuu lämpimänä ja tuulettomana, on sinileväkukintojen voimistuminen ja jatkuminen todennäköistä. Hellejaksojen aikana voi myös karuissa ja vedenlaadultaan moitteettomissa järvissä esiintyä lyhytaikaisesti sinilevähippua avovedessä, jota voi kulkeutua tuulen alapuoleiselle ranta-alueelle. Tyypillisesti tilanne on kuitenkin nopeasti ohi. Vesistöjen äärellä oleskelevia kehotetaan arvioimaan vallitseva sinilevätilanne tapauskohtaisesti.
Näin tunnistat sinilevän
Vähäisen sinileväesiintymän tunnistaa vedessä olevista pienistä vihertävistä hiutaleista sekä kapeista leväjuovista. Runsaamman esiintymän tunnistaa rannalla olevasta vihreästä raidasta, tai leväkasautumista. Rantaan ajautuessaan levämassa on maalimaista, ja koskettaessa sinilevämassa hajoaa hippusiksi eikä takerru esimerkiksi rihmamaisena tikkuun.
Lue lisää ELY-keskuksen uutisesta
Tiesitkö tämän sinilevistä?
Sinilevät (sinibakteerit) kuuluvat Itämeren kasviplanktoniin. Kasviplankton huolehtii meren ulappaekosysteemien perustuotannosta, eli kasviplankton toimii eläinplanktonin ravintona ja tuottaa ilmakehään happea. Sinileviä on vedessä aina jonkin verran. Niihin yleensä kiinnitetään huomiota kuitenkin vasta, kun niiden määrä runsastuu kesällä. Alkukesällä vesi on usein liian viileää sinileville ja ne joutuvat kilpailemaan muiden kasviplanktonlajien kanssa. Sinilevillä on useita kilpailuetuja verrattuna muihin leviin. Osa sinilevistä hyödyntää ilmakehästä veteen sekoittunutta kaasumaista typpeä ja tarvitsee kasvaakseen vedestä vain fosforia. Siksi hapettomilta pohjilta vapautuva fosfori suosii erityisesti sinileväkukintojen syntyä. Osa sinilevistä kykenee myös varastoimaan fosforia. Lisäksi sinilevillä on soluissaan kaasurakkuloita, joiden avulla ne voivat nousta valoisaan pintakerrokseen, joka parantaa niiden yhteyttämistä. Sinileviä esiintyy Itämeressä eniten kesällä, kun vesi on lämmintä. Tällöin vedessä on paljon eläinplanktonia, mutta sille ei maistu ravintoarvoltaan huono sinilevä. Siksi eläinplankton ei juuri häiritse sinilevien lisääntymistä ja sinilevät kasvavat muodostaen voimakkaita kukintoja.
Levätilannetta voi seurata myös satelliittikuvista
Suomen ympäristökeskuksessa seurataan satelliittiteknologian avulla ympäristön tilaa. Satelliittihavaintojen avulla kartoitetaan Itämeren pintaleväkukintoja sekä Itämeren ja Suomen suurimpien järvien pintalämpötilaa, sameutta, a-klorofyllipitoisuutta, näkösyvyyttä ja humuspitoisuutta. Sieltä voi käydä katsomassa myös levätilanteen, jos pilvet eivät rajoita satelliittihavainnointia.
Linkki: Karttaselain - Tarkka (syke.fi)
Lähetä omat levähavaintosi Järviwikiin
Ajantasaiset levätilannetiedot ovat nähtävillä Järviwiki-sivustolla, jonne voi lisätä myös omia yleisöhavaintoja. Havainnot voi tallentaa Järviwikiin suoraan havaintopaikalta puhelimen avulla. Havaintolähettiä voi käyttää Järviwikin tunnuksilla.
Kaakkois-Suomen viranomaiset ja koulutetut vapaaehtoiset seuraavat levätilannetta viikoittain vähintään 17 havaintopaikalla syyskuun alkuun asti. Kaakkois-Suomen ELY-keskus tiedottaa levätilanteesta tarpeen mukaan.
Kaakkois-Suomen alueelta tehdyt levähavainnot voi ilmoittaa Kaakkois-Suomen levälinjalle sähköpostitse osoitteeseen: levaseuranta.kaakkois-suomi(at)ely-keskus.fi. Levänäytteitä emme valitettavasti voi ottaa vastaan.
Seuraava tiedote Kaakkois-Suomen sinilevätilanteesta julkaistaan tarpeen mukaan, jos leväkukinnot yleistyvät.
Yhteyshenkilöt
Krista Rantamo, vesienhoidon asiantuntija, p. 0295 029 153
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. ELY-keskus hoitaa elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. ELY-keskus toimii tiiviissä yhteistyöverkostossa alueen, kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden hyväksi tavoitteenaan elinvoimainen, kestävä ja saavutettava Kaakkois-Suomi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelman toimenpideohjelma päivitetty15.1.2025 08:34:22 EET | Tiedote
Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Lappeenrannan kaupunki sekä Lemin, Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnat päivittivät yhteistyössä, aiemman vuonna 2018 valmistuneen liikenneturvallisuussuunnitelman, liikenneympäristön toimenpideohjelman.
Päijät-Häme vahvistaa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusaluetta14.1.2025 14:00:04 EET | Tiedote
Päijät-Häme sijoitetaan Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kanssa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen toimialueeseen, jonka päätoimipaikka on Kouvola. Päijät-Hämeen sijoittumisesta päätettiin elinvoimakeskusten toimeenpanohankkeen poliittisessa ohjausryhmässä 14.1.2025.
Sydöstra Finlands områden med betydande översvämningsrisk utsågs9.1.2025 10:02:41 EET | Pressmeddelande
Jord- och skogsbruksministeriet godkände NTM-centralen i Sydöstra Finlands förslag om betydande. områden med översvämningsrisk. Kustområdet kring Fredrikshamn och Kotka och den nedre delen av Kymmene älv fortsätter som områden med betydande översvämningsrisk. De översvämningsgrupper som tillsatts vid havskusten och i avrinningsområdet fortsätter att följa upp hur målen och åtgärderna i riskhanteringsplanerna framskrider.
Kaakkois-Suomen merkittävät tulvariskialueet nimettiin9.1.2025 09:44:00 EET | Tiedote
Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ehdotuksen merkittävistä tulvariskialueista. Haminan ja Kotkan rannikkoalue ja Kymijoen alaosa jatkavat merkittävinä tulvariskialueina. Merenrannikolle ja vesistöalueelle asetetut tulvaryhmät jatkavat tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden edistymisen seurantaa.
Rahoitusta varautumistaitoihin rajaseudulla, vesistönsuojeluun ja yritysten kasvuun9.1.2025 09:37:02 EET | Tiedote
Vuoden 2024 loka–joulukuussa 22 eri yritystä ja 16 kehittämishanketta saivat EU:n maaseuturahoitusta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien kautta. Yritysten investointeihin ja kehittämistoimiin suunnattiin yhteensä noin 346 000 euroa, kehittämishankkeisiin yhteensä runsaat 1,3 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme