Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Pohjois-Pohjanmaan lettosoiden maastoinventoinneissa kolmas ja viimeinen kesä

Jaa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on jatkanut vuonna 2022 alkaneita lettosoiden maastoinventointeja kesällä 2024 koko maakunnan alueella erityisesti Kuusamossa, Taivalkoskella ja Pudasjärvellä. Uutta tietoa letoista ja niiden tilasta tuotetaan valtakunnallisessa LETOT-hankkeessa, joka on osa luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen tähtäävää Helmi-elinympäristöohjelmaa. Hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus (Syke) ja maastotöiden toteuttamisesta vastaavat ELY-keskukset. Letoilta kerättyjä tietoja voidaan käyttää esimerkiksi soiden ennallistamisen sekä metsienkäytön suunnittelussa. Koska letot kuuluvat uhanalaisimpiin suoluontotyyppeihimme, niiden turvaamisella ja tilan parantamisella on tärkeä merkitys suoluonnon ja -lajiston monimuotoisuuden kannalta.

Kartta.
Karttaan on merkitty Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2022–23 kartoitetut kohteet, joilta lettoa löytyi (vihreä ympyrä) tai ei löytynyt (musta kolmio).

Tavoitteena on parantaa tietoa suojelualueiden ulkopuolisten lettojen esiintymien määrästä ja nykytilasta, sekä lisätä avoimesti saatavissa olevaa luontokohdetietoa. Inventointien ansiosta lettojen esiintymisestä, tilasta sekä hoito- ja ennallistamistarpeesta on maakunnan alueella nyt hyvä yleiskuva, vaikka kaikille soille ei projektin aikana ehditäkään.

Kolmas kesä inventointeja

Kesinä 2022–23 inventoitiin noin 250 suota koko Pohjois-Pohjanmaalla, pinta-alana n. 15 000 ha. Näistä noin 150:ltä löytyi lettoa, pinta-alana yhteensä n. 900 ha. Tänä kesänä saataneen inventoiduksi satakunta suota lisää. Odotetusti eniten lettoja on löytynyt Kuusamosta ja Kiimingin alueelta. Syötteen seudulla ja Iissä on melko paljon pieniä lettoja. Maakunnan itäosissa on vielä melko paljon lähes luonnontilaisia lettoja, vaikka ojitettujakin on lukuisia. Länsiosissa letot ovat suuresti kärsineet ojituksista. Eteläosissa letot ovat enimmäkseen tuhoutuneet.  

Lettojen lisäksi on löytynyt monia karttoihin merkitsemättömiä lähteitä ja joitakin uhanalaisten kasvien ennestään tuntemattomia esiintymiä. Valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisten kasvien museonäytteitä on saatu täydennettyä.

Lettojen tila on heikentynyt, mutta ajantasainen tieto auttaa niiden vaalimisessa 

Pohjois-Pohjanmaa on soinen maakunta; noin puolet sen pinta-alasta on suota. Ravinteisimmat suot ovat keskittyneet Kuusamoon ja Oulun Kiimingin alueelle, missä maaperässä on runsaasti kalkkia. Muualla letot liittyvät etupäässä pohjavesien purkauksiin. Jo kahden vuosisadan ajan jatkuneet kuivatukset ovat voimakkaasti muuttaneet etenkin maakunnan eteläisen ja läntisen osan soita.
 
Lettosoita on kuitenkin jäljellä suojelualueilla, mutta myös niiden ulkopuolella on sekä tunnettuja että potentiaalisia kohteita. Suojelualueiden letoista on melko hyvät inventointitiedot, mutta tiedon taso suojelualueiden ulkopuolisten lettojen esiintymien määrästä ja nykytilasta on ollut riittämätöntä. 

Tiedon tason parantaminen lettojen esiintymisestä ja tilasta edistää maanomistajien mahdollisuuksia ottaa esiintymät huomioon toiminnassaan. Näiden arvokkaiden elinympäristöjen turvaamiseen on myös hyviä keinoja. Lettoja voidaan turvata mm. Helmi-elinympäristöohjelman puitteissa, joko vapaaehtoisen suojelun keinoin tai luonnonhoito- ja ennallistamistoimenpiteillä. Luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset letot ovat metsälain perusteella turvattavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Myös monet metsäsertifioinnin kriteereissä ja metsänhoitosuosituksissa mainitut suoluonnon turvaamissuositukset koskevat lettoja. 

Hankkeessa kootaan myös tietoa lettojen perinteisestä käytöstä, esim. niitosta, laidunnuksesta ja muusta kulttuuriperinnöstä. Kaipaammekin yhä yleisön vihjeitä soiden perinnekäytöstä.

Letot ovat monimuotoisinta suoluontoa

Letot ovat suoluontotyypeistä rehevimpiä ja harvinaisimpia. Ne ovat myös tärkeä elinympäristö vaateliaalle ja monimuotoiselle lajistolle. Lettoja esiintyy etenkin alueilla, joiden maa- ja kallioperässä on runsaasti kalkkia. Lettoihin liittyy usein myös voimakas pohjavesien vaikutus.
 
Letot ovat harvinaistuneet pellonraivauksen takia jo ennen 1950-lukua. Sen jälkeen merkittävin muutostekijä on ollut metsäojitus. Ojitukset ja muu maankäyttö lettosuon ulkopuolella voi muuttaa ojittamattomankin leton vesitaloutta ja aiheuttaa kuivahtamista, karuuntumista ja lettolajiston taantumista. Kaikki lettoluontotyypit ovat uhanalaisia. Lettojen taantuminen on heikentänyt myös lettolajiston elinvoimaisuutta. Lähes puolet uhanalaisista suokasvilajeista elää ensisijaisesti letoilla. Kasvien lisäksi suot ovat tärkeitä elinympäristöjä eläimille, ja nimenomaan letot ovat olennaisia esim. joillekin surviaissääskille, sienisääskille ja muurahaisille. Lettojen turvaamisella on siksi merkittävät monimuotoisuusvaikutukset.

Helmi-ohjelma

Ympäristöministeriön käynnistämän Helmi-ohjelman toimet tarttuvat Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostetaan ranta- ja vesiluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen, ja valtio tukee kunnostus- ja hoitotoimia.

Lisätietoja sekä yhteydenotot liittyen kartoituksiin ja mahdollisiin yleisövihjeisiin soiden perinnekäytöstä. Toimittajat ovat tervetulleita mukaan myös maastokäynnille!


Pohjois-Pohjanmaan maastoinventoinnit: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus:

  • suunnittelija, inventoija Matias Wolff, puh 050 350 8167,
  • erikoissuunnittelija, inventoija Pirita Oksanen, puh. 0295 024 235,
  • sähköposti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi.
     

Maanlaajuinen lettohanke: 

  • vanhempi tutkija Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus (Syke), puh 0295 251 290, 
  • sähköposti: etunimi.sukunimi@syke.fi.

Avainsanat

Kuvat

Kumpulähde suomaisemassa.
Inventoinneissa on löytynyt runsaasti lähteitä. Kumpulähde, Viidansuo Taivalkoski, kuva Matias Wolff.
Lataa
Rämeletto.
Lettotyyppejä ja lettojen yhdistelmiä muiden suotyyppien kanssa on erilaisia. Rämeletto. Tuoresuo Ii, kuva Pirita Oksanen.
Lataa
Rimpiletto.
Letot ovat usein märkiä ja vaikeakulkuisia. Ne voivat olla ensisilmäyksellä karun näköisiä, mutta sammalten lähempi tarkastelu paljastaa ravinteikkaan leton. Rimpiletto, Juumapuro Kuusamo, kuva Pirita Oksanen.
Lataa
Kartta.
Karttaan on merkitty Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2022–23 kartoitetut kohteet, joilta lettoa löytyi (vihreä ympyrä) tai ei löytynyt (musta kolmio).
Lataa

Linkit

Tietoa julkaisijasta

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Veteraanikatu 1
90130 Oulu

vaihde 0295 038 000

https://www.ely-keskus.fi/ely-pohjois-pohjanmaa

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kesäkuussa palkkatukityössä lähes 2 700 henkilöä23.7.2024 08:07:57 EEST | Tiedote

Pohjois-Pohjanmaalla oli kesäkuun lopussa 23 200 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 400 työtöntä enemmän kuin vuosi sitten. Työttömien määrä kasvoi toukokuusta 10,5 %, mikä selittyy osittain kesäkuukausien aikana oppilaitoksista valmistuneiden tulosta TE-palveluiden asiakkaiksi. Kesäkuussa kokoaikaisesti lomautettuja oli 1 640. Toteutuneet lomautukset kohdistuivat erityisesti rakennusalalle kirvesmiehiin ja rakennuspuuseppiin, talonrakentajiin sekä putkiasentajiin.

Oulun entinen kuulovammaisten koulu sekä Ahtelan ja Törmäsen tilat rakennuksineen tulee suojella kaavoituksen keinoin2.7.2024 13:02:53 EEST | Tiedote

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on päättänyt olla suojelematta rakennusperintölailla Oulun entisen kuulovammaisten koulun sekä on hylännyt Ahtelan ja Törmäsen tiloja koskevan rakennussuojeluesityksen. Molemmat kohteet sijaitsevat Oulun kaupungin asemakaava-alueella. Asemakaava-alueella rakennussuojelu toteutetaan ensisijaisesti asemakaavoituksen keinoin.

Työttömyyden trendi Pohjois-Pohjanmaalla laskeva26.6.2024 08:15:05 EEST | Tiedote

Pohjois-Pohjanmaalla oli toukokuun lopussa 21 000 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 800 työtöntä enemmän kuin vuosi sitten, mutta vajaa pari tuhatta vähemmän kuin edelliskuussa. Kesää kohti tultaessa työttömien määrä perinteisesti vähenee ja kasvaa hetkellisesti kesäkuukausiksi. Isossa kuvassa työttömyyden trendi on laskeva. Toukokuussa lomautettuja oli 1 800. Toteutuneet lomautukset ovat kohdistuneet erityisesti rakennusalalle kirvesmiehiin ja rakennuspuuseppiin sekä talonrakentajiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye