Ajankohtaan nähden sinilevää on havaittu sisävesillä melko vähän, mutta rannikolla ja avomerellä havaintoja on runsaasti

Valtakunnallisen sinileväseurannan sinilevähavaintojen määrä sisävesillä ei ole juuri muuttunut viime viikosta. Havaintopaikoilla sinilevää on havaittu tämänhetkisestä hellejaksosta huolimatta ajankohtaan nähden hieman vähemmän kuin tyypillisesti. Yhdellä valtakunnallisen sinileväseurannan havainnointipaikalla Etelä-Karjalassa on havaittu erittäin runsaasti levää. Seitsemällä havaintopaikalla on havaittu runsaasti sinilevää ja hieman sinilevää on havaittu 26:lla havainnointipaikalla. Sinilevähavaintoja on yhä lähinnä Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta yksittäisiä havaintoja on tehty eri puolilla Suomea pohjoista Lappia myöten. 

Rannikkoalueen sinilevähavaintojen määrä on hieman kasvanut viime viikkoon nähden, ja sinilevää on ajankohtaan nähden hieman enemmän kuin tyypillisesti valtakunnallisen seurannan aikaisempina vuosina 1998–2023. Sinilevää on havaittu 33:lla valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikalla. Yhdellä havaintopaikalla Varsinais-Suomen alueella havaittiin erittäin runsaasti levää. 12 havaintopaikassa havaittiin runsaasti sinilevää ja 20 paikassa hieman sinilevää. Sinilevää havaittiin lähinnä Varsinais-Suomen ja Uudenmaan rannikolla, mutta havaintoja tehtiin myös Ahvenanmaan, Satakunnan, Pohjamaan sekä Pohjois-Pohjanmaan rannikoilla. 

Selkämerellä sinilevän määrä on lisääntynyt huomattavasti sekä avomerellä että rannikkoseuduilla, ja määrä on ajankohtaan nähden korkealla tasolla. Myös Ahvenanmerellä sinilevän määrä on runsastunut. Suomenlahden pintavedet ovat päässeet lämpenemään useita asteita. Lämpimän sään lisäksi vähätuulisissa olosuhteissa viileä vesi ei ole päässyt kumpuamaan pintaan. Tästä huolimatta sinilevätilanne on pysynyt vakaana. Havaintoja on tehty mm. Porkkalan ja Tammisaaren väliseltä alueelta sekä Suomenlahden suulta. 

Virallisen seurannan lisäksi tietoa sinilevätilanteesta saadaan myös kansalaisilta. Kuluvalla viikolla Järvi-meriwikin ja Vesi.fi:n kautta saatiin yhteensä lähes 190 kansalaishavaintoa. Näistä noin 140:ssa havaittiin sinilevää. 

Avomerialueiden sinileväbarotmetrit

Avomerialueiden sinilevätilannetta voi seurata satelliittiaineistosta koostettujen leväbarometrien avulla. Barometrissa kuluvan vuoden havainnot on merkitty mustina pisteinä, vuosien 2009–2023 vaihteluväli näkyy vaalean harmaana (90 % satelliittihavainnoista) ja vuoden 2023 havainnot vihreänä viivana. Barometrin mukaan Ahvenanmerellä sinileväkukintoja on esiintynyt merkittävästi vähemmän alkukesän aikana kuin samaan aikaan vuonna 2023, ja kukintojen määrä on noussut vasta heinäkuun puolen välin jälkeen vuoden 2023 tasolle. Selkämerellä alkukesä oli samankaltainen kuin vuonna 2023, mutta kuluvalla viikolla sinileväkukintojen määrä ylittää sekä edellisvuoden että vuosien 2009–2023 vaihteluvälin. 

Barometrit lasketaan päivittäin Sentinel-3 OLCI -satelliitti-instrumentin pilvettömistä havainnoista ja julkaistaan Tarkka-palvelussa Itäisen ja Läntisen Suomenlahden lisäksi neljältä avomerialueelta. Kesän lopussa barometreista voidaan määrittää kukinnan kesto, runsaus ja voimakkuus, mikä mahdollistaa vuosien välisen vertailun. 

Kuuden avomerialueen sinileväbarometrit löytyvät Tarkka-palvelun etusivun alaosasta.

Linkki karttaan

• Kartta valtakunnallisen sinileväseurannan havainnoista viikolla 30

Syke seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa

Valtakunnallinen sinileväseuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset), kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sinileväseurannassa. 

Sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seurantaan kuuluu yli 400 vakiohavaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja rannikolla sekä saaristossa. 

Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, mutta myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän- ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen meripalveluiden kanssa. 

Syke tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai 20.6. - 8.8.2024. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan liittyvä viikoittainen levätiedotus aloitettiin vuonna 1998.

Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan sinileväesiintymät voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä. 

Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet tulee pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei saa käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin tai lemmikkieläin tulee viedä eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita. 

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset. 

Tietoa sinilevien aiheuttamista terveyshaitoista:

• THL:n verkkosivuilla 

• Myrkytystietokeskuksen verkkosivuilla 

• Terveyskirjasto.fi-verkkosivuilla 

Ilmoita sinilevähavaintosi Järvi-meriwikiin 

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä voit perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille sinilevähavaintoja tai tehdä yksittäisiä havaintoja vesistöillä liikkuessa.  

Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella sinilevähavaintokartalla ja tukevat valtakunnallista sinilevätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä. 

Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja. 

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille. 

Näin tunnistat sinilevän 

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Keväällä vedessä saattaa esiintyä myös kellertävää havupuiden siitepölyä. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä. 

Sinilevämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesiastiassa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa. 

• Mistä tuntee sinilevän? 

• Kysymyksiä ja vastauksia sinilevistä 

Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi- ja Vesi.fi-palveluissa 

Itämeri.fi- ja Vesi.fi-palveluissa esitettävät sinileväkartat yhdistävät samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja Syken satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta. 

• Sinilevähavainnot Itämeri.fi:ssä 

• Sinilevähavainnot Vesi.fi:ssä