Oletko saanut sijaissynnytyksellä lapsen? Kerro Simpukalle kokemuksistasi
Lapsettomien yhdistys Simpukka kerää kyselylomakkeella tietoja sijaissynnytysjärjestelyissä olleilta. Järjestö ajaa ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sääntelyä Suomeen. Vastaukset auttavat saamaan kokonaiskuvan sijaissynnytysjärjestelyistä.
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry kerää tietoa sijaissynnytysjärjestelyistä.
Järjestö kerää kokemuksia ja tietoja sijaissynnytysprosessia harkitsevilta, sijaissynnytysprosessissa olevilta ja sijaissynnytysjärjestelyillä lapsen saaneilta. Simpukka toivoo tietoja myös heiltä, joiden prosessi on päättynyt tuloksettomana.
Kokemuksistaan voi kertoa 1.9.2024 asti auki olevan verkkolomakkeen kautta. Lapsettomien yhdistys Simpukan kysely: Kysely sijaissynnytysjärjestelyillä lasta toivoville ja lapsen saaneille.
Simpukka tekee vahvaa vaikuttamistyötä ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallimiseksi Suomessa. Järjestö toivoo, että sijaissynnytyksen sääntely otetaan hallitusohjelmaan.
“Vaikuttamistyömme tueksi on tärkeää saada tietoa heiltä, jotka ovat juuri prosessissa tai ovat käyneet sen läpi. Toivomme kuulevamme muun muassa miten prosessi on edennyt, mitä mahdollisia haasteita on tullut vastaan ja miten yhteistyö Suomen viranomaisten kanssa on sujunut”, Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Piia Savio sanoo.
Sijaissynnytykset ulkomailla
Sijaissynnytykseen tähtäävien hedelmöityshoitojen antaminen kiellettiin Suomessa hedelmöityshoitolailla vuonna 2007.
Hedelmöityshoitolakiin on kirjattu, että hedelmöityshoitoja ei saa antaa, jos on syytä olettaa, että lapsi aiotaan antaa adoptiolapseksi. Tästä olisi juuri kyse sijaissynnytyksessä.
Sijaissynnytysjärjestelyihin hakeudutaan usein ulkomaille. Tällöin henkilö tai pari hakeutuu itsenäisesti tai kaupallisen toimiston avulla hedelmöityshoitoihin ulkomaille siten, että sijaissynnyttäjä kantaa ja synnyttää henkilölle tai parille lapsen ulkomailla.
“Simpukka ry saa vuosittain 15–20 yhteydenottoa sijaissynnytystä harkitsevilta perheiltä. Sijaissynnytystä tarvitsevat suuntaavat katseensa ulkomaille, koska viralliset järjestelyt eivät ole kotimaassa mahdollisia. Järjestelyt ulkomailla eivät ole Suomen laissa kiellettyjä, mutta näihin järjestelyihin liittyy usein huomattavia eettisiä, juridisia ja käytännön haasteita. Olisi tärkeää tietää, että prosessissa otetaan huomioon sijaissynnyttäjänä toimivan, syntyvän lapsen ja aiottujen vanhempien oikeudet. Näitä ei aina pystytä varmistamaan. Kotimainen sijaissynnytyslainsäädäntö turvaisi syntyviä perhesuhteita ja edistäisi lapsiperheellistymisen mahdollisuuksia”, Savio summaa.
Ei-kaupallinen sijaissynnytys voisi auttaa lapsiperheellistymistoiveessa muun muassa itsellisiä miehiä, miespareja, kohduttomana syntyneitä, kohdunpoiston läpikäyneitä, transtaustaisia henkilöitä sekä toistuvia keskenmenoja kokevia.
Sijaissynnytyksessä lapsi luovutetaan syntymän jälkeen muun kuin synnyttäjän kasvatettavaksi. Ei-kaupallisessa eli altruistisessa sijaissynnytyksessä olennaista on synnyttäjän halu auttaa.
Sijaissynnytys saa laajaa kannatusta
Oikeusministeriö teetti selvitykset sääntelyn mahdollisuuksista vuosina 2012 ja 2023. Asiantuntijapalautteissa otettiin vahvasti kantaa tarpeesta säännellä sijaissynnytystä.
Huhtikuussa 2023 valmistuneeseen selvitykseen saatiin lausunnot 48 asiantuntijataholta. Lausuntotiivistelmä julkaistiin maaliskuussa 2024. Vain kaksi asiantuntijatahoa vastusti sääntelyn luomista. Merkittävä osa lausunnonantajista (20/48) pitää ei-kaupallisten sijaissynnytysten sallimista Suomessa lähtökohtaisesti perusteltuna tietyin edellytyksin.
Lausunnoissa kannatetaan erityisesti selvityksessä esitettyä ennakolliseen valvontaan perustuvaa lupajärjestelmää. Suurin osa lausunnonantajista (26/48) ei ota lausunnossaan kantaa ei-kaupallisten sijaissynnytysten sallimiseen.
Simpukka otti kantaa lausuntoihin tiedotteissaan Sijaissynnytyksen sääntely hallitusohjelmaan (17.4.2023 Simpukka, Sateenkaariperheet, Väestöliitto ja Monimuotoiset perheet -verkosto) ja Sateenkaarimiesten lapsitoivetta ei saa ohittaa – sijaissynnytyksen laillistamiselle laajaa kannatusta Suomessa.(17.6.2024 Simpukka ja Sateenkaariperheet)
Vastaa kyselyyn sijaissynnytyksestä
Lapsettomien yhdistys Simpukan verkkokysely on tarkoitettu kaikille sijaissynnytysprosessia harkitseville, prosessissa oleville ja sijaissynnytysjärjestelyillä lapsen saaneille sekä heille, joiden prosessi on päättynyt tuloksettomana.
Kyselyyn vastataan anonyymisti. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Kyselyn tuloksia käytetään vaikuttamistyössä. Kyselyn arvioitu vastaamisaika on 20–30 minuuttia.
Lapsettomien yhdistys Simpukan kysely: Kysely sijaissynnytysjärjestelyillä lasta toivoville ja lapsen saaneille.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia SavioToiminnanjohtajaLapsettomien yhdistys Simpukka ry
Tahattoman lapsettomuuden asiantuntijaorganisaatio. Vaikuttaminen, vertaistuki ja edunvalvonta.
Linkit
- Simpukka ry:n sijaissynnytystietopankki
- Simpukka ja Sateenkaariperheet: Sateenkaarimiesten lapsitoivetta ei saa ohittaa – sijaissynnytyksen laillistamiselle laajaa kannatusta Suomessa
- Georgia on kieltämässä sijaissynnytysjärjestelyt ulkomaalaisilta – Lapsettomien yhdistys Simpukka seuraa tilannetta
- Simpukka ja Sateenkaariperheet: Sijaissynnytys parantaisi lapsiperheellistymisen mahdollisuuksia
- Simpukka, Sateenkaariperheet, Väestöliitto ja Monimuotoiset perheet -verkosto: Sijaissynnytyksen sääntely hallitusohjelmaan
- Simpukka, Väestöliitto ja Monimuotoiset perheet -verkosto: Syntyvyyden kasvu vaatii yhteiskunnan tukea
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Ammattilaiset: Syntyvyyskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan hedelmällisyyden ja syntyvyyden osaamiskeskus14.11.2024 08:46:30 EET | Tiedote
Hedelmällisyyden ja syntyvyyden osaamiskeskus, hedelmällisyystieto koulujen opetussuunnitelmaan, lisää rahaa hedelmöityshoitoihin, kampanja sukusolujen luovuttamisesta, Kela-korvaukset koskemaan kaikkia hedelmöityshoidoissa käyviä? Suomalaisten lapsitoiveen tukeminen -keskustelutilaisuus kokosi 12.11. Eurooppasaliin ammattilaisia ja päättäjiä keskustelemaan syntyvyydestä, hedelmöityshoidoista ja lapsitoiveesta.
Kun machomies astuu huoneeseen, kaikki naiset tulevat raskaaksi - onko lisääntymiskyvytön mies muiden silmissä vähemmän mies?8.11.2024 10:41:43 EET | Tiedote
Miehen lapsitoive ja tahaton lapsettomuus ovat yhteiskunnassa yhä huonosti tunnistettuja. Yhdenvertaisen lapsitoiveen mahdollistamisen eteen tarvitaan asennemuutos, miehen lapsettomuussurun ja tuen tarpeen huomioiminen sekä sijaissynnytyksen salliminen. Lapsettomien yhdistys Simpukan paneelissa 6.11.2024 keskustelivat Ville Niinistö, Niko Uusi-Simola, Mio Kivelä ja Tuomas Keski-Kuha.
“Pitääkö minun tulla näyttämään, miten niitä lapsia tehdään?” Tahattomasti lapsettomat miehet saavat loukkaavia kommentteja29.10.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Lasta toivovat miehet kohtaavat naureskelua ja asiattomia kommentteja. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry muistuttaa, että tahaton lapsettomuus on syvä kriisi myös miehelle. Miehen lapsitoive -keskustelupaneeli 6.11.2024 tuo esille erilaisia lapsettomuuskokemuksia. Paneelissa ovat mukana Ville Niinistö, Niko Uusi-Simola, Mio Kivelä ja Tuomas Keski-Kuha.
Pohjoismaiset lapsettomuusjärjestöt ovat huolissaan syntyvyydestä: “Nuoret eivät tiedä tarpeeksi hedelmällisyydestä”15.10.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Pohjoismaiset lapsettomuusjärjestöt The Nordic Fertily Network -yhteistyöverkostosta ovat huolissaan syntyvyydestä ja nuorten hedelmällisyystiedosta. Lapsettomien yhdistys Simpukka toivoo hedelmällisyystiedon lisäämistä peruskoulun ja toisen asteen opetussuunnitelmaan. Nuoret tarvitsevat tietoa hedelmällisyyteen vaikuttavista tekijöistä.
Keskenmenojen puutteellinen hoito voi johtaa lapsitoiveesta luopumiseen8.10.2024 10:14:58 EEST | Tiedote
Keskenmenosta aiheutuva suru, pelko ja puutteellinen hoito ja kohtaaminen terveydenhuollossa voivat johtaa lapsitoiveesta luopumiseen. Lapsettomien yhdistys Simpukan kyselyraportin mukaan keskenmenosta aiheutuvat hyvinvointihaitat vaikuttavat jopa vuosia keskenmenon jälkeen. Tiistaina 15.10.2024 vietettävä keskenmenon kokeneiden päivä antaa äänen keskenmenon kokeneille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme