Uusi lukuvuosi käynnistyy kouluissa ja oppilaitoksissa lähes miljoonalla lapsella ja nuorella
Lähes miljoona lasta ja nuorta aloittaa koulun tai jatkaa opintojaan tänä syksynä. Uusi lukuvuosi käynnistyy pienin muutoksin, sillä hallitusohjelman suuremmat uudistukset astuvat voimaan lukuvuodesta 2025–2026 alkaen. Tulevat uudistukset sekä yhteiskunnan muutokset vaativat valmistelua kuitenkin jo nyt.
Lähes miljoona lasta ja nuorta aloittaa koulutiensä tai palaa opintojensa pariin peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa tänä syksynä. Lasten ja nuorten ikäluokat ovat vuosi vuodelta pienentyneet, mikä heijastuu myös koulutuspalvelujen toteuttamiseen kunnissa. Esimerkiksi koulujen määrä on puoliintunut 2000-luvun aikana, mutta samalla niiden keskimääräinen koko on kasvanut.
– Meidän on jatkossa otettava entistä paremmin huomioon se, että isojen ja pienien kuntien koulutuksen järjestämisen mahdollisuudet ja haasteet ovat hyvin erilaisia. Erikokoiset kunnat tarvitsevat myös erilaisia työkaluja, tukea ja ohjausta koulutusuudistusten toimeenpanoon. Me haluamme omalta osaltamme turvata, että sivistykselliset oikeudet toteutuvat kaikille lapsille ja nuorille riippumatta kunnan koosta, kertoo Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä.
Oppimistulokset heijastelevat koko yhteiskunnan muutosta
Alkukesästä julkaistun Pisa-tutkimuksen raportin mukaan suomalainen koulujärjestelmä on yksi OECD-maiden parhaista luovan ajattelun kehittämisessä. Suomen 15-vuotiaat nuoret ovat maailman kärkitasoa luovina ajattelijoina ja sosiaalisessa ongelmanratkaisussa.
Suomen koulut ja oppilaitokset tarjoavat hyvätasoista opetusta opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden mukaisesti. Perusopetusikäisten oppilaiden oppimistulokset ovat kuitenkin heikentyneet ja asenteen opiskelua kohtaan muuttuneet kielteisemmiksi. Lasten ja nuorten ajankäytössä on tapahtunut kokonaisvaltaisia muutoksia, muun muassa nuorten lukeminen on vähentynyt ja digilaitteisiin käytetty aika on lisääntynyt.
– On tärkeää korostaa koulutuksen tuomia positiivisia vaikutuksia, jotta arvostus koulutusta kohtaan nousee. Lapsen ja nuoren arki on oleellista nähdä myös kokonaisuutena, joten kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön on panostettava. Näin lapsi tai nuori saa tarvitsemansa tuen oppimiseen. Huolehdimme niin ikään yhdessä, että opettajat ja rehtorit voivat hyvin ja heidän ammattitaitoaan tuetaan, sanoo johtaja Jarkko Niiranen.
Kaikilla on oikeus turvalliseen ja häiriöttömään opiskeluympäristöön
Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa, lukioissa sekä ammatillisessa koulutuksessa oikeus turvalliseen ja häiriöttömään oppimisympäristöön.
Digitaalisten välineiden ja sovellusten käyttäminen on osa opetussuunnitelmien mukaista opetusta eri koulutusasteilla. Opetuksen häiriöttömyyden, työrauhan sekä oppilaiden keskittymisen turvaamiseksi puhelimen häiritsevään käyttöön tulisi kouluissa ja oppilaitoksissa puuttua.
– Opetushallituksessa suosittelemme, että kaikki koulut ja oppilaitokset kieltäisivät puhelimen häiritsevän käytön oppitunneilla ja rajoittaisivat sen käyttöä myös välitunneilla nykylainsäädännön mukaisesti jo nyt, kun odotamme uutta tarkennettua lainsäädäntöä valmistuvaksi. Monet koulut ovat jo kieltäneet puhelimen käytön ja löytäneet toimivia toimintamalleja. Näitä on tärkeä jakaa laajemminkin kouluissa, kertoo juristi Laura Francke.
Turvallisen kasvuympäristöön tarvitaan koko yhteiskunnan, erityisesti lasten ja nuorten elämässä olevien kuten vanhempien, lähiyhteisöjen ja harrastusyhteisöjen tukea. Kouluissa lasten ja nuorten hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja tunnetaitojen vahvistaminen sekä yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisy ovat tärkeä osa ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä.
Kouluajan toimenpiteiden lisäksi tarvitsemme yhteiskunnallista keskustelua ja toimenpiteitä lasten ja nuorten digitaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi vapaa-ajalla.
Uusi lukuvuosi käyntiin kevyin muutoksin
Lukuvuosi 2024–2025 alkaa vähäisin muutoksin. Hallitusohjelman isoja kasvatus- ja koulutusalan uudistuksia tulee voimaan vasta lukuvuodesta 2025–2026 alkaen, mutta moni uudistus tuottaa työtä jo nyt alkavana lukuvuotena.
Alkavan lukuvuoden uudistuksista B1-kielen uudet perusteet tulivat käyttöön elokuun alussa. Käytännössä uudistus tarkoittaa sitä, että ylemmillä vuosiluokilla opiskellaan yksi tunti enemmän toista kotimaista kieltä. Uudistus tukee toisen kotimaisen kielen ruotsin ja suomen osalta Kansalliskielistrategian toimeenpanoa.
Kasvatus- ja koulutusalan tulevia uudistuksia:
- Hallituksen esitys lukiolain muutoksesta annetaan lokakuussa, mukana lukiodiplomin kehittäminen, englanninkielinen yo-tutkinto sekä rahoituksen muutos.
Lisätietoja: Lukiokoulutusta ja ylioppilastutkintoa koskevat ehdotukset lausunnoille (opetus- ja kulttuuriministeriö) - Tekoälysuositus yhteistyössä ministeriön kanssa annetaan joulukuussa
Lisätietoja: Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus laativat tekoälysuositukset opetuksen ja oppimisen tueksi - Eduskunta päättää oppimisen tuen uudistaminen lakimuutoksista syksyllä 2024
Lisätietoja: Oppimisen tuki uudistuu kaikilla koulutusasteilla - Ammatillisen koulutuksen rahoituksen ja toiminnanohjauksen uudistuksen valmistelu alkaa syksyllä 2024
Lisätietoja: Ammatillista koulutusta koskeva lainsäädäntöuudistus lausunnolle (OKM) - Elokuussa 2025 äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan opetukseen tärkeitä lisäpanostuksia
Lisätietoja: Henriksson: Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan opetukseen tärkeitä lisäpanostuksia (OKM) - Peruskoulun tulevaisuustyö -hanke jatkuu vuoden 2025 loppuun
Lisätietoja: Peruskoulun tulevaisuustyö (OKM) - Valmistelussa on hallituksen esitys, jossa vähennetään varhaiskasvatuksen suunnitelma velvoitetta toimipaikkakohtaisen yhdenvertaisuussuunnitelman ja paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman osalta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura FranckeJuristiOpetushallitus
Puh:+358 295 331 303laura.francke@oph.fiJarkko NiiranenKasvatus, koulutus ja osaaminen -päätoiminnon johtajaOpetushallitus
Puh:+358 295 331 440jarkko.niiranen@oph.fiMinna KelhäPääjohtajaOpetushallitus
Pääjohtajan haastattelupyynnöt OPH:n mediapalvelun kautta.
Linkit
- Ohjeita ja linjauksia koulujen arkeen: Tietokoneen, kännykän ja muiden mobiililaitteiden käyttö koulussa
- Tiedote 29.7.2024 54 000 ekaluokkalaista aloittaa koulutiensä – koulun aloittavien ikäluokka on pienentynyt
- Uutinen 19.6.2024 Suomalaisnuoret maailman kärkitasoa PISA 2022 -tutkimuksen luovan ajattelun alueella
- Blogi 13.2.2024 Miten koulujamme ohjataan?
- Tiedote 12.2.2024 B1-kielen opetussuunnitelman perusteet uudistuivat – kouluihin yksi tunti lisää opettaa ja oppia kieliä
Opetushallitus on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinonalalla toimiva virasto, joka vastaa koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja jatkuvan oppimisen kehittämisestä sekä kansainvälisyyden edistämisestä. Opetushallituksen mediapalvelu palvelee maanantaista torstaihin klo 9–16 ja perjantaisin sekä juhlapyhien aattoina 9–15. Kesäaikana 1.6.–31.7. palvelemme maanantaista perjantaihin kello 9–15.
- p. 0295 331 703 media@oph.fi
- Opetushallituksen verkkopalvelu: Medialle
- Tietosuojaseloste
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Opetushallitus / Utbildningsstyrelsen
Vårens första gemensamma ansökan till högskolor inleds onsdagen den 8.17.1.2025 11:00:00 EET | Pressmeddelande
Den första gemensamma ansökan till yrkeshögskolor och universitet ordnas 8-22.1.2025. Ansökan sker i Studieinfo-tjänsten som upprätthålls av Utbildningsstyrelsen. I den första gemensamma ansökan kan man söka till högskoleutbildningar på främmande språk och till Konstuniversitetets utbildningar.
Korkeakoulujen kevään ensimmäinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 8.1.7.1.2025 11:00:00 EET | Tiedote
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kevään ensimmäinen yhteishaku järjestetään 8.–22.1.2025. Hakeminen tapahtuu Opetushallituksen Opintopolku-palvelussa. Haettavina ovat korkeakoulujen vieraskieliset koulutukset ja Taideyliopiston koulutukset.
Betydelsen av kompetens i försörjningsberedskap ökar inom alla branscher10.12.2024 10:48:00 EET | Pressmeddelande
I framtidens arbetsliv behövs kompetens i försörjningsberedskap oberoende av bransch. Oftast handlar det om branschöverskridande mångsidig kompetens som är gemensam för nästan alla yrken. Dessutom behövs branschspecifik specialkompetens samt förståelse av hur den egna branschen förhåller sig till andra branscher i krissituationer, visar en utredning som beställts av Utbildningsstyrelsen.
Huoltovarmuusosaamisen merkitys kasvaa kaikilla aloilla10.12.2024 10:48:00 EET | Tiedote
Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan alasta riippumatta huoltovarmuuteen liittyvää osaamista. Useimmiten kyse on toimialarajat ylittävästä laaja-alaisesta osaamisesta, joka on yhteistä lähes kaikille ammateille. Lisäksi tarvitaan alakohtaista erityisosaamista sekä ymmärrystä siitä, millaisia riippuvuuksia omalla tehtävällä on muihin toimialoihin kriisitilanteissa, kertoo Opetushallituksen tilaama selvitys.
De nya näringsrekommendationerna påverkar även skolmåltiderna och undervisningen27.11.2024 10:30:00 EET | Pressmeddelande
Småbarnspedagogiken och utbildningen har en betydande roll för att de nya nationella näringsrekommendationerna ska bli en del av barnens och ungdomarnas vardag. Gemensamma måltider och undervisning som behandlar en hälsosam kost bidrar till att barn och unga tillägnar sig sunda matvanor och lär sig om betydelsen av att äta hälsosamt i praktiken.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme