Kuntajohtajien työtyytyväisyys on parantunut – työhyvinvointia nakertavat häirintä ja liian tiukka sääntely
Kaupungin- ja kunnanjohtajien työhyvinvointi on parantunut viimeisen kahden vuoden aikana, selviää Kuntaliiton, Kevan ja Suomen Kuntajohtajat ry:n tekemästä kyselytutkimuksesta. 82 prosenttia kuntajohtajista on melko tai erittäin tyytyväisiä työhönsä, ja 83 prosenttia arvioi nykyisen työkykynsä hyväksi.
Kaupungin- ja kunnanjohtajien työhyvinvointi on parantunut viimeisen kahden vuoden aikana, selviää Kuntaliiton, Kevan ja Suomen Kuntajohtajat ry:n tekemästä kyselytutkimuksesta. 82 prosenttia kuntajohtajista on melko tai erittäin tyytyväisiä työhönsä, ja 83 prosenttia arvioi nykyisen työkykynsä hyväksi.
Korkeasta tyytyväisyydestä huolimatta valtaosa eli 84 prosenttia vastanneista kuntajohtajista kokee vähintään kerran viikossa tekemättömien töiden painetta ja kolme neljästä (73 %) kokee laiminlyövänsä kotiasioita ansiotyön vuoksi. Joka viides kuntajohtaja tuntee melko tai erittäin paljon stressiä, ja 38 prosenttia vain vähän tai ei lainkaan.
Normit, talous ja sote-uudistus kuormittavat
Kuntien ajankohtaisista haasteista eniten kuntajohtajien työhyvinvointia nakertavat toiminnan ja tehtävien yksityiskohtainen sääntely sekä taloustilanne.
– Kuntien taloudellinen tilanne on vaikea, ja samaan aikaan toiminnan kehittämistä rajoittaa tehtävien yksityiskohtainen sääntely. On kuntajohtajille lähes kohtuutonta, että eurot ovat tiukassa, mutta sääntelyn takia toimintatapojen muuttaminen ja kehittäminen on hankalaa, korostaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Yli puolet kuntajohtajista kokee kuormittavana myös sote-uudistuksen sekä yhteistyön hyvinvointialueiden kanssa. Myös maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa negatiivisesti kuntajohtajien työhyvinvointiin.
Huoli osaavan työvoiman saatavuudesta on vähentynyt: tästä on huolissaan vain joka neljäs kyselyyn vastannut kuntajohtaja, kun kaksi vuotta aiemmin luku oli 58 prosenttia vastanneista.
– Kuntajohtajien työssä on monia voimavaratekijöitä, jotka tukevat heidän työkykyään. Moni kuitenkin kokee työssään stressiä. Työkuormitusta pitää seurata tarkasti kuntien toimintaympäristön muutoksessa, sanoo Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander.
62 prosenttia naiskuntajohtajista raportoi häirinnästä
Peräti 40 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntajohtajista kertoo kokeneensa työssään häirintää tai uhkailua kuluvan valtuustokauden aikana. Häirintä kohdistuu erityisesti naiskuntajohtajiin: naisista 62 prosenttia ilmoitti kokeneensa häirintää tai uhkailua, miehistä 27 prosenttia.
Useimmiten häirintä kohdistuu kuntajohtajaan itseensä, mutta seitsemän prosenttia vastaajista kertoo, että myös heidän läheisensä ovat kohdanneet häirintää tai uhkailua heidän työnsä takia.
Useimmiten häirintä tai uhkailu ilmenee asiattomana palautteena mediassa, maalittamisena tai uhkauksina sähköpostin tai tekstiviestien välityksellä. Epäasiallinen toiminta liittyy yleensä päätösten vastustamiseen tai henkilökohtaisiin syihin.
– Häirintä, uhkailu ja epäasiallisen käytöksen lisääntyminen liittyvät esimerkiksi työn julkisuuteen ja ikävien päätösten henkilöitymiseen. Kunnissa on jouduttu tekemään kipeitä päätöksiä talouden tasapainottamiseksi. Kuntakentältä on noussut toive lainsäädännön kehittämisestä siten, että häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen pystytään puuttumaan nykyistä paremmin, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta toteaa.
Kokemukset epäluottamuksesta kuntajohtajan ja luottamushenkilöiden välillä vähentyneet
Kuntajohtajien arviot päätöksentekoilmapiiristä ovat muuttuneet aiempaa positiivisemmiksi. Kokemukset virkajohtajan ja luottamushenkilöiden välisestä epäluottamuksesta ovat vähentyneet hieman kahden vuoden takaisesta ja merkittävästi vuodesta 2020.
Joka neljäs kyselyyn vastannut kuntajohtaja kertoo, että luottamushenkilöiden taholta on esitetty jonkinlaista epäluottamusta kuluvan valtuustokauden aikana.
– Kuntajohtajien ja luottamushenkilöiden väliset epäluottamustilanteet ovat saaneet runsaasti julkisuutta, ja kunnissa on aloitettu työ päätöksentekoilmapiirin parantamiseksi Kuntaliiton tuella. Työtä on tärkeää jatkaa vuonna 2025 alkavalla uudella valtuustokaudella, Pekola-Sjöblom toteaa.
Tietoa Kuntajohtajien työhyvinvointikyselystä
Kuntajohtajien kyselytutkimus toteutettiin touko-kesäkuussa, ja siihen vastasi 186 kaupungin- ja kunnanjohtajaa. Vastausprosentti oli 62, ja vastaukset ovat kattava otos kaikista Suomen kuntajohtajista.
Tutkimuksen toteutti Kuntaliitto yhteistyössä Kevan ja Suomen Kuntajohtajat ry:n kanssa. Vastaava tutkimus on toteutettu vuodesta 2007 lähtien noin kahden vuoden välein.
Lisätietoja:
Minna Karhunen, Kuntaliiton toimitusjohtaja, p. 050 380 5907, minna.karhunen(at)kuntaliitto.fi
Jaakko Kiander, Kevan toimitusjohtaja, p. 050 583 8599, jaakko.kiander(at)keva.fi
Tuomas Lohi, puheenjohtaja, Suomen kuntajohtajat ry., p. 0500 688 594, tuomas.lohi(at)kempele.fi
Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto, p. 050 3375634, marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi
Jarkko Majava, kehittämispäällikkö, Kuntaliitto, p. +358 9 771 2860, jarkko.majava(at)kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kuntaliiton mediapalvelupuhelin
Kuntaliiton viestintätiimi palvelee median edustajia mediapalvelupuhelinnumerossa arkisin kello 9-16.
Tony HagerlundViestinnän kehittämispäällikkö
Puh:+358 50 526 2158tony.hagerlund@kuntaliitto.fiKuvat
Liitteet
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntalaiset ja kuntapäättäjät eivät kannata kuntaliitoksia – yksi toteutuu kuitenkin vuoden alussa1.1.2025 05:00:00 EET | Tiedote
Kuntaliitokset saavat osakseen vastustusta sekä kuntalaisten että päättäjien keskuudessa. Erityisesti oman kunnan yhdistäminen toiseen herättää kielteisiä tunteita.
Kommunalvalet populäraste sättet att påverka, men invånarna påverkar också mellan valen19.12.2024 09:47:52 EET | Pressmeddelande
Största delen av kommuninvånarna ser röstning i kommunalvalet som det viktigaste sättet att påverka den egna kommunens angelägenheter, men samtidigt vill de vara delaktiga också mellan valen. Resultaten visar att majoriteten av kommuninvånarna anser det vara viktigt att påverkansmöjligheterna utvidgas, men upplever att deras åsikter inte hörs.
Kuntavaalit ovat suosituin tapa vaikuttaa, mutta kuntalaiset haluavat vaikuttaa myös vaalien välillä19.12.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Vaikka valtaosa kuntalaisista pitää kuntavaaleissa äänestämistä tärkeimpänä keinona vaikuttaa oman kuntansa asioihin, he samanaikaisesti osallistuvat ja haluavat osallistua myös vaalien välillä. Kunnissa kannattaisi kiinnittää suurempaa huomiota jo käytössä oleviin sekä myös vielä hyödyntämättömiin osallistumis- ja vaikuttamistapoihin, selviää Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksesta.
Kuntalaistutkimus 2024: Kuntapalveluja arvostetaan - kirjastot suomalaisten kestosuosikkeja13.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2024 paljastaa, että suomalaiset ovat pääosin tyytyväisiä kunnallisiin palveluihin. Kirjastot, liikuntapalvelut, vesi- ja jätehuolto sekä kansalais- ja työväenopistot ovat kärkisijoilla. Yli 10 500 kuntalaisen vastaukset antavat kattavan kuvan siitä, mikä kuntien palveluissa toimii ja mitä tulisi kehittää.
Oppimisen tuen uudistuksen toteutuksessa tulee satsata ennaltaehkäisevään tukeen9.12.2024 13:53:25 EET | Tiedote
Eduskunnan sivistysvaliokunta on julkaissut mietintönsä 3.12. liittyen oppimisen tuen uudistukseen. Kuntaliitto korostaa, että uudistus on tärkeä ja iso muutos perusopetukseen. Sen onnistuminen edellyttää riittäviä resursseja, joustavuutta paikallisessa toteutuksessa ja selkeitä linjauksia rahoituksen suhteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme