Tutkimus: Jämäkkä johtaminen ylläpiti opettajien toimintakykyä myös kriisiaikana
Miten johdetaan kriisitilanteessa? Työterveyslaitoksen ja Vaasan yliopiston yhteinen tutkimus selvitti, millä keinoilla opetusalan työyhteisöt pääsivät koronapandemian aikana selviytymisvaiheesta uudistumiseen. Kriisin aikana johtamisen tärkeä tehtävä on turvata perustyö ja tukea tehtävien priorisoinnissa. Tutkimushankkeessa julkaistiin käytännön toimenpidesuositukset esihenkilöille ja johtajille.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 20.8.2024
Koronapandemia toi opetusalalle ennennäkemättömän paineen kehittää etäopetusta. Työterveyslaitoksen ja Vaasan yliopiston tutkimushankkeessa tutkittiin koronapandemian aikana kertyneitä kokemuksia opetusalan johtamisessa.
Tulokset tarjoavat ratkaisukeinoja nykyisiin ja tuleviin kriisitilanteisiin. Esimerkiksi Ukrainassa käytävä sota on vaatinut uusia ratkaisuja kotimaastaan paenneiden kouluttamiseen Suomessa.
– Keskittyminen ydintehtäviin auttaa selviytymään kriisistä, ja kriisin aikana johtamisen tärkeä tehtävä on perustyön turvaaminen. Kriisin aikana tarvitaan johtajan tukea siinä, että asetetaan tehtävät tärkeysjärjestykseen. Tehtävien priorisointi on kriisissä välttämätöntä, sillä kaikkea ei voi tehdä, sanoo erityisasiantuntija Sari Käpykangas Työterveyslaitoksesta.
Selviytymisestä uudistumiseen: Oppimisen ja innovoinnin johtaminen työpaikan kriisissä – UUDIS -hanketta rahoitti myös Työsuojelurahasto.
Työhyvinvointi tukee toimintakykyä kriisissä
Tutkimuksen mukaan opettajien toimintakyky odottamattomassa kriisitilanteessa oli keskimäärin melko korkealla tasolla. Ammattilaiset kestivät painetta ja pystyivät tekemään muutoksia työkäytäntöihin hyvin nopealla aikataululla.
Työhyvinvointi edesauttoi opettajien toimintakykyä. Jos työtä oli liikaa, opettajilla oli liian kiire tai he olivat huolissaan oppilaista, heidän työhyvinvointinsa heikkeni. Kollegoilta ja esihenkilöltä saatu apu ja tuki puolestaan edistivät työhyvinvointia.
– Jämäkkä esihenkilötyö korostui tuloksissa voimavaratekijänä, joka tukee työntekijöiden suoriutumista ja vähentää kuormitusta. Sitouttava johtaminen oli myös yhteydessä työyhteisön innovatiivisuuteen yli tarkasteluvuosien, kertoo tutkimuspäällikkö Maarit Kauppi Työterveyslaitoksesta.
Toimenpidesuositukset kriisijohtamiseen
Tutkimuksessa selvisi, että opettajien kokemus työyhteisön innovatiivisuudesta laski kriisiaikana. Esimerkiksi ohjeisiin liittyvät ongelmat olivat yleisiä. Epäselvät tai puutteelliset ohjeet voivat johtaa siihen, että uuden oppiminen ja innovatiivinen ajattelu koetaan enemmän kuormittavaksi kuin innostavaksi osaksi työtä.
– Toimintatapoja pitää pystyä uudistamaan kriisiaikana. Tutkimuksemme perusteella on tärkeä selventää ohjeisiin liittyvät ongelmat ja epäselvyydet, jottei niistä muodostu ylimääräistä kuormittajaa oppimisen ja innovoinnin tielle, sanoo tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta.
– Kriisiaikana työkäytäntöjen uudistaminen on kuitenkin välttämätöntä, ja johtamisella on siinä keskeinen rooli. Uuden oppimista ja ideointia voidaan tukea monin tavoin myös vaikeissa tilanteissa, kertoo tutkijatohtori Laura Urrila Vaasan yliopistosta.
Uudistumisen mahdollistava kriisijohtaminen koostuu viidestä osa-alueesta: kriisitilanteen johtaminen, innovatiivisen toiminnan tukeminen, perustehtävän tukeminen, osaamisen kehittäminen sekä yhteistyöverkostoihin panostaminen.
Tutkimustulosten pohjalta tehdyt toimenpidesuositukset on koostettu huoneentauluksi sekä täytettävään muotoon, jota voi käyttää työpaikalla tukena yhteisissä keskusteluissa. Tieto on sovellettavissa myös muille aloille, joissa tehdään itsenäistä asiantuntijatyötä ja ollaan tekemisissä asiakkaiden kanssa.
Tutkimus
- Tutkimustuloksia esitellään maksuttomassa webinaarissa 28.8.2024 klo 15–16. Ilmoittaudu: Selviytymisestä uudistumiseen: Oppimisen ja innovoinnin johtaminen työpaikan kriisissä – UUDIS-tutkimuksen päätöswebinaari | Työterveyslaitos (ttl.fi)
- Tutkimuksen loppuraportti Julkarissa (suomeksi).
- Lisätietoa hankkeesta (suomeksi ja englanniksi).
- UUDIS-tutkimus on toteutettu Työterveyslaitoksen ja Vaasan yliopiston tutkimuskonsortiossa.
- Tutkimusta rahoittivat Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos ja Vaasan yliopisto.
Materiaalit johtamisen tueksi
Lisätiedot
- Virpi Kalakoski, tutkimuspäällikkö, virpi.kalakoski@ttl.fi, 046 851 4008
- Sari Käpykangas, erityisasiantuntija, sari.kapykangas@ttl.fi, 043 825 0394
- Maarit Kauppi, tutkimuspäällikkö, maarit.kauppi@ttl.fi, 043 825 9460
- Laura Urrila, tutkijatohtori, Vaasan yliopisto, laura.urrila@uwasa.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
En undersökning utredde vilken typ av arbetstagare som mest sannolikt byter arbetsplats inom kommun- och välfärdssektorerna3.10.2024 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
En ny undersökning som förutser omsättningsrisken berättar för ledningen och beslutsfattarna inom kommun- och välfärdssektorerna vilka typer av arbetstagare som mer sannolikt än andra byter arbetsplats: unga, arbetsarbetstagare som har varit i arbetsgivarens tjänst en kort tid och arbetstagare som av olika skäl har planer på att byta arbetsplats. Det lönar sig att fästa särskild uppmärksamhet vid dessa arbetstagargruppers engagemang och trivsel i arbetet, särskilt i branscher som lider av brist på arbetskraft.
Tutkimus selvitti, millaiset työntekijät vaihtavat todennäköisimmin työpaikkaa kunta- ja hyvinvointialoilla3.10.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Uusi vaihtuvuusriskiä mallintanut tutkimus kertoo kunta- ja hyvinvointialojen johdolle ja päättäjille, millaiset työntekijät vaihtavat muita todennäköisemmin työpaikkaa: nuoret, vähän aikaa työnantajan palveluksessa olleet ja työntekijät, joilla on eri syistä työpaikan vaihtoaikeita. Näiden työntekijäryhmien sitouttamiseen ja työssä viihtymiseen kannattaa kiinnittää erityishuomiota etenkin työvoimapulasta kärsivillä aloilla.
Study examined what types of employees are more likely to change jobs in the municipal and well-being services sectors3.10.2024 08:00:00 EEST | Press release
A new study modelling the risk of turnover informs management and decision-makers in the municipal and well-being services sectors what types of employees are more likely to change jobs than others: young people, employees who have only been employed by the employer for a short time and those who intend to change jobs for a variety of reasons. Special attention should be paid to fostering commitment and promoting the job satisfaction of these employee groups, especially in sectors suffering from labour shortages.
Sannolik utbrändhet har ökat2.10.2024 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finländarnas arbetshälsa har inte förbättrats. Var tionde är sannolikt utbränd – och minst var fjärde har fortfarande en förhöjd risk för utbrändhet. Av symtomen har särskilt kognitiva störningar och cynism i arbetet blivit vanligare. Av de som arbetade mycket på distans upplevde var tredje ensamhet.
Todennäköinen työuupumus on lisääntynyt2.10.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten työhyvinvointi ei ole lähtenyt parempaan suuntaan. Jo joka kymmenes on todennäköisesti työuupunut – ja vähintään kohonnut työuupumuksen riski koskee edelleen joka neljättä. Oireista ovat yleistyneet erityisesti kognitiiviset häiriöt ja kyynistyneisyys työssä. Runsaasti etänä työskentelevistä joka kolmas koki itsensä yksinäiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme