Metsästäjäliiton poikkeusluvan piiriin hakeutumalla on tulevalla metsästyskaudella 2024-2025 mahdollista käyttää rajatulla alueella keinovaloa ja yötähtäimiä valkohäntäpeuran metsästyksessä
Metsästäjät ovat jo usean vuoden ajan pyrkineet tehostetusti pienentämään valkohäntäpeurojen määrää tihentymäalueella. Edellisien vuosien tapaan valkohäntäpeuran kaatolupien haltijat voivat hakeutua Metsästäjäliiton Suomen riistakeskukselta saaman keinovalon ja yötähtäimen käytön poikkeusluvan piiriin peuran tihentymäalueilla metsästyskaudella 2024-2025.
Valkohäntäpeurakanta on saatu taittumaan metsästyksellä. Monilla alueilla kanta on saatu tavoitetiheyteen. Silti paikoin peurakanta on edelleen tavoitetta tiheämpi. Vaikka valkohäntäpeura on arvokas ja hieno riistaeläin, on tihentymäalueilla peurakantaa leikattava maa- ja metsätalouden vahinkojen ja tieliikenteen onnettomuuksien vähentämiseksi.
Metsästäjäliitto on saanut Suomen riistakeskukselta uudelleen poikkeusluvan keinovalon ja aseeseen kiinnitettävien yötähtäinlaitteiden käyttöön valkohäntäpeuran metsästyksessä kaudelle 2024-2025. Lupa on aiempaan tapaan myönnetty yhdeksi vuodeksi ja kattaa edellisvuosien tapaan rajatun alueen valkohäntäpeuran tihentymäalueella Lounais-Suomessa. Poikkeusta voi käyttää vain lupa-alueella sijaitsevat metsästysseurat ja -seurueet, jotka ilmoittautuvat Metsästäjäliitolle luvan käyttäjäksi. Poikkeuslupa käsittää poikkeuksen keinovalon tai aseeseen kiinnitettävän yöammuntaa varten tarkoitetun tähtäinlaitteen käytön.
Poikkeuslupa on voimassa 1.9.2024–15.2.2025 Helsinki-Tampere-Pori -alueen lounaispuolella poikkeusluvassa mainittujen riistanhoitoyhdistysten alueilla. Näiden riistanhoitoyhdistysten alueilla valkohäntäpeuran pyyntilupaa hakeneen seuran tai seurueen koko metsästysalue on käytettävissä riistanhoitoyhdistysten rajoista riippumatta. Poikkeusluvan piiriin voivat Metsästäjäliiton kautta hakeutua niin liiton jäsenseurat kuin liittoon kuulumattomat seurat ja seurueet.
Poikkeusluvan käyttöön hakeutuneen seuran tai seurueen metsästyksenjohtaja vastaa poikkeusluvassa hyväksytyn tekniikan oikeasta luvanmukaisesta käytöstä ja sitoutuu poikkeusluvalla pyydetyn saaliin ilmoittamiseen Metsästäjäliitolle. Tekniikoita voi käyttää vain vahtimismetsästyksessä metsästyksen johtajan ennalta hyväksymässä paikassa. Metsästyksen johtaja vastaa poikkeusluvassa hyväksytyn tekniikan oikeasta luvanmukaisesta käytöstä ja poikkeusluvalla pyydetyn saaliin ilmoittamisesta.
− Poikkeuslupaa ei saa käyttää lupaehtojen vastaisesti. Esimerkiksi peltojen valaiseminen pyyntitarkoituksessa tiellä ajellen ei ole sallittua, Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius muistuttaa.
Ilman poikkeuslupaa metsästyslaki pääsääntöisesti kieltää valojen ja yötähtäinten käytön metsästyksessä, koska Bernin kansainvälisen sopimuksen mukaisesti keinovalon ja yötähtäimien käyttö on kiellettyä hirvieläinten metsästyksessä. Keinovaloa ja yötähtäinlaitteita voi käyttää ilman poikkeuslupaa supikoiran pyynnissä ja villisian metsästyksessä.
Poikkeuslupaa voi käyttää hakeutumalla luvan piiriin Metsästäjäliiton kautta
Keinovalon ja yötähtäimien käyttö valkohäntäpeuran metsästyksessä on mahdollista vain, kun pyyntiluvan saaja on hakeutunut poikkeusluvan piiriin Suomen Metsästäjäliiton organisoimalla tavalla ja sitoutuu luvan edellyttämään raportointiin. Poikkeuslupa on voimassa vasta, kun Metsästäjäliitolta on saatu vahvistus. Metsästäjäliitto on tehnyt ohjeet siitä, kuinka seurat ja seurueet voivat halutessaan ilmoittautua poikkeusluvan piiriin ja kuinka asiaa hallinnoidaan >> https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/valkohantapeura
Metsästäjäliitto haki jatkoa poikkeusluvan käytölle metsästyskaudelle 2024-2025, jotta vertailuaineistoa saadaan lisää ja selvitetään, miten tekniikoita osataan ja voidaan hyödyntää, mikäli lumiolosuhteet ovat erilaiset kuin edellisillä hyvälumisilla jahtikausilla.
Poikkeusluvan turvin on vuosittain kaadettu 1700-2000 peuraa. On hyvin tärkeää, ja lupaehtojen edellytys, että kaikki poikkeustekniikalla kaadetut peurat ilmoitetaan seurantaan.
Tutkimus: Poikkeuslupa on parantanut riistalaukauksia ja turvallisuutta
Metsätalousinsinööriksi opiskelleen Iida Forsströmin vuonna 2024 valmistuneen opinnäytetyön mukaan valon ja yötähtäimien käyttö on metsästäjien antaman palautteen mukaan parantanut riistaeläimen tunnistusta, riistalaukauksia ja metsästyksen turvallisuutta. Hän käytti aineistonaan poikkeusluvan kyselypalautteita vuosilta 2021-2024. Metsästäjäliitolle tehdyn tutkimuksen mukaan vastanneista eri vuosina 76-89 prosenttia koki, että eettinen riistalaukaus parani. Saaliin tunnistamisen koki parantuneen vastaajista 54-90 prosenttia käytetystä poikkeuslupamenetelmästä riippuen. Turvallisuuden koki parantuneen 63-82 prosenttia vastaajista.
Yhteyshenkilöt
Jaakko SilpolaToiminnanjohtajaMetsästäjäliitto
Puh:050 406 4836jaakko.silpola@metsastajaliitto.fiTeemu SimeniusJärjestöpäällikköMetsästäjäliitto
Puh:050 331 5330teemu.simenius@metsastajaliitto.fiSuomen Metsästäjäliitto on valtakunnallinen metsästäjien etujärjestö, jonka jäseninä on noin 145 000 metsästäjää ja 2 700 metsästysseuraa. Tehtävämme on edistää metsästystä, luotoelämyksiä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Metsästäjäliitto ry
Metsästäjät erittäin pettyneitä valtion suurpetopolitiikkaan19.8.2024 16:25:40 EEST | Tiedote
Karhun metsästys alkaa tiistaina 20. elokuuta 2024 ainoastaan poronhoitoalueella. Muualla Suomessa karhua ei metsästetä Suomen suurpetopolitiikan ajauduttua umpikujaan. Riistakeskus eväsi lähes kaikki karhun pyynnin poikkeuslupahakemukset ja myönsi vain yhden poikkeusluvan. Lieksaan myönnetystä karhuluvasta kuitenkin valitettiin ja hallinto-oikeus asetti luvan toimeenpanokieltoon. Myös susien ja ilvesten kannanhoidollinen metsästys on estynyt.
Metsästäjäliitto ja BirdLife Suomi: malttia vesilintujen metsästykseen19.8.2024 08:56:06 EEST | Tiedote
Vesilintujen metsästyskauden alkaessa BirdLife Suomi ja Metsästäjäliitto muistuttavat riistasorsakantojen pitkäaikaisesta vähenemisestä ja kehottavat välttämään taantuneiden lajien pyyntiä. Vesilintukantojen palauttaminen elinvoimaisiksi on tavoite, joka yhdistää Metsästäjäliittoa ja BirdLifea.
Metsästäjäliitto: Suomeen tarvitaan uusi suurpetojen hallinnointimalli11.7.2024 08:57:52 EEST | Tiedote
Suomen Riistakeskus uutisoi keskiviikkona 10. heinäkuuta 2024, että kannanhoidollinen karhunpyynti on jäissä. Riistakeskus hyväksyi vain yhden lupahakemuksen ja myönsi Lieksaan kymmenen poikkeuslupaa karhun kannanhoidolliseen metsästykseen. Muihin 22 hakemukseen Suomen riistakeskus teki kielteisen päätöksen.
Susilaumojen määrässä kasvua – kannanhoidollinen metsästys mahdollistettava18.6.2024 15:33:06 EEST | Tiedote
Keväällä 2024 syntyneet pennut mukaan lukien susia voi olla Suomessa jopa yli 500. Ruotsissa kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisen raja-arvo on vastaavasti 300 sutta. Susien kannanhoidollinen metsästys on voitava aloittaa myös Suomessa. Kanta-arvion epäloogisuudet on saatava poistetuksi. DNA-näytteiden keruusta on maksettava kulukorvaus.
Suurpetojen kanta-arvioiden pohja pettämässä4.6.2024 11:17:38 EEST | Tiedote
Luonnonvarakeskuksen eli Luken 30.5.2024 tiedottama ilvestä koskenut kanta-arvio osoittaa, että suurpetojen kanta-arvioinnin perusta on murentumassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme