Perhejärjestöt ja Kokoomusnaiset: Suruvapaa olisi tärkeä tuki lapsensa menettäneille

Hämeen Kokoomusnaisten tekemä aloite surulomasta hyväksyttiin yksimielisesti Kokoomuksen puoluekokouksessa Tampereella 16. kesäkuuta.

”Suruloma lapsensa menettäneille vanhemmille etenee puoluekokouksen päätöksen jälkeen Kokoomuksen tavoitteeksi. Pidämme Kokoomusnaisissa tärkeänä sitä, että suuren surun keskellä vanhemmat voivat keskittyä asian käsittelyyn, eikä poissaolo esimerkiksi töistä vaadi raskasta prosessia diagnoosin saamiseksi”, kertoo Kokoomuksen Naisten Liitto ry:n puheenjohtaja Pihla Keto-Huovinen.

Myös perhejärjestöt iloitsevat päätöksestä.

”Kokoomuksen päätös hyväksyä suruloma-aloite on askel kohti oikeudenmukaisempaa ja inhimillisempää yhteiskuntaa, jossa vanhempien hyvinvointi lapsen menetyksen hetkellä otetaan vakavasti”, kommentoi Käpy ry:n toiminnanjohtaja Susanna Uittomäki: ”Suruvapaa tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden käsitellä surua turvatummassa taloudellisessa tilanteessa ja palauttaa voimiaan ennen työelämään paluuta.”

Käpy Lapsikuolemaperheet ry on edistänyt suruvapaata jo vuosia yhteistyössä muiden perhejärjestöjen kanssa Monimuotoiset perheet -verkostossa. Suomessa kuolee vuosittain 400–500 alle 18-vuotiasta lasta, joista alle 200 syntyy kuolleena.

"Lapsensa menettäneet ovat harvoin työkykyisiä pian lapsen kuoleman jälkeen, mutta heillä ei ole oikeutta tukeen, joka mahdollistaisi poissaolon töistä. Vanhemmat joutuvat hakemaan sairauslomaa, usein monta kertaa, ja heille täytyy määrittää jokin sairausdiagnoosi, joka mahdollistaa korvauksen. Suru ei kuitenkaan ole sairaus." toteaa Uittomäki.

Uittomäki kertoo, että sairauslomaa saatetaan myöntää esimerkiksi masennusdiagnoosilla, mikä ei välttämättä kuvaa vanhemman todellista tilannetta. Sairauslomaa joutuu myös usein hakemaan lyhyissä pätkissä, mikä kuormittaa turhaan sekä vanhempia että palvelujärjestelmää.

Suruvapaa on jo käytössä Tanskassa. Käpy Lapsikuolemaperheet ry ja Monimuotoiset perheet -verkosto toivovat vastaavaa mallia Suomeen. Suruvapaa on perhe-etuus, jonka tarkoituksena on tarjota vanhemmille taloudellisesti turvattu aika surun käsittelyyn ja elämän uudelleenjärjestelyyn.

"Suruvapaassa vanhemmille maksettaisiin ansiosidonnaista päivärahaa tai minimitasoista etuutta, jos ansiosidonnaista ei ole kertynyt. Toivomme Suomeen Tanskan mallin mukaista 26 viikon eli noin puolen vuoden vapaata alaikäisen lapsen kuoleman tai kuolleena syntyneen lapsen syntymän jälkeen. Suruvapaan tulee olla joustava ja mahdollistaa vanhemmalle paluun töihin jo aikaisemmin, jos vointi sen sallii ", kuvaa Monimuotoiset perheet -verkoston johtava asiantuntija Emma Kolu.

Käpy ry:n puheenjohtaja Krista Nuutinen pitää suruvapaassa tärkeänä myös sitä, että se parantaisi myös ei-synnyttäneen vanhemman asemaa nykytilanteeseen verrattuna. Yhtenäinen perhe-etuus lapsen kuoleman kohdanneille vanhemmille kaiken kaikkiaan parantaisi kohderyhmän yhdenvertaista asemaa yhteiskunnassa ja työelämässä. Tällä hetkellä sosiaaliturvajärjestelmä ei tunnista tätä kohderyhmää ja perhetilannetta oikeastaan ollenkaan, lisää Nuutinen. Tanskan malli huomioi myös opiskelijat, työttömät, yrittäjät ja epätyypillisissä työsuhteissa olevat henkilöt. Tanskassa kaikki parlamentin puolueet olivat yksimielisesti ehdotuksen takana.

Kokoomuksen puoluekokouksen hyväksymä suruloma-aloite täsmentää, ettei Kokoomus puolueena toistaiseksi esitä suoraan Tanskan mallin mukaista suruvapaata, vaan Suomen malli tulisi muodostaa sosiaaliturvajärjestelmän huomioivan jatkoselvityksen pohjalta. Suomeen tulisi laatia riittävän jatkoselvityksen pohjalta omanlaisensa malli, joka huomioi suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän erityispiirteet. Perhejärjestöt kannattavat myös tätä linjausta.

Kokoomuksen puoluekokous hyväksyi aloitteen yhteydessä myös lisäyksen, jonka mukaan kuolleena syntyneen lapsen juridista asemaa selvitettäisiin.

"Tällä hetkellä kuolleena syntynyttä lasta ei rekisteröidä väestötietojärjestelmään, eikä hän näin ollen ole virallisesti olemassa, vaikka hautausvelvollisuus on raskausviikosta 22 lähtien. Kuolleena syntyneen lapsen merkintä väestötietojärjestelmässä toisi perheenjäsenen ja surun näkyväksi, mikä olisi tärkeää vanhemmille", toteaa Nuutinen.