Sastamalan Pirunvuorelle Ikimetsän ystävien nimikkometsä

”Olemme riemuissamme siitä, että saamme perustaa Pirunvuorelle ison suojelualueen”, sanoo säätiön puheenjohtaja, kirjailija Anni Kytömäki. ”Siitä tulee säätiön ensimmäinen suojelualue Sastamalassa. Kiitämme lämpimästi myyjiä eli Aimo ja Eeva Lehtimäkeä siitä, että he valitsivat metsän ostajaksi Luonnonperintösäätiön.”

Pirunvuoren metsä tuli keväällä julkiseen myyntiin. Luonnonperintösäätiö pystyi ostamaan metsätilan tukiyhdistyksensä Ikimetsän ystävät ry:n avulla.

Ikimetsän ystävät ry perustettiin säätiön rinnalle vuonna 2005. Viime vuonna yhdistys sai jäseneltään huomattavan perinnön. Yhdistys päätti, että suurin osa testamenttivaroista lahjoitetaan Luonnonperintösäätiölle metsien ostoon.

Ikimetsän ystävien lahjoituksen avulla säätiö on tänä vuonna hankkinut omistukseensa Pirunvuoren metsän lisäksi kolme muutakin metsäaluetta: Jämsän Raksinmäen, Vesannon Torpan metsän ja Inarin Nangujärven metsän. Lisäksi yhdistyksen lahjoitus oli merkittäviltä osin mahdollistamassa Korppoon Inikorpin ja Kokkolan Majanmetsän hankintaa.

”Valitsimme kohteet tukiyhdistyksen kanssa, ja Pirunvuoren suojelu huipentaa yhteistyön”, Kytömäki kertoo. ”Pirunvuoren suojelualueesta tulee myös Ikimetsän ystävien nimikkometsä. Säätiö haluaa siten kiittää tukiyhdistystään ja luonnonystävää, joka testamentissaan metsiensuojelua muisti.”

Sastamalan Pirunvuori ja luola mainittiin kirjallisuudessa jo 1700-luvulla. Zacharias Topelius kirjoitti Pirunvuoresta 1800-luvun puolivälissä teoksessaan Finland framställd i teckningar, ja alue alkoi kiinnostaa myös ulkomaisia matkailijoita. Rautatien tulo Karkkuun vuonna 1894 lisäsi kävijöitä entisestään. Luonto- ja kulttuuriarvoista huolimatta Pirunvuoren kohtalo oli pitkään epävarma. Vuorelle suunniteltiin 1950-luvulla hotellia ja huoltoasemaa. 1970-luvulla kallionlaelle perustettiin suojelualue, mutta se jäi vain kolmen hehtaarin kokoiseksi.

”Nyt suojelualueen pinta-ala kymmenkertaistuu, ja samalla väistyy huoli Pirunvuoren kohtalosta”, Kytömäki toteaa.

Pirunvuoren metsässä on tällä erää sekä luonnontilaisempia että käsitellympiä osia, mutta aika korjaa metsätalouden jäljet. Suojelualueen perustamisen jälkeen Pirunvuorella saa edelleen kulkea jokaisenoikeuksien sallimissa rajoissa, ja Kivilinnan toiminta jatkuu. Parhaiten vuoren luontoon ja historiaan voi tutustua merkityillä reiteillä. Niiden käyttäminen on suositeltavaa myös siksi, että maaston kuluminen saadaan estettyä.

”On hienoa ajatella, että tulevaisuudessa kalliolla humisee jälleen ikimetsä, ja sen huomassa kohoaa omintakeinen kivirakennus muistona vuorta rakastaneesta taiteilijasta”, Kytömäki sanoo. ”Jylhä Pirunvuori muistuttaa meitä ihmisiä pienuudestamme ja toisaalta siitä, ettemme ole irrallamme muusta luonnosta.”