AVEKin toimintoja uhkaa alasajo: valtionvarainministeriö esittää hyvitysmaksun puolitusta

Valtionvarainministeriön talousarvioesityksessä yksityisen kopioinnin hyvitys on leikattu 5,5 miljoonaan euroon, mikä tarkoittaa hyvityksen puolittamista. Hyvitys on EU-direktiiviin ja lakiin perustuva korvaus luovalle alalle siitä, että jokainen kansalainen saa kopioida ja tallentaa teoksia omaan käyttöönsä.

Hyvityksen vakiintunut taso valtion budjetissa on vuosia ollut 11 miljoonaa euroa. Tästä kokonaissummasta Kopioston ja sen osana toimivan AVEKin kautta luovalle alalle jaettavaksi on tullut noin 5,5 miljoonaa.

Leikkauksella dramaattiset vaikutukset luovan alan työllisyyteen, vientiin ja kasvuun

Vuonna 2023 Kopiosto maksoi hyvityksestä yhteensä 2,8 miljoonaa euroa noin 8000:lle audiovisuaalisen alan ammattilaiselle suorina tekijänoikeuskorvauksina. Korvaukset ovat osa heidän toimeentuloaan. Lisäksi Kopioston osana toimiva AVEK tukee dokumenttielokuvia, lyhytelokuvia ja mediataidetta hyvitysvaroilla joka vuosi noin 2,5 miljoonalla eurolla. Vuonna 2023 AVEK tuki 135 teoksen tekemistä.

”Leikkaus tarkoittaa AVEKin toiminnan rajua alasajoa. Jakamamme tukimäärät ovat jo nyt pienet, vaikkakin merkitykseltään kokoaan suuremmat. Mikäli AVEKin käyttövarat puolittuvat, joudumme lakkauttamaan osan tukimuodoistamme. Näin suurta leikkausta ei voi kompensoida vain tukisummia skaalaamalla”, toteaa AVEKin johtaja Ulla Simonen.

AVEKin elokuville ja mediataiteelle jakamilla tuilla on suuri merkitys koko audiovisuaalisen alan työllisyydelle, viennille ja kasvulle. Hyvitysmaksun puolituksen vaikutukset ovat alalle tuhoisat.

”Jakamamme tuet ovat investointi, joka palautuu valtiolle esimerkiksi verotuloina. Hallituksen tavoitellessa talouskasvua on leikkaaminen viennistä ja verotuloista lyhytnäköistä politiikkaa. Lisäksi tulevat vielä leikkauksen aiheuttaman työttömyyden tuomat lisäkustannukset”, Simonen sanoo.

Keväällä 2024 AVEKin tekemä tukien vaikuttavuuskyselyn mukaan teokselle saatu tuki työllistää keskimäärin seitsemän henkilöä. Vuodessa AVEKin tuet työllistävät yli tuhat henkilöä, mikä on 11 620 työpäivää eli 57 henkilötyövuotta.

AVEKin tuki edistää myös muun kuin julkisen rahoituksen hankkimista tuotannoille. AVEKin tukemille teoksille on vuositasolla saatu muuta kuin julkista rahoitusta mediaanina 75 000 € teosta kohti.

”Kyselyn mukaan AVEKin rooli on keskeinen tuotantojen käynnistämisessä. Ilman alkuvaiheen tukea tuotantoja ei saada vaiheeseen, jossa niitä voidaan esitellä esimerkiksi kansainvälisille rahoittajille”, Simonen kiteyttää.

Tuen työllisyysvaikutuksen ja teosten saaman yksityisen rahoituksen merkitys on yhteiskunnalle tärkeä, sillä valtio saa näistä osansa veroennakkopidätyksinä, eläke- ja sivukuluina sekä tuotantojen hankkimien tavaroiden ja palveluiden arvonlisäverona.

Hyvitysjärjestelmä uudistettava

Kopiosto ja AVEK vaativat leikkauksen sijaan hyvitysjärjestelmän pikaista uudistamista. Suomi on ainoa EU-maa, jossa hyvitys yksityisestä kopioinnista tulee valtion budjetista. Muualla korvaus on sisällytetty tallennusvälineiden ja -palveluiden kuluttajahintoihin.

Eilen tulleen tiedon mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt selvitystyön hyvitysjärjestelmän uudistamisesta. Vuoden 2024 loppuun mennessä valmistuvassa selvityksessä arvioidaan yksityisen kopioinnin hyvityksen mahdollisia rahoitusvaihtoehtoja, käytännön toteutusta, hyvityksen tasoa sekä hyvityksen jakamista ja kohdentamista oikeudenhaltijoille.

”Järjestelmän uudistamisen selvittämistä on alalla toivottu ja odotettu jo pitkään. Hyvä, että tämä viimein toteutuu. Uudistaminen tapahtuu kuitenkin auttamattoman myöhään, jos samalla hyvityksestä jo leikataan. Selvityksen ja järjestelmäuudistuksen ajan korvaus on säilytettävä 11 miljoonassa eurossa”, toteaa Kopioston toimitusjohtaja Valtteri Niiranen.

Kohtuullinen hyvitys perustuu lakiin, eikä ole harkinnanvarainen kulttuurin tukimuoto. Järjestelmää ei voi siksi vain rajusti leikata.

”Leikkauksen sijaan järjestelmäuudistus on tehtävä nopeasti ja hallitusti, jotta Suomen BKT:lle merkittävälle luovalle alalle saadaan ennakoitavuutta ja jatkuvuutta”, Niiranen sanoo.

Audiovisuaalinen ala huolissaan Suomessa ja maailmalla

Av-ala reagoi voimakkaasti jo keväällä kehysriihen leikkauspäätökseen. Suomalaisen mediataiteen keskus AV-arkki ja dokumenttielokuvantekijöiden järjestö Dokumenttikilta julkaisivat toukokuussa AVEKin tukitoimintaa puolustavan kannanoton, jonka allekirjoittivat yhteensä 236 yhteisöä ja 1425 yksityishenkilöä.

”AVEKin kansainvälisesti ainutlaatuinen toimintamalli on ollut tärkeä tekijä suomalaisen audiovisuaalisen alan menestyksen taustalla, sillä pienelle maalle ja kielialueelle kansallinen tuki on merkittävää kansainvälisten polkujen aukeamiselle”, järjestöt huomauttivat.

Kesällä huolensa leikkauksesta ilmaisivat myös eurooppalaiset elokuva-alan toimijat, kuten brittiläinen Doc Society -järjestö, eurooppalaisten av-alan yrittäjien järjestö EAVE, pohjoismainen elokuvafestivaali Nordisk Panorama sekä Scottish Documentary Institute. Suoraan AVEKin tueksi osoitettujen kirjeiden mukaan vakaalla tukijärjestelmällä on selvä yhteys suomalaisten lyhyt- ja dokumenttielokuvien menestykseen maailmalla.

Hyvityksen tason tulisi lain mukaan olla kohtuullinen

Lain mukaan yksityisestä kopioinnista aiheutuvasta haitasta on maksettava kohtuullista hyvitystä teosten oikeudenhaltijoille. Jo nykyinen 11 miljoonan euron hyvitystaso korvaa kopioinnin aiheuttamasta haitasta luovalle alalle vain 25–35 %.

”Valtionvarainministeriön ehdottaman leikkauksen jälkeen korvaus olisi enää 2,5 senttiä per teoksen kopiointikerta. Verrattuna esimerkiksi elokuvan ostamisen tai vuokraamisen kuluttajahintoihin ei tätä voida mitenkään pitää kohtuullisena korvauksena”, Niiranen sanoo.

Alkuviikosta myös kansainväliset tekijänoikeusjärjestöt vaativat Suomen hallitusta perumaan tuhoisan puolituksen hyvitysmaksuun. EU-direktiiviin ja lakiin perustuvan korvauksen leikkaus on herättänyt maailmalla suurta huolta sekä sen EU-oikeudenvastaisuuden että dramaattisten seurauksien takia.

Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämät tutkimukset osoittavat kopioinnin määrän pysyneen jokseenkin samana vuodesta 2017 lähtien. Taloustutkimuksen vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan yksityisestä kopioinnista luovalle alalle aiheutuva haitta oli 32–44 miljoonaa euroa.