Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Sinileväkukinnat ovat runsastuneet Kaakkois-Suomen järvi- ja rannikkoalueilla

Jaa

Sinilevää on paikoin runsaasti. Ennustettu lämmin sää voi voimistaa kukintoja ja pidentää niiden kestoa.

Leväistä vettä lähikuvassa.
Virolahden rannikolla Mustamaan ympäristössä sinilevää on runsaasti. Kuva: 13.7.2024, Ville Räihä.

Useimmilta valtakunnallisen levähavainnoinnin paikoilta on tullut ajantasainen tieto tiistain tai keskiviikon aikana. Sinilevää on viikoittaisilla vakiohavaintopaikoilla havaittu vähäisiä määriä Kotkan sisäsaaristossa. Runsaasti sinilevää on havaittu Lappeenrannan Haapajärvellä, Virolahdella Huovarin ympäristössä ja Rautalanselällä sekä Kotkan edustalla Haapasaaren ympäristössä.  

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän TARKKA-palvelun satelliittikuvien perusteella sinilevän esiintyminen on mahdollista tai todennäköistä lähes koko Itäisen Suomenlahden merialueella.  

Pintaveden lämpötila Kaakkois-Suomen järvillä vaihtelee noin 20–24 asteen välillä. Merivesi on rannikolla noin 21-asteista. 

Mikäli sää jatkuu lämpimänä ja tuulettomana, on sinileväkukintojen voimistuminen ja jatkuminen todennäköistä. Hellejaksojen aikana voi myös karuissa ja vedenlaadultaan moitteettomissa järvissä esiintyä lyhytaikaisesti sinilevähippua avovedessä, jota voi kulkeutua tuulen alapuoleiselle ranta-alueelle. Tyypillisesti tilanne on kuitenkin nopeasti ohi. Vesistöjen äärellä oleskelevia kehotetaan arvioimaan vallitseva sinilevätilanne tapauskohtaisesti.

Näin tunnistat sinilevän 

Vähäisen sinileväesiintymän tunnistaa vedessä olevista pienistä vihertävistä hiutaleista sekä kapeista leväjuovista. Runsaamman esiintymän tunnistaa rannalla olevasta vihreästä raidasta, tai leväkasautumista. Rantaan ajautuessaan levämassa on maalimaista, ja koskettaessa sinilevämassa hajoaa hippusiksi eikä takerru esimerkiksi rihmamaisena tikkuun.  

Lue lisää ELY-keskuksen uutisesta 

Tiesitkö tämän sinilevistä?  

Sinilevät (sinibakteerit) kuuluvat Itämeren kasviplanktoniin. Kasviplankton huolehtii meren ulappaekosysteemien perustuotannosta, eli kasviplankton toimii eläinplanktonin ravintona ja tuottaa ilmakehään happea. Sinileviä on vedessä aina jonkin verran. Niihin yleensä kiinnitetään huomiota kuitenkin vasta, kun niiden määrä runsastuu kesällä. Alkukesällä vesi on usein liian viileää sinileville ja ne joutuvat kilpailemaan muiden kasviplanktonlajien kanssa. Sinilevillä on useita kilpailuetuja verrattuna muihin leviin. Osa sinilevistä hyödyntää ilmakehästä veteen sekoittunutta kaasumaista typpeä ja tarvitsee kasvaakseen vedestä vain fosforia. Siksi hapettomilta pohjilta vapautuva fosfori suosii erityisesti sinileväkukintojen syntyä. Osa sinilevistä kykenee myös varastoimaan fosforia. Lisäksi sinilevillä on soluissaan kaasurakkuloita, joiden avulla ne voivat nousta valoisaan pintakerrokseen, joka parantaa niiden yhteyttämistä.  Sinileviä esiintyy Itämeressä eniten kesällä, kun vesi on lämmintä. Tällöin vedessä on paljon eläinplanktonia, mutta sille ei maistu ravintoarvoltaan huono sinilevä. Siksi eläinplankton ei juuri häiritse sinilevien lisääntymistä ja sinilevät kasvavat muodostaen voimakkaita kukintoja. 

Levätilannetta voi seurata myös satelliittikuvista 

Suomen ympäristökeskuksessa seurataan satelliittiteknologian avulla ympäristön tilaa. Satelliittihavaintojen avulla kartoitetaan Itämeren pintaleväkukintoja sekä Itämeren ja Suomen suurimpien järvien pintalämpötilaa, sameutta, a-klorofyllipitoisuutta, näkösyvyyttä ja humuspitoisuutta. Sieltä voi käydä katsomassa myös levätilanteen, jos pilvet eivät rajoita satelliittihavainnointia. 

Linkki: Karttaselain - Tarkka (syke.fi) 

Lähetä omat levähavaintosi Järviwikiin 

Ajantasaiset levätilannetiedot ovat nähtävillä  Järviwiki-sivustolla, jonne voi lisätä myös omia yleisöhavaintoja. Havainnot voi tallentaa Järviwikiin suoraan havaintopaikalta puhelimen avulla. Havaintolähettiä voi käyttää Järviwikin tunnuksilla. 

Kaakkois-Suomen viranomaiset ja koulutetut vapaaehtoiset seuraavat levätilannetta viikoittain vähintään 17 havaintopaikalla syyskuun alkuun asti. Kaakkois-Suomen ELY-keskus tiedottaa levätilanteesta tarpeen mukaan. 

Kaakkois-Suomen alueelta tehdyt levähavainnot voi ilmoittaa Kaakkois-Suomen levälinjalle sähköpostitse osoitteeseen: levaseuranta.kaakkois-suomi(at)ely-keskus.fi. Levänäytteitä emme valitettavasti voi ottaa vastaan. 

Seuraava tiedote Kaakkois-Suomen sinilevätilanteesta julkaistaan tarpeen mukaan, jos leväkukinnot yleistyvät.   

Yhteyshenkilöt

Krista Rantamo, vesienhoidon asiantuntija, p. 0295 029 153

Kuvat

Leväistä vettä lähikuvassa.
Virolahden rannikolla Mustamaan ympäristössä sinilevää on runsaasti. Kuva: 13.7.2024, Ville Räihä.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. ELY-keskus hoitaa elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. ELY-keskus toimii tiiviissä yhteistyöverkostossa alueen, kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden hyväksi tavoitteenaan elinvoimainen, kestävä ja saavutettava Kaakkois-Suomi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kaakossa työttömiä toukokuussa yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin26.6.2024 08:18:04 EEST | Tiedote

Työttömien määrä Kaakkois-Suomessa nousi edellisvuoden toukokuusta yhdeksän prosentin verran – Etelä-Karjalassa suhteellisesti enemmän kuin Kymenlaaksossa. Etelä-Karjalassa myös lomautettujen määrä on noussut vuodentakaisesta reilusti, kun taas Kymenlaaksossa määrä on vähentynyt. Uusia avoimia työpaikkoja oli toukokuussa 44 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye