Suomen kuuden suurimman kaupungin ilmastotoimet vertailussa – tiivistäminen ei riitä ratkaisuksi, tutkijat korostavat
Aalto-yliopiston tutkijat osoittivat, että vaikka kaupunkivihreän merkitys kasvaa, kaupunkirakenteen tiivistäminen on edelleen ilmastotyön mantra, jota ei kyseenalaisteta. Kaupunkien ilmastosuunnitelmista löytyi myös eroja: Helsinki, Espoo ja Oulu näkevät kaupunkivihreän lähinnä tiiviyttä palvelevana sopeutumisena, kun taas Tampere, Turku ja Vantaa painottavat luonnonsuojelua ja yhä enemmän myös kaupunkivihreän lukuisia hyötyjä ympäristölle ja asukkaille.
![Suuri rakennus, jonka edessä puita ja muita kasveja.](/data/images/public/37936456/70422651/3f297887-7f7e-4eb6-96b0-34b857088aab-w_720.jpg)
70 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä syntyy kaupungeissa. Kaupunkirakenteen tiivistäminen joukkoliikenneväylien varsille on nähty jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan tärkeimpänä maankäyttöpolitiikan keinona suitsia kaupunkien päästöjä.
Viime vuosina ymmärrys kaupunkiluonnon tärkeydestä on kuitenkin lisääntynyt. Myös EU:n äskettäin hyväksymä ennallistamisasetus korostaa kaupunkien viherpeitteen merkitystä niin ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten torjunnassa kuin luonnon monimuotoisuuden edistämisessä.
Aalto-yliopiston tutkijat CO-CARBON- ja SMARTLAND-hankkeissa selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten tiivistäminen ja viherryttäminen näkyvät Suomen kuuden suurimman kaupungin – Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun ja Turun – ilmastosuunnitelmissa.
”Kaupunkien merkitys ilmastotyössä on merkittävä, ja varsinkin isot suomalaiskaupungit ovat toimineet sen edelläkävijöinä jo ennen lainsäädännön velvoitetta”, sanoo professori Ranja Hautamäki.
Tutkijat havaitsivat, että vaikka kaupunkivihreän merkitys on kasvamassa, kaupunkirakenteen tiivistäminen on edelleen ilmastotyön painopiste.
“Siitä on tullut itsestäänselvyys ja tosiasia, jota ei kyseenalaisteta – vaikka kyse on aina poliittisista päätöksistä”, tutkijatohtori Tuulia Puustinen korostaa.
“Kiinnostavaa kyllä, tiivistämiseen ja viherryttämiseen liittyviä ristiriitoja ei tuotu suunnitelmissa juurikaan esille.”
Ilmastosuunnitelmissa kaupunkivihreä oli läsnä pääasiassa kolmella tavalla. Perinteisin tapa pohjautuu luonnonsuojeluun: luontoa suojellaan tiivistämisen vastapainoksi, ja kaupunkivihreä ja rakennettu kaupunki nähdään erillisinä kokonaisuuksina. Tämä lähestymistapa näkyi vahvasti Tampereen, Turun ja Vantaan ilmastosuunnitelmissa.
Toinen tapa on nähdä kaupunkivihreä tiivistämisen palvelukseen valjastettuna sopeutumiskeinona, joka auttaa esimerkiksi hulevesien hallinnassa. Sopeutumista korostivat ilmastosuunnitelmissaan erityisesti Helsinki, Espoo ja Oulu.
Ilmastosuunnitelmista löytyi myös kolmas, tutkijoita ilahduttava lähestymistapa, joka ei tukeudu tiivistämiseen ja jossa kaupunkivihreä nähdään täydentävänä ja jopa vaihtoehtoisena strategiana tiivistämiselle. Tässä lähestymistavassa kaupunkiluonto on erottamaton osa kaupungin kehittämistä, ja ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi se korostaa vihreän monia hyötyjä luonnon monimuotoisuuden ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin kannalta. Monihyötyisyyttä nostivat ilmastotoimisuunnitelmissaan esille erityisesti Vantaa, Tampere ja Turku.
Suojelu ja vihreän ripottelu ei riitä
Kaupungistuminen on globaali megatrendi, joka näkyy vahvasti myös Suomessa. Kuudessa suurimmassa kaupungissa asuu jo kolmannes suomalaisista, ja kaikkien kuuden väkiluvun ennustetaan myös kasvavan tulevaisuudessa. Tämä korostaa entisestään kaupunkien ilmastotoimien merkitystä, tutkijat korostavat.
Pelkkä vihreän ripottelu sinne tänne tai vihreän suojelu kaupungin laitamilla ei riitä hulevesien hallintaan, kasvillisuuden viilentävän vaikutukseen tai tehokkaaseen hiilensidontaan. Paikallisten ilmastohyötyjen takaamiseksi puuston latvuspeittävyyden tulisi olla kaikkialla kaupungissa 30 prosenttia, mutta esimerkiksi joissain Helsingin kaupunginosissa se jää jopa 4 prosenttiin.
Kaupunkien ilmastosuunnitelmia ei Suomessa ole aiemmin juuri tutkittu. Tutkijat korostavatkin ilmastosuunnitelmien merkitystä poikkihallinnollisina, eri toimialojen tavoitteita yhteensovittavana työkaluna, jossa otetaan huomioon kaupunkivihreän ilmastohyödyt ja merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Tällainen integroitu lähestymistapa vaatii kaupungeilta systeemitason ajattelua, jossa tunnistetaan ilmastopolitiikan mahdollisesti ristiriitaiset tavoitteet sekä tavoitteiden asettamiseen liittyvät kompromissit ja synergiat yli politiikkasektoreiden ja perinteisen hillintä-sopeutuminen-jaottelun.
Linkki tutkimukseen (sciencedirect.com)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ranja HautamäkiMaisema-arkkitehtuurin professori, Aalto-yliopisto, CO-CARBON-projekti
Puh:050 523 2207ranja.hautamaki@aalto.fiTuulia PuustinenTutkijatohtori, kiinteistötalouden tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto, SMARTLAND-projekti
Puh:050 501 1272tuulia.puustinen@aalto.fiTietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Miljoonarahoitus hengittävien puuvaahtorakennusten kehittämiseen – ilmanvaihtoaukot avautuvat ja sulkeutuvat itsestään9.8.2024 11:12:30 EEST | Tiedote
Puuvaahdosta 4D-tulostamalla tehty julkisivuelementti voi säästää merkittävästi lämmitykseen ja jäähdytykseen tarvittavaa energiaa sekä kutistaa rakentamisen hiilijalanjälkeä. ”Kuulostaa scifiltä, mutta on täysin mahdollista”, hanketta vetävä Juha Koivisto kuvaa Gaudin arkkitehtuurin inspiroimaa ratkaisua.
Uusi hyvinvointimalli haastaa hallituksen leikkauspäätökset29.7.2024 09:25:54 EEST | Tiedote
Leikkaukset pitäisi kohdistaa palveluihin, jotka tuottavat vähiten hyvinvointia, sanoo uudenlaisen hyvinvoinnin mallin rakentanut apulaisprofessori Frank Martela.
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa5.7.2024 11:37:53 EEST | Tiedote
Tutkijat selvittivät yhteisöllisen auktoriteetin toimintaa kolmessa ohjelmistoyrityksessä. Johtajat osallistuivat keskusteluihin aktiivisesti, eivätkä työntekijät arastelleet heidän haastamistaan.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä4.7.2024 12:16:59 EEST | Tiedote
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli3.7.2024 14:14:47 EEST | Tiedote
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme