STTK selvitti: Henkilöstön hallintoedustus Suomessa Ruotsia ja Saksaa heikompaa
STTK:n tilaaman selvityksen perusteella henkilöstön hallintoedustus toteutuu vertailun kohteena olevista maista laajimmin Saksassa, missä yritysneuvostot ja hallintoneuvostot tarjoavat henkilöstölle merkittävän sisäisen vaikutuskanavan. Ruotsissa henkilöstöllä on oikeus edustukseen yrityksen hallituksessa.
STTK:lle selvityksen on laatinut SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen.
Selvityksen perusteella Suomessa mahdollisuutta henkilöstön hallintoedustukseen hyödynnetään verrattain vähän, ja merkittävässä osassa yrityksiä sitä ei tehdä lainkaan.
- Kun edustusoikeutta sovelletaan, henkilöstöedustajat toimivat usein jossain muussa elimessä kuin yrityksen hallituksessa, esimerkiksi neuvottelukunnassa. Nämä piirteet rajaavat henkilöstön hallintoedustajien vaikutusmahdollisuuksia”, Otto Kyyrönen kiteyttää.
Henkilöstön hallintoedustuksella on tutkimuksissa havaittu olevan myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. Saksassa yritysneuvostojen on havaittu vahvistavan tuottavuutta, vihreitä investointeja ja tuoteinnovaatioita. Yritysneuvostot tukevat myös palkkakehitystä ja niillä on työntekijöitä sitouttava ja vapaaehtoisia irtisanoutumisia vähentävä vaikutus. Lisäksi edustus hallintoneuvostossa parantaa yrityksen ulkopuolisen rahoituksen saatavuutta.
- Ruotsissa henkilöstön hallintoedustuksen on havaittu lisäävän yritysten rahoituksellista vakautta sekä vähentävän tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuvia leikkauksia. Henkilöstön hallintoedustus on myös suojannut työllisyyttä ulkoisilta shokeilta”, Kyyrönen toteaa.
Suomen otettava mallia
Orpon hallituksen tilaama selvitys henkilöstön hallintoedustuksen muutostarpeista valmistuu loppusyksystä. Päätöksiä henkilöstön hallintoedustuksesta odotetaan puoliväliriihessä keväällä 2025.
- Henkilöstön hallintoedustusta on Suomessa vahvistettava. Mallia voimme ottaa Ruotsista ja Saksasta. Vahvempi hallintoedustus lisää työmarkkinaosapuolten keskinäistä luottamusta ja vahvistaa henkilöstön asemaa, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa.
Lisätietoja:
SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen, puhelin 040 168 0943, otto.kyyronen@soste.fi
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, puhelin 040 509 6030.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti Palolapuheenjohtaja
Puh:040 509 6030antti.palola@sttk.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja yli 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK: Suomi tarvitsee budjettiriihestä tasapainoisia ja toivoa herättäviä ratkaisuja21.8.2024 05:55:00 EEST | Tiedote
Hallituksen budjettiriihen lähestyessä maailman ja Euroopan tilanne ei näytä kovin valoisalta. Suomen talous ei ole odotuksista huolimatta elpynyt ja suhdannetyöttömyys on voimistunut. Kuluneen hallituskauden aikana esimerkiksi työelämän lainsäädäntöön, sosiaaliturvaan ja sote-palveluiden saatavuuteen on kohdistettu rajuja heikennyksiä. Heikennysten myötä yhteiskunnan yleinen ilmapiiri on kiristynyt ja eri väestöryhmien välinen vastakkainasettelu lisääntynyt. STTK toivoo, että hallitus keskittyisi budjettiriihessä tekemään tasapainoisia ja toivoa herättäviä ratkaisuja heikompiosaisten kurittamisen sijaan. - Tähänastiset turvan ja palveluiden heikennykset kohdistuvat yhteiskunnan ja työelämän heikompiosaisiin eli heihin, joiden työmarkkina-asema on tälläkin hetkellä hyvin epävarma. Hallitukselta olisi nyt ryhdikäs veto tehdä kokonaisarvio hallitusohjelman eri osa-alueiden yhteisvaikutuksista työllisyyteen ja ihmisten hyvinvointiin, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa. Kehysriihen p
STTK: HUS:n säästöohjelma on katastrofi potilaille ja henkilöstölle15.8.2024 13:45:55 EEST | Tiedote
Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiri HUS on ilmoittanut aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut, joiden tavoitteena on lähes tuhannen henkilötyövuoden vähennys. Se merkitsee irtisanomisia, työtehtävien muutoksia ja työehtojen heikennyksiä.
STTK:n hallitus kaipaa aitoa sopimista ja työmarkkinarauhaa12.8.2024 13:14:00 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitus on istunut reilun vuoden. Sinä aikana maan hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen väliset suhteet ovat pahasti tulehtuneet ja yhteiskunnallinen vastakkainasettelu on lisääntynyt.
STTK: Samapalkkaisuusohjelman jatkaminen on tärkeää, myös liittojen yhteistyötä tasa-arvon edistämiseksi tarvitaan28.6.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Palkkatasa-arvon saavuttaminen edellyttää Suomessa vielä paljon työtä. STTK on kuitenkin tyytyväinen siihen, että samapalkkaisuusohjelma saa jatkoa vuosille 2024–2027. Ohjelman puitteissa palkkatasa-arvoa yritetään edistää muun muassa parantamalla palkkatietämystä sekä tukemalla työpaikkoja tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten laatimisessa. ─ Työehtosopimusosapuolten yhteistyö on keskeisessä roolissa palkkatasa-arvon edistämisessä. Samapalkkaisuusohjelma osaltaan kannustaa toimiin palkkaerojen umpeen kuromiseksi. Palkkausjärjestelmien kehittämisen lisäksi työehtosopimusosapuolten pitäisi arvioida myös esimerkiksi perhevapaisiin liittyviä palkkamääräyksiä ja muita työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä sopimusehtoja tasa-arvonäkökulmasta, STTK:n juristi Ville Kirvesniemi painottaa. Koska Orpon hallituksen panos tasa-arvoasioihin on ensimmäisen vuoden aikana osoittautunut vaatimattomaksi, STTK toivoo, että samapalkkaisuusohjelmaa kehitettäisiin kunnianhimoisesti. Työssä on
STTK:n Antti Palola: Vihreä siirtymä voi olla Suomen uusi vihreä kulta, mutta se edellyttää osaamista26.6.2024 10:00:00 EEST | Tiedote
Vihreään siirtymään liittyvä teollisuus ja sitä tukevat puhtaat energiaratkaisut muodostavat laajan globaalin kasvualan, johon panostetaan kaikkialla - Kiinassa, Yhdysvalloissa ja useissa EU-maissa. Myös Suomi on puhtaan energian kärkimaita, mutta omahyväisyyteen ei ole aihetta. ─ Vihreän siirtymän tuotteiden ja palveluiden tuotannossa olemme esimerkiksi Ruotsia ja Tanskaa jäljessä. Tanskan tuulivoimaklusteri on maailman huippua, ja Pohjois-Ruotsissa tehdään todella suuria investointeja esimerkiksi akkuteollisuuteen sekä vedyn ja puhtaan teräksen tuotantoon, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa. Suomessa monet vihreän siirtymän investointisuunnitelmat tuntuvat valitettavasti jäävänkin vain suunnitelmiksi. ─ Investointien konkretisoituminen edellyttäisi johdonmukaista ja yli hallituskausien ulottuvaa vihreää siirtymää tukevaa politiikkaa, joka samalla tukisi perinteisten vahvojen teollisuuden alojemme uudistumista. EU:n jäsenmaiden olisi lisäksi noudatettava yhteisiä valtiontukisä
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme