Vapriikki tutkii Suomesta 1800-luvulla Ruotsiin viedyt kallot
Suomesta Ruotsiin 1800-luvun lopulla viedyt kallot palaavat kotiin elokuussa. Kalloja palautuu Suomeen 82. Vapriikki ottaa palautettavista kalloista näytteet, joita tutkimalla on mahdollista selvittää muun muassa vainajien elinaikaa, terveydentilaa ja ruokavaliota.
![Pälkäneellä järjestetään sunnuntaina 8.9. kansanjuhla, jossa palautettavat kallot siunataan haudan lepoon.](/data/images/public/69819839/70406046/93b99e37-7376-406c-b374-d95a2fbac5df-w_720.jpg)
Median edustajilla on mahdollisuus tutustua kallojen tutkimukseen Pälkäneellä arkeologi Ulla Moilasen johdolla torstaina 22.8. klo 12–13. Ilmoittaudu tilaisuuteen viestintäasiantuntija Tähtitalvikki Poikajärvelle.
Suomalaiset kallot päätyivät alun perin Ruotsiin osaksi yliopiston kraniologista kokoelmaa vuonna 1873. Tutkimusta johti ruotsalainen anatomi ja antropologi, Karoliinisen instituutin professori Gustaf Retzius. Tuohon aikaan kraniologisilla tutkimuksilla pyrittiin selvittämään, kuinka maailma ja Pohjoismaat oli asutettu ja millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä oli muinaisten ja nykyisten kansojen välillä. Silloisen käsityksen mukaan kallon mittasuhteet olivat erilaiset eri ihmisroduilla.
Haudoista vietyjen pääkallojen palautuksesta on käyty keskustelua useita vuosia. Virallinen luovutuspyyntö kalloista lähti opetus- ja kulttuuriministeriöltä vuodenvaihteessa Ruotsin viranomaisille. Vahvistus palautuksesta saatiin keväällä 2024, ja nyt on selvinnyt myös tarkka päivä kallojen saapumiselle, 20.8.
Palautettavia kalloja on 82. Niistä 45 on varmasti voitu identifioida pälkäneläisiksi Karoliinisen instituutin selvityksessä. Lisäksi Suomeen palaa 11 kalloa Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta. Nämä matkaavat näytteenoton jälkeen Kuopioon ja Joensuuhun.
Loput kalloista on varmuudella kerätty Suomesta, mutta tarkempi löytöpaikka ei kaikkien osalta ole tiedossa. Kun kalloista otettujen näytteiden tuloksia päästään tarkastelemaan, voidaan selvittää myös sitä, missä yksilöt ovat viettäneet lapsuutensa.
Vapriikin tutkimukset
Vapriikin tutkija FT Ulla Moilasen erikoisosaamista ovat muinais-DNA ja monitieteinen arkeologia, ja hän toimii Turun yliopiston bioarkeologian dosenttina. Ulla Moilanen pyrkii saamaan talteen näytteet kokoelman kaikista tutkimukseen soveltuvista kalloista. Analyysit ovat hintavia, ja Vapriikki selvittää mahdollisuuksia löytää niihin rahoitusta. Tutkimuksiin osallistuvat myös Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueelliset vastuumuseot.
-Näytteiden analyysit ovat tärkeitä, sillä niiden avulla nämä ihmiset ja heidän elämäntarinansa voidaan nostaa osaksi historiaa, Ulla Moilanen sanoo.
Monitieteisten menetelmien avulla näytteistä voidaan selvittää muun muassa ihmisten terveyshistoriaa ja ruokavaliota. Muinais-DNA-analyysi voi kertoa vainajien keskinäisistä sukulaisuussuhteista tai luissa olevista taudinaiheuttajista. Stabiili-isotooppitutkimus tuo tietoa yksilöiden syömästä ravinnosta sekä menneisyyden muuttoliikkeistä. Proteiinitutkimukset täydentävät tietoa ihmisten terveydentilasta ja ruokavaliosta, ja niiden avulla voidaan tutkia esimerkiksi maidonkäytön historiaa. Ajoitukset puolestaan auttavat tarkentamaan tietoa siitä, milloin vainajat ovat eläneet. Kallojen tarkka dokumentointi ennen hautaamista voi tulevaisuudessa mahdollistaa myös kasvoennallistusten laatimisen. Ennallistuksissa voidaan hyödyntää muinais-DNA:sta saatavaa tietoa esimerkiksi henkilöiden silmien ja hiusten väristä.
Modernin tutkimuksen avulla arveluttavissa olosuhteissa Ruotsiin matkanneille vainajille voidaan antaa ääni. Keitä he olivat? Miten he elivät? Mitä vainajat voivat kertoa meille elämästään uuden tutkimuksen kautta?
Kallojen siunaus pidetään sunnuntaina 8.9. klo 15.00 Pälkäneellä. Tilaisuus tulee olemaan yleisölle avoin ja järjestelyistä vastaavat Pälkäneen kunta ja seurakunta.
Yhteyshenkilöt
Arkeologiset kysymykset: FT tutkija Ulla Moilanen, puh. 040 668 1312
Ilmoittautuminen infotilaisuuteen Pälkäneellä: viestintäasiantuntija Tähtitalvikki Poikajärvi, puh. 0503211189, tahtitalvikki.poikajarvi@tampere.fi
Kuvat
![Pälkäneellä järjestetään sunnuntaina 8.9. kansanjuhla, jossa palautettavat kallot siunataan haudan lepoon.](/data/images/public/69819839/70406046/93b99e37-7376-406c-b374-d95a2fbac5df-w_240.jpg)
Tietoja julkaisijasta
Vapriikissa viihtyvät kaikenikäiset museovieraat. Voit tutustua kerralla yli kymmeneen näyttelyyn. Historiaa, luonnontieteitä ja tekniikkaa. Vapriikki kuuluu Tampereen historiallisiin museoihin, joita ovat myös Museo Milavida ja Amurin museokortteli.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Vapriikki
Uudet Jääkiekkoleijonat valittu - Suomen Jääkiekkomuseo tiedottaa9.8.2024 13:56:09 EEST | Tiedote
Suomen Jääkiekkomuseo ry:n hallituksen asettama aatelointitoimikunta on valinnut kuusi uutta Jääkiekkoleijonaa. Aatelointiseremonia järjestetään Karjala-turnauksen yhteydessä lauantaina 9.11.2024.
Vapriikilla ennätyskesä1.8.2024 12:32:19 EEST | Tiedote
Vapriikki takoi tänä kesänä huikean kävijäennätyksen. Kesä-heinäkuussa museokeskuksessa vieraili yhteensä 58 600 kävijää, mikä on yli 4000 asiakasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kävijöitä kiinnosti ennen kaikkea Manserock-näyttely, mutta myös Kivimuseon juhlanäyttely Kiven voima.
Lasten museosunnuntai Amurin museokorttelissa15.7.2024 08:05:00 EEST | Tiedote
Nostalginen Amurin museokortteli Tampereella tarjoaa sunnuntaina 21.7. koko päivän ohjelmaa perheen pienimmille.
Adoptoi monumentti -näyttely avautuu Urjalassa26.6.2024 12:00:15 EEST | Tiedote
Adoptoi monumentti -vapaaehtoistoiminta täyttää tänä vuonna 15 vuotta! Juhlavuoden kunniaksi Pirkanmaan maakuntamuseo on toteuttanut näyttelyn, joka kiertää toiminnassa mukana olevia kuntia toukokuusta alkaen. Seuraavaksi näyttely avautuu Urjalan kirjastolla tiistaina 2.7.
Adoptoi monumentti -näyttely avautuu Pälkäneellä30.5.2024 14:10:39 EEST | Tiedote
Adoptoi monumentti -vapaaehtoistoiminta täyttää tänä vuonna 15 vuotta! Juhlavuoden kunniaksi Pirkanmaan maakuntamuseo on toteuttanut näyttelyn, joka kiertää toiminnassa mukana olevia kuntia toukokuusta alkaen. Seuraavaksi näyttely avautuu Pälkäneen kirjastolla maanantaina 3.6. klo 15. Avajaiset ovat kaikille avoimet. Avajaisissa arkeologi Ulla Moilanen kertoo Pälkäneen rauniokirkon kaivausten uusimmista tuloksista. Lisäksi Kirkkoherra Jari Kemppainen valottaa Pyhän Mikaelin kirkon kirkollista elämää. Tervetuloa mukaan!
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme