FA:n Arno Ahosniemi: Tarvitsemme talouskasvua velkaantumisen tilalle
Velkaantumisen tilalle tarvitaan talouskasvua, muistuttaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi. Kaikesta sopeutuksesta huolimatta Suomi ottaa ensi vuonna yli 12 miljardia euroa lisää velkaa. Ahosniemi toteaa, että ilman sopeutustoimia velkaa olisi pitänyt ottaa vielä monta miljardia enemmän. Vaikka vyötä on kiristetty, velkaantuminen ei taitu. Velkalaivan kääntäminen vaatii lisää työtä, enemmän vastuunottoa jokaisen omasta taloudesta, työperäistä maahanmuuttoa ja vielä lisää menojen leikkauksia. Lisäksi tarvitaan ennakkoluulottomuutta ja riskinotolle sekä menestymiselle suopeampia asenteita, Ahosniemi toteaa.
Kun vuoden 2023 eduskuntavaalikamppailua käytiin, kokoomuksen ja perussuomalaisten viesti oli selvä: törsäys ja tuhlaus loppuu, ja velkaantuminen käännetään selkeään laskuun.
Kansa halusi muutosta ja äänesti tiukan talouskurin puolueet vaalivoittoon.
Kun valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) julkisti ensimmäisen budjettinsa syksyllä 2023, monelle tiukkaa talouskuria kannattaneelle äänestäjälle tuli yllätyksenä, että vuodelle 2024 piti ottaa lisää velkaa yli 10 miljardia.
Vaalikautta on nyt takana pian puolitoista vuotta, ja Petteri Orpon (kok) hallitus on tullut tunnetuksi ennen kaikkea työmarkkinauudistuksista ja monenlaisista säästöistä hallinnossa ja sosiaali- ja työttömyysturvassa.
Lisätuloja hallitus on pyrkinyt hakemaan muun muassa tuntuvalla arvonlisäveron korotuksella (24 prosentista 25,5 prosenttiin), joka astuu voimaan jo syyskuussa.
Kaikesta sopeutuksesta huolimatta elokuun alussa julkistettu valtiovarainministeriön (VM) budjettiesitys vuodelle 2025 kertoo, että Suomi joutuu ottamaan peräti 12,2 miljardia lisää velkaa.
Hallituksen puolustukseksi on toki todettava, että ilman sopeutustoimia velkaa olisi pitänyt ottaa monta miljardia enemmän.
Vaikka vyötä on kiristetty, velkaantuminen ei taitu
Heikon suhdanteen vuoksi verotuloja ei kerry läheskään siihen malliin kuin vielä puoli vuotta sitten odotettiin.
Oman myrskyvaroituksensa antoi luottoluokittaja Fitch, joka piti Suomen luottoluokituksen (AA+) ennallaan, mutta pudotti luottoluokituksemme näkymät negatiivisiksi.
Suomeksi se tarkoittaa sitä, että Fitch ei usko Suomen pystyvän kääntämään velkaantumista yhtä todennäköisesti kuin aikaisemmin. Jää nähtäväksi, miten kaksi Fitchiä vieläkin merkittävämpää luottoluokittajaa Moody’s ja Standard & Poor’s arvioivat tulevina kuukausina Suomen näkymiä.
Luokittajien arvioilla on väliä. Mitä heikompi on luokitus, sitä kalliimpaa lainaraha on. Kun velkaa on otettu, sille tulee nykyisessä korkoympäristössä jo hintaa.
Vuoden 2025 budjettiesityksessään VM arvioi, että Suomi maksaa valtionvelan korkoja jo 3,5 miljardia. Mikäli luottoluokitus heikkenee, velan hinta voi nousta tuntuvasti.
On kylmäävää ajatella, mitä teemme, jos Suomen talouteen iskee lähivuosina koronan kaltainen shokki. Kun velkaa on jo valmiiksi paljon, kykymme kriisien ratkaisemiseen ovat entistäkin heikommat.
Suomen talous on edelleen taantumassa. Vasta loppuvuonna on odotettavissa piristymistä, vaikkakaan ei mitään kovin mainittavaa.
Viimeisimmät madonluvut tulivat Tilastokeskuksen artikkelista 13.8.: Suomessa työttömyys on noussut EU-maista toiseksi nopeimmin viimeksi kuluneen vuoden aikana. Velkalaivaa on vaikea kääntää, ellei työttömyyttä saada laskuun.
Väestörakenteellemme emme mahda nopealla aikataululla mitään, ja suurten ikäluokkien hoivan suurimmat laskut ovat vasta tulossa kuitattaviksi.
Suomen hallitusta on syytä tukea siinä, että se pyrkii kääntämään velkaantumisen. Kuten budjettia koskevat uutiset osoittavat, nykyiset toimet eivät vielä valitettavasti riitä. On surkeaa sanoa tämä ääneen, mutta olemme nyt siinä tilanteessa, että meillä on hyvinvointivaltio, johon meillä ei enää ole varaa.
Vanhenevan väestön Suomessa velkaantumisen kääntäminen on yllättävän suuri urakka.
Suomen taloutta vaivaa krooninen kasvun puute, ja sille meidän kaikkien pitäisi yhdessä pystyä tekemään jotain. Se vaatii lisää työtä, enemmän vastuunottoa jokaisen omasta taloudesta, työperäistä maahanmuuttoa ja vieläkin lisää menojen leikkauksia. Lisäksi tarvitaan ennakkoluulottomuutta ja riskinotolle sekä menestymiselle suopeampia asenteita.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210arno.ahosniemi@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA:n Arno Ahosniemi: Suomen talous ei lähde nousuun Impivaaraan käpertymällä16.8.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hallituksen kaavailemaa kiristystä työperäisen maahanmuuton ehtoihin haitallisena sekä talouden että suomalaisten kannalta. FA vastustaa jyrkästi hallituksen suunnitelmaa kolmen kuukauden määräajasta, jona maahanmuuttajan pitäisi työsuhteen päätyttyä löytää uusi työpaikka tai poistua maasta. Uudistus vaikeuttaisi olennaisesti työperäistä maahanmuuttoa, jota Suomen työmarkkinat kaipaavat kipeästi.
Sijoitusrahastoihin 605 miljoonaa euroa uutta pääomaa – Korkojen lasku vauhditti sijoituksia8.8.2024 14:08:04 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin heinäkuussa yhteensä 605 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 168 miljardia euroa.
FA:n Ahosniemi: Palkkajoustojen on lähdettävä toimialojen omista tarpeista – suurimman osan korotuksista vientimallissa on oltava paikallisesti sovittavia30.7.2024 11:53:34 EEST | Tiedote
Yleiseen linjaan perustuvissa työmarkkaratkaisuissa on pidettävä tiukasti huolta siitä, että ne mahdollistavat jatkossa tehokkaammat palkkajoustot toimialojen omista tarpeista lähtien. Jatkossa vientivetoisessa mallissa suurimman osan palkankorotuksista on oltava paikallisesti sovittavaa erää. Työmarkkinaratkaisujen on vahvistettava kansantaloutta, työllisyyttä ja talouskasvua. Valtakunnansovittelijalla on oltava liikkumavaraa, mutta se ei saa vaarantaa työmarkkinoiden toimivuutta.
Finanssiala ry:n Arno Ahosniemi on iloinen suomalaisten vahvasta edustuksesta EU-parlamentin talous- ja raha-asiain valiokunnassa23.7.2024 12:37:27 EEST | Tiedote
Euroopan parlamentti on ensimmäisessä täysistunnossaan valinnut komissiolle puheenjohtajan ja hyväksynyt eri valiokuntien edustajat. Finanssiala ry iloitsee, että toimialan kannalta keskeiseen talous- ja raha-asiain valiokuntaan tulee peräti viisi suomalaista. Valiokuntaan valittiin jäseniksi Eero Heinäluoma (sd.), Aura Salla (kok.) ja Jussi Saramo (vas.). Varajäseninä toimivat Katri Kulmuni (kesk.) ja Maria Ohisalo (vihr.). Valiokunta käsittelee muun muassa EU:n talouspolitiikkaan, finanssivalvontaan ja pankkisektorin sääntelyyn liittyviä asioita.
Sijoitushuijaukset kasvaneet vuodessa 90 prosenttia – älä osta sijoitusta säkissä15.7.2024 11:32:45 EEST | Tiedote
Suomalaiset menettivät yli 16 miljoonaa euroa sijoitushuijauksissa vuonna 2023. Kasvua edelliseen vuoteen oli noin 90 prosenttia. Tiedot ilmenevät Finanssiala ry:n pankeilta keräämistä luvuista. Sijoitushuijaukset liittyvät tyypillisesti virtuaalivaluuttaan, johon sijoittamalla luvataan suuria pikavoittoja pienellä riskillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme