FA:n Ahosniemi: Palkkajoustojen on lähdettävä toimialojen omista tarpeista – suurimman osan korotuksista vientimallissa on oltava paikallisesti sovittavia
- Yleiseen linjaan perustuvissa työmarkkaratkaisuissa on pidettävä tiukasti huolta siitä, että ne mahdollistavat jatkossa tehokkaammat palkkajoustot toimialojen omista tarpeista lähtien.
- Jatkossa vientivetoisessa mallissa suurimman osan palkankorotuksista on oltava paikallisesti sovittavaa erää.
- Työmarkkinaratkaisujen on vahvistettava kansantaloutta, työllisyyttä ja talouskasvua.
- Valtakunnansovittelijalla on oltava liikkumavaraa, mutta se ei saa vaarantaa työmarkkinoiden toimivuutta.
Finanssiala ry (FA) kannattaa ehdotettuja muutoksia, joilla vahvistetaan lain tasolla valtakunnansovittelijan jo nykyisin noudattamaa periaatetta niin sanotusta palkantarkistusten yleisen linjan noudattamisesta. Yleisissä työmarkkaratkaisuissa on pidettävä huolta siitä, että ne mahdollistavat jatkossa tehokkaammat palkkajoustot, jotka lähtevät toimialojen omista tarpeista.
”Sääntely on muotoiltava niin, että työmarkkinaratkaisut vahvistavat kansantalouden kantokykyä, työllisyyttä, kilpailukykyä ja talouskasvua”, painottaa FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
Finanssiala ry on antanut lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle työriitojen sovitteluun ja työtaistelutoimenpiteiden edellytyksiin liittyvästä lakiuudistusesityksestä. Esitys liittyy hallitusohjelman kirjaukseen työmarkkinamallista ja sovittelujärjestelmän uudistamisesta.
Vientivetoisen mallin on mahdollistettava suurempien palkankorotusten kohdentaminen halutuille ryhmille. Yksityisellä sektorilla tehdyissä sopimuksissa on sovittu yleiskorotuksen lisäksi jonkin verran myös yritys- tai toimipaikkakohtaisista eristä. Näitä eriä on voitu käyttää palkkauksessa havaittujen epäkohtien poistamiseen, mutta niiden käyttö on ollut liian vähäistä.
”Jatkossa vientivetoisessa mallissa suurin osa palkankorotuksista on oltava paikallisesti sovittavaa erää.”
Sovittelijan liikkumavara ei saa vaarantaa työmarkkinoita
Esityksessä myös todetaan, että sovittelijalla olisi liikkumavaraa etsiä erilaisia ratkaisuja, kunhan niillä ei vaaranneta työmarkkinoiden toimivuutta, kansantalouden kantokykyä ja kilpailukykyä sekä julkisen talouden kestävyyttä. Työmarkkinoiden toimivuus on ensisijaisen tärkeää, eivätkä sovittelijan ratkaisut saa vaarantaa sitä. Tätä tulee laissa korostaa.
”Esityksen perusteluissa on todennettava nykyistä selkeämmin, että ratkaisut, jotka uhkaavat työmarkkinoiden toimivuutta, olisivat lainsäädännön vastaisia”, Ahosniemi sanoo.
FA:n mukaan liikkumavaraa ei pidä käyttää yleisen linjan palkankorotustason ylittämiseen. Tämä heijastuisi tuleviin sopimusratkaisuihin ja saattaisi johtaa hinta-palkkakierteen syntymiseen.
Hallitusohjelman ja työryhmän asettamispäätöksen tarkoitus ja tavoite on vahvistaa ja edistää vientivetoista työmarkkinamallia. Myös tämän tulisi käydä selkeämmin ilmi hallituksen esitysluonnoksesta.
Yhteyshenkilöt
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210arno.ahosniemi@finanssiala.fiLinkit
Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Amerikkalaiset teknologiayhtiöt siivittivät sijoitusrahastoja hyviin tuottoihin – vuonna 2024 uutta pääomaa yli 9 miljardia euroa13.1.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin vuonna 2024 yhteensä 9,3 miljardia euroa uutta pääomaa. Rahastopääoman kasvuun vaikutti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli joulukuun lopussa 184 miljardia euroa, kun se vuoden 2023 lopussa oli 149 miljardia. Kiinteistörahastoista lunastettiin vuonna 2024 yhteensä 285 miljoonaa euroa.
Muistutuskutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja hyvinvointia – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 13.1.2025 klo 13.00-14.0010.1.2025 14:50:50 EET | Tiedote
Jo yli 1,5 miljoonaa suomalaista sijoittaa rahastoihin. Miten sijoitusrahastot kehittyivät vuonna 2024? Miten maailman kriisit vaikuttivat pääomien liikkeisiin ja miltä näyttää tuleva vuosi? Mitä hyötyä kotimaisista rahastoista on kansantaloudelle?
Miustutuskutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja hyvinvointia – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 13.1.2025 klo 13.00-14.008.1.2025 13:19:51 EET | Tiedote
Jo yli 1,5 miljoonaa suomalaista sijoittaa rahastoihin. Miten sijoitusrahastot kehittyivät vuonna 2024? Miten maailman kriisit vaikuttivat pääomien liikkeisiin ja miltä näyttää tuleva vuosi? Mitä hyötyä kotimaisista rahastoista on kansantaloudelle?
Hallitus toimii sekä omaa ohjelmaansa että Suomen EU-linjauksia vastaan – vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannustinta ei pidä poistaa7.1.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry vastustaa jyrkästi hallituksen esitystä poistaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen maksuosuuksien verovähennysoikeus. Uudistus lopettaisi vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Työeläkejärjestelmämme on riittävä muttei antelias, siksi eläkkeiden omaehtoinen täydentäminen on tärkeää. Ehdotuksellaan hallitus toimii sekä EU:n eläkepoliittisia tavoitteita että omaa ohjelmaansa vastaan. Vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen tulisi kannustaa nykyistä enemmän eikä suinkaan ajaa säästämismuotoa alas.
Kiinteistösijoitus on usein epälikvidi – myös rahaston kautta tehtynä3.1.2025 13:01:34 EET | Tiedote
Rahastosijoituksetkaan eivät ole riskittömiä. Riskit voivat liittyä esimerkiksi sijoituskohteiden arvon kehitykseen, geopolitiikkaan tai sijoituskohteiden likviditeettiin. Nimenomaan likviditeettiriskistä on kyse, kun viimeaikainen kehitys kiinteistömarkkinoilla on pakottanut tiettyjen kiinteistörahastojen sulkemiseen määräajaksi. Rahastojen sulkeminen ei ole merkki kriisistä vaan normaali, joskin raskas keino hallita likviditeettiriskiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme