Työttömyyden uhka varjostaa kulutushalukkuutta
Kuluttajien luottamusindikaattori säilyi lähes ennallaan heinäkuussa: saldoluku on -7,2, kun se kesäkuussa oli -7,6. Vuosi sitten heinäkuun lukema oli -8,8. Luottamus yleisen työttömyystilanteen kehitykseen on edelleen heikkoa.
Hieman yli puolet vastaajista arvioi työttömyyden lisääntyvän seuraavan 12 kuukauden aikana. Työlliset kuluttajat kokivat omakohtaisen työttömyyden tai lomautuksen uhan edelleen suureksi. Toisaalta 40 % työllisistä koki, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi tai lomautetuksi.
”Kuluttajien luottamusindikaattorissa ei tapahtunut suuria muutoksia kesäkuuhun verrattaessa. Käytännössä siis keskimääräiset näkemykset oman talouden nykytilasta, odotukset omasta taloudesta ja Suomen taloudesta sekä aikomukset ostaa kestotavaroita pysyivät lähes ennallaan”, selventää Tilastokeskuksen yliaktuaari Tara Junes.
Varovaista optimismia rahankäytön suhteen nähtävissä
Vaikka näkemykset talouden tilasta olivat varsin muuttumattomia, on kuluttajien tulevaisuuden rahankäyttöaikeista mahdollista kuitenkin tehdä joitain havaintoja.
”Kesäkuuhun verrattuna yhä useampi kuluttaja aikoo jatkossa käyttää vähintään saman verran rahaa kestokulutukseen kuin on käyttänyt viimeisen vuoden aikana. Kovin valoisana ei tulevaisuutta vielä kuitenkaan nähdä, sillä yhä edelleen aikomukset ovat tavanomaista tasoa alhaisemmat”, Junes jatkaa.
Paitsi rahankäyttöaikeissa, kuluttajien optimismi vaikuttaa lisääntyneen myös arvioissa kotitalouden mahdollisuuksista säästää rahaa seuraavan vuoden aikana.
”Näkemykset rahansäästömahdollisuuksista seuraavan vuoden aikana ovat jo hyvin lähellä tavanomaista tasoaan, kun noin 74 % kuluttajista arvioi kotitaloutensa pystyvän hyvin tai melko todennäköisesti säästämään”, Junes sanoo.
Heinäkuun luottamusindikaattorin tulosten kohdalla on kuitenkin syytä muistaa kyselyn ajankohta.
”Moni työssäkäyvä vastaaja lienee vastannut tilanteessa, jossa lomarahat näkyvät pankkitilillä. Ehkä myös kesätöissä olevilla opiskelijoilla taloustilanne on vastaushetkellä hieman pääasiallisia opiskelukuukausia parempi. On siis hyvin mahdollista, että heinäkuussa havaitut rahankäytön ja säästämisen muutokset selittyvät osin työssäkäyvien kuluttajien kesäkuukausien palkanmaksuun liittyvillä asioilla. On mielenkiintoista nähdä, miten tilanne elokuussa kehittyy”, Junes pohtii.
Heinäkuun kuluttajien luottamusindikaattorin tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajien luottamustutkimukseen, johon vastasi 1.–21. heinäkuuta 1 184 Suomessa asuvaa henkilöä. Vastausten määrä oli kesäloma-ajankohdasta huolimatta sama kuin muina kuukausina.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pertti KangassaloYliaktuaari
Puh:029 551 3598pertti.kangassalo@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Pohjoismaihin matkailtiin kesällä jo enemmän kuin Etelä-Eurooppaan25.10.2024 08:00:43 EEST | Tiedote
Suomalaiset matkailivat menneenä kesänä Etelä-Euroopan sijaan mieluummin naapurimaihin. Etenkin Ruotsi ja Viro vetivät puoleensa matkailijoita, ja myös Norjan-matkailu kiinnosti edelliskesää enemmän. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen suomalaisten matkailu -tilaston kesäkauden kokoavasta julkaisusta.
Vain harvassa kunnassa syntyy enemmän asukkaita kuin kuolee 2040-luvulla24.10.2024 08:03:34 EEST | Tiedote
Tilastoissa havaitulla syntyvyyden tasolla Suomessa olisi vuonna 2035 enää 18 kuntaa, joissa syntyneitä on enemmän kuin kuolleita. Tilastokeskuksen torstaina julkaistun väestöennusteen mukaan tällaisia kuntia olisi jäljellä 13 vuonna 2045. Viime vuonna niitä oli 31, mikä sekin tarkoittaa vain noin joka kymmenettä Suomen kunnista.
Nykyinen maahanmuutto ylläpitää väkiluvun kasvua – ei estä huoltosuhteen heikkenemistä24.10.2024 08:01:04 EEST | Tiedote
Nykyisellä maahanmuuton tasolla Suomen väkiluku pysyisi kasvu-uralla vuoteen 2070 asti, mutta alle 15-vuotiaiden määrä laskisi. Työikäisen väestön määrä alkaisi laskea 2050-luvulla. Matalalla syntyvyydellä on kauaskantoisia vaikutuksia, kun synnyttävät ikäluokat alkaisivat pienentyä.
Henkirikoksia tehty selvästi viimevuotista enemmän – syyskuun luku poikkeuksellinen17.10.2024 08:01:21 EEST | Tiedote
Henkirikosten määrän kasvu jatkui vuoden kolmannella neljänneksellä. Heinä-syyskuussa viranomaisten tietoon tuli yhteensä 31 henkirikosta. Määrä oli nelinkertainen vuodentakaiseen verrattuna. Luvut selviävät tuoreesta rikos- ja pakkokeinotilaston julkistuksesta.
Kutsu: Tilastokeskuksen Väestöennuste 2024 -tiedotustilaisuus 24.10.202416.10.2024 08:30:00 EEST | Kutsu
Tule kuulemaan, miten syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike vaikuttavat Suomen väestökehitykseen. Miten Suomen väestörakenne ennusteen mukaan muuttuu? Mitä olisi luvassa tulevaisuudessa, jos väestökehitys jatkuu vastaavanlaisena?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme